Metsänomistajan metsäyritys on vastuullinen yli ikäpolvien toimiva hanke.  Harrastelijat  muutaman viikonlopun hurmoksen takia tuhoaa mo: yritystä  kasvattamillaan elikoilla koko vuoden. Tyhmempää kuin  hölmöläisten hommaa !   Tuhot ja vammautuneet ovat satojamiljoonia euroja.  Menetykset mukaan niin lihan hinnaksi tulee yli 1000 €/ kg.

Metsänomistaja  on velvoitettu toimimaan tuholaisia vastaan estämään jopa niiden leviämisen.  Kuitenkin hirviporukan hekuman hoitoon on uhrattava jopa ihmishenkijä ja siedettävä vammautumista liikenteessä.

PS. Metsästäjille on oikeutettu yksioikeus (vaikka aluetta ei ole vuokrattu) hallita hirvilukua ja siitä johtuvaa tuhoa yksityismetsissä ja määritellä vahinkojen korvauksia.

Lisäys;  13:30   ”eivätkä pane alulle”  tuo on melko varmaa, sen ikäiset jo etteivät pane just muutenkaan alulle ketään. On kuitenkin hillitön tarve sojottaa kivärillä.

suorittava porras osuu tuossa aivan naulan kantaan. Tuota metsästäjien ajattelua pitäisi nyt haastaa. Mitä muuta kuin saaliskeskeisyyttä ja ahneutta se on kun etelässä halutaan pitää yllä korkeita hirvieläinkantoja? Myös osa maanomistajista syyllistyy näihin. Asiasta pitäisi avata keskustelua sekä valtakunnallisesti että alueittain: mikä on hirvieläinkannan hoidon tavoite ja miten se suhteutuu muihin luonnonvarojen kestävän käytön tavoitteisiin?

Nostokoukku: ”Ymmärrän erittäin hyvin taimikoistaan huolehtivien harmin, kun hirvet tuhoavat työn ja rahat. Mutta sitä en ymmärrä, että omaa typeryyttä tuhottu 2000 mäntyä on merkityksetön kun taas hirven samassa taimikossa tuhoamiin 300 koko maailma kaatuu.”

Minua ei kiinnosta jonkun rästikohteen omistajan valituksen aihe. Minua kiinnostaa se, että hyvälläkin hoidolla tuhoriski on liian suuri. Se määrittelee suhtautumistavan asiaan ja sen merkityksen. Minun tai muiden riski ei pienene siitä, että joku autokaupoille lähtenyt isäntä hoitaa taimikkonsa sen sijaan, ettei hoida.

Suorittava: ”Kun ravintoa on runsaasti ,riistakanta kasvaa.”

Tähän saakka olet nojannut hirvikannan hoitusuunnitelmaan. Nytkö sillä ei olekaan merkitystä?

Entä miten hirven ravintoresurssi on muuttunut vuoden 2000 jälkeen? Tuskin mitenkään, hirvikantaa on säädelty kuten laissakin määrätään, kaatolupien avulla. Teidän suunnalla jopa toppuuteltiin ampumasta liikaa hirviä. Täällä taas ihmetellään, kuten Anneli totesi, miksi tavoitekanta asetetaan hoitosuunnitelmassa esitettyä korkeammaksi ja suunnitelman mukaiseen tasoon leikkaus olisi kohtuutonta.

Enemmän työtä ison kannan hallintaan tarvitaan kuin pieneen.

”Sidosryhmiä on kuunneltu, etenkin metsänomistajia. Metsänomistajat käytännössä päättävät metsästettävät määrät, kuten olen aikaisemmin kertonut.”

Nyt lähtee liian etäälle totuudesta, ainakin jos yleistetään koko maata koskevaksi.

Oman riistakeskusalueen tilanne on tämä. Sidosryhmiä on kuunneltu, mutta se ei ole vaikuttanut mitään. Päätöksen  tavoitekannasta tekee alueellinen riistaneuvosto. Kymmenjäsenisessä neuvostossa on yksi MTK:n edustaja, jonka katsotaan edustavan metsänomistajia.

Varsinais-Suomen riistakeskusalueen hirvilupien käyttöaste ei tiettävästi ole koskaan  ollut alle 90%. Metsänomistajat eivätkä edes metsää omistamattomat ole päättäneet jättää tahallaan lupia käyttämättä. Olisi typerää syyttää paikallisia rivimetsästäjiä tilanteesta, enkä ole sitä tehnyt.

Riistahallinto sekä maa-ja metsätalousministeriö tämän tilanteen ovat luoneet. Ministeriön hankkeessa mm kaavaillaan kaupallisen metsästyksen lisäämistä, mutta projektista ei maanomistajille kerrota, saatikka, että otettaisiin mukaan projektiin. Oletetaan vaan, että voidaan lisätä hirvieläinkarjan kasvatusta toisten mailla.