Katkeraa kalkkia MTK syöttää metsänomistajille kun vaativat veronvähennyksiä perimiseen ja millon mihinkin. KEMERA rahoista ne leikataan kun ei tunnusteta talouden realiteetteja.
Nykymuotoinen Kemera menee liian pitkän kaavan kautta. Sama ilmiöhän se pakkaa olemaan monessa muussakin virallisessa organisaatiossa. Mitä pitempi kaava sitä suurempi byrokratia.
Tällaiset Kemerat työllistävät enemmän virkamiehiä kuin tuen kohdetta.
Metsän hoito on niin pitkäjänteistä työtä, ettei tuollaisella toiminnalla, jossa säännöt vaihtuvat jopa useasti vuosittain, voi olla jatkuvuutta.
Metsässä työskentelevät ovat jatkuvasti ”löysässä hirressä” velkojensa kanssa kuten ”AMATTIMIES” kuvaavasti esitti.
Netsänomistajat jättävät hoitotyöt ”herran haltuun” koska puun hinta on niin alhainen, ettei metsään satsaaminen kannata ainakaan oman iän aikana.
Metsäteollisuus on avainasemassa, sehän kääri koko ajan satojen miljoonien voitot vuosittain. Tulosta voisi jonkin millin suunnata asiakkaiden eli metsänomistajien puun kasvatuksen tulevaisuuteen.
Puukauppojen yhteydessä hoitosopimus olisi varsin hyvä porkkana, miksi siihen pitää olla virkamiesarmeija välikätenä?
Esim. MG / Metsäliiton tuki omistajajäsenilleen voisi olla hyväksi lisäämään jäsenien yhteistyöhalukkuutta 🙂
Toki olen kokenut Metsäliiton bonussysteemin hyväksi aluksi 🙂
Voisiko tuki tulla valmiista hyvästä T2 tai 02 kuviosta . Ilmoitus , ilmakuvatarkastus , pistokokeita jaa rahat tilille . Saisi käyttää vaikkapa sitä alikasvosta tai 1000 taimen istutustiheyttä kunhan tulos olisi hyvä !
Metsäteollisuus on ollut se, joka kaiken hyödyn esim KEMERAsta on napannut – korkojen kanssa.
Kaikki tuki on ollut alentamassa kantohintaa, joka nykyisin on sikamaisen alhaalla.
Toki metsäyhtiöt voisivat maksaa jokaiselle ostamalleen harvennuspuukuutiolle kympin verran metsänhoitotukea, joka laukeaisi sitten, kun työ on tehty.
Surkeat kantohinnat ovat syynä siihen, että harvennus – ja taimikonhoitotyö on metsänomistajan näkökulmassa kehno sijoitus.
Jätkä Pätkän mielestä taimikonhoito ja ensiharvennukset ovat joidenkin metsänomistajien mielestä huono sijoitus johtuen surkeasta kantohinnasta. Voihan joku näinkin ajatella, mutta on silloin täydellisesti harhapolulla. Suurimman sijoituksenhan metsänomistaja on tehnyt taimikon perustamisen yhteydessä. Ellei seuraavia hoitovaiheita tehdä ko. sijoitushan menee suurelta osin hukkaan.
Veikkaisin, että joidenkin metsänomistajien nihkeys hoitotoimenpiteiden suhteen johtuu pääosin vaikeudesta tehdä päätöksiä tai laiskuudesta. Tätä on sitten helppo perustella kannattamattomuudella.
Lyhytnäköisesti voi noinkin ajatella, mutta se, että avohakkuun jälkeen viljellään, johtuu uudistamisvelvoitteesta, ei mistään muusta. Nykyisillä puunhinnoilla nekin rahat menevät suunnilleen kankkulan kaivoon.
Mihinkähän tietoon Jätkän viimeisin kommentti perustuu? Tällainen näkemys joillakin on, mutta onko myös faktaa siihen, ettei taimikon hoito kannata. Perustamiskulutkin voi välttää, kun ei tee päätehakkuuta.
Aika harvassa taitaa olla tapaukset, ettei päätehakkuu/uudistaminen istuttamalla -yhdistelmä kannattaisi, kun katsoo, kuinka paljon päätehakkuitakin tehdään. Vai onko suurin osa metsänomistajista kannattavuuslaskelmien suhteen täysin pihalla?
OMT-pohjalla Etelä-Suomessa kannattaa istutusketju jopa vieraalla teetettynä, jos välttää heinäykset ja tuhot. Muilla pohjilla pitää tehdä itse nuo työt että saa viljelyketjun kannattamaan, vieraalla teetettynä ei pääse viljelypanokselle korkoja nostamaan.
Mutta jos laskee vielä sen että OMT-pohjankin voi myydä varmaan moninpaikoin 1000 euroa/ha pelkkänä aukkona, voi kannattaa sittenkin myydä koko pohja pois, jos ei itse kykene osallistumaan tuohon metsikön alkukehitykseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.