Keskustelut Metsänomistus Uutta ajattelua metsästykseen

  • Tämä aihe sisältää 151 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 151)
  • Uutta ajattelua metsästykseen

    Tervehdys palstalle!

    Olen pitkän linjan metsästäjä ja metsäsijoittaja, ja siltä pohjalta seurannut keskustelua palstalla.

    Minua on alkanut enenevissä määrin häiritä asetelma, jossa metsästysseurat ukkoutuvat ottamatta riveihin nuoria jäseniä ja sorkkaeläinkannat kasvavat hallitsemattomasti. Puhun tilanteesta nimenomaan täällä Etelä-Suomessa. Tyypillisen metsästysseuran keski-ikä liikkuu jossakin 60 ikävuoden ja kuoleman välissä, ja uusia jäseniä seuraan ei oteta ellei tuomisina ole 50 hehtaaria uutta metsästysmaata. Harvalla nuorella tätä on.

    Nykyinen lupajärjestelmä pinta-alavaatimuksineen on mahdollistanut perverssin tilanteen, jossa metsästäjät kasvattavat yhä laajenevaa karjaansa maanomistajan mailla vastaamatta kuitenkaan karjan aiheuttamista vahingoista. Vanhenevilla seuroilla ei oikeasti ole enää kyvykkyyttä saati sitten halukkuutta pienentää kantoja. Kauris-, peura- ja pienpetokantojen leikkaaminen vaatii uutta nuorta verta.

    Kun olemassa olevat seurat eivät näytä selviytyvän velvoitteistaan eivätkä ovet avaudu maattomille nuorille, olemme suunnittelleet perustavamme uuden metsästysseuran, joka koostuu nuorista mutta kokeneista metsästäjistä. Meille metsästys on harrastus, josta saatavista kokemuksista ja saaliista olemme valmiita maksamaan. Maksavathan kaikki muutkin harrastukset.

    Mikä olisi hinta, jolla metsänomistajana olisit valmis vuokraamaan metsäsi uudelle tehokkaasti toimivalle seuralle? Itse olemme ajatelleet, että voisimme maksaa vuokraoikeudesta esim. 10-15 euroa hehtaarilta vuodessa. Tällä menettelyllä metsänomistaja saisi edes jonkin korvauksen vahingoista ja toisaalta kannat saataisiin kohtuulliselle tasolle. Rahallinen vastike toimii nimittäin myös seuralle kannustimena tehdä jalkatyötä ja vastata seuran tärkeimmästä tehtävästä – metsästyksestä.

     

     

     

     

     

  • Timppa

    On hirvilläkin konstit.  Tapasin tänään naapuriporukan pari kaveria, jotka hakivat hirvikoiransa meidän maalta.  Oli löytänyt hirven, joka lähti suoraan 7 km pysähtymättä kertaakaan haukuttavaksi.  Sitten hirvi oli uinut 2 km:n levyisen Päijänteen selän yli vastarannalle.

    Meillekin käy yleensä joka vuosi noin.  Koira jää vaan ihmettelemään rannalle.

     

    Gla

    Suorittava: ”Valkohännistä ei ole nähty vilaustakaan. Kanta voi rauhassa kasvaa ,jos on kasvaakseen.”

    Kun näitä karttoja katsot eri vuosilta, huomaat kannan kasvaneen teidänkin suunnalla.

    http://www.luke.fi/fi/seurannat/valkohantapeurakannan-seuranta/valkohantapeurakannan-kasvu-pysahtyi

    Ilmeisesti uutta ajattelua tarvitaan siihenkin, että saalista pitäisi joka kerta saada.

     

    suorittava porras

    Sille ajalle pitää löytää vastinetta. Liikkuminen kiinnostaa paljon enemmän ,kun tyhjän vahtiminen. Pyörän selkään pariksi tunniksi ja sitten saunaan. Sen jälkeen joutaakin jo nukkumaan. Peurapassista lähdetään siinä vaiheessa  vasta saalista käsittelemään…  jos sattuu lykästämään tai oikomaan jäykkiä jäeniä , kun saalis ei ilmaannu paikalle.

    kim1

    Peurapassiin kannattaa silloin vasta mennä kun olet saunassa ..,tai jopa nukkumassa..olen nimittäin huomannut,kun aikaisemmin peurat ilmestyivät illan hämärtyessä läheisille pelloille,niin nyt vasta kun on jo aivan pimeätä..

     

    Gla

    Kyllä täällä peuroja näkee jo ennen hämärää. Tällä hetkellä jo kuudelta alkaa pelloilla niitä olla.

    Pari viikkoa sitten aamulla metsätöihin ajellessani otin kiikarit mukaan. Aina kun näin peuran, pysähdyin kiikaroimaan. 30 kilsan ajomatkalla laskin 28 peuraa. Vain pienen osan noista erotin paljain silmin. Varmasti osa jäi kokonaan havaitsematta.

    Päivä lyhenee kovaa vauhtia, joten peurapassin aikataulu paranee. Pimeässähän ei kannata olla ennen lumentuloa. Ilman koiraa voi olla vaikea ammuttua peuraa löytää.

     

    suorittava porras

    Näillä nurkilla elettiin kauan ilman merkittäviä havaintoja pienistä sorkkaeläimistä. Kauris oli lähes tuntematon ja valkohäntiin kohdistettu tehojahti pari vuosikymmentä sitten hävitti ne  olemattomiin .

    Oli melkoinen yllätys ,kun eräs maanomistaja oli hyvin tuohtunut kuusentaimikkonsa ”täystuhosta” ja pellollaan vilistävistä(yöllä) valkohännistä. Näyttipä aiheesta videon pätkääkin. Tämä tapahtui muutama vuosi sitten ,kun olin uusimassa vuorasopimuksia seurafuusion vuoksi .

    Isännällä on maita kahden eri seuran alueilla ,joista kuusentaimien tuho osui naapurin reviirille. Isäntä oli uhannut naapuria vuokrasopimuksen irtisanomisella ,jos vahingot jatkuvat .

    Tämä tilanne tuli meille molemmille seuroille täysin puskista. Kauriista ei ollut edes havaintoja. Jostakin oli kuitenkin eksynyt taimikkoon kaurislauma ,joka oli keksinyt taimien tuoreille latvakasvuille parempaa käyttöä. Pienikin määrä elukoita keskittyneenä suppealle aluelle voi aiheuttaa pistetuhon ,joka nostaa tunteet pintaan. Lähiympäristössäkään ei välttämättä tiedetä laumasta mitään.

    Edellisen tiimoilta seurassamme kohotettiin hieman valmiutta, ammuttiin muutama valkohäntä ja kauris. Tämän seurauksena tilanne on rauhoittunut ja em isännälläkin parempi mieli. Kannatti ottaa asia puheeksi .

    Gla

    ”Tämä tilanne tuli meille molemmille seuroille täysin puskista. Kauriista ei ollut edes havaintoja.”

    Kaatolupien määräytymisessä käytetään havaintoja. Jos ei näe, ei ole havaintoja, eikä kaatolupia. Sama kun ohittaisi autolla mutkassa, kun ei näe vastaantulijaa.

    suorittava porras

    Kauris on vapaata riistaa. Jos riistaa ei näe edes auton ikkunasta vuosiin metsästystilanteista puhumattakaan,voidaan puhua elikoiden ilmaantumisen tulleen puskista . Peuralupia on ollut jemmassa varmuuden vuoksi , vaikka havaintoja ei ole kertynytkään.

    Hirvikoirien toiminnan kannalta peura ja kauris ovat alueellamme luontaisesti ei toivottuja. Samalla listalla pienet sorkkaeläimet ovat myös ajokoiraharrastajienkin keskuudessa.

    Planter

    ”Tämä tapahtui muutama vuosi sitten ,kun olin uusimassa vuorasopimuksia seurafuusion vuoksi .
    Tämä tilanne tuli meille molemmille seuroille täysin puskista.. Kauriista ei ollut edes havaintoja.”

    Uutinen muutama vuosi sitten (2017):

    https://yle.fi/uutiset/3-9594591

    A.Jalkanen

    Planterin linkittämässä uutisessa sanotaan että ilvesten määrän kasvu pysäytti metsäkauriin kannan kasvun jossain vaiheessa vuosiksi. Että näin.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 151)