› Keskustelut › Metsänhoito › Uusi tutkimus: Hakkuita tarvitaan, jotta maanpinnan heijastavuus ei laske

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Uusi tutkimus: Hakkuita tarvitaan, jotta maanpinnan heijastavuus ei laske

    Lähetetty: 22.2.2019, 10:02

    Merkitty: 

    Ovatko metsäpalstalaiset huomanneet tämän tärkeän uuden tutkimustuloksen?

    Ilmatieteen laitoksen, SYKEn ja LUKEn tutkimushankkeessa tutkittiin lumen sulamiskautta. https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/887699982

    Tutkimuksen tuloksena saatiin mm. selville, että Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa maanpinnan kokonaisheijastavuus ennen lumen sulamiskauden alkua on noussut 6-9 % vuodesta 1982. Tämä johtuu metsän runkotilavuuden kasvusta.

    Suomeksi: mitä tiheämpi metsä, sitä enemmän se imee Auringon säteilyä talvella koska heijastavaa lumipinta-alaa on näkyvissä vähemmän.

    Eli tässä paradoksaalinen päätelmä: metsää on erityisesti avohakattava, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Metsän hakkuut varmistavat, että talvella meillä on riittävästi lumipeitteisiä alueita ja Auringon säteilyä saadaan heijastettua takaisin avaruuteen.

    Tekijä
    Tilley
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 22.2.2019, 10:16

    Nimenomaan ja kesällä tarvitaan varjoa, jotta maanpinta ei lämpene, eli nostetaan kesäksi puut pystyyn. Siinä olisi saranan kehittäjälle töitä.

    Rane2 22.2.2019, 10:17

    Tuohan tarkoittaisi että metsänomistajat jotka jättävät jostain syystä (jobbarit,nna,yms) uuden taimikon alkuunsaamiseen tähtäävät toimet tekemättä ovatkin ilmastonmuutoksen torjunnan sankareita?

    Planter 22.2.2019, 10:24

    Lehtipuilla voisi korvata sen saranan.

    pihkatappi 22.2.2019, 10:32

    Taas turha tutkimus meidän verovaroilla. Juupas eipäs, hakataanko aukko vai ei, tilanne tutkimusten osalta on kutkuttavan jännittävä.

    Scientist 22.2.2019, 10:42

    Miten suuri merkitys tällä on kokonaisuuteen jää epäselväksi. Muistan aiemman saksalaisen tutkimuksen, jonka mukaan havumetsät vähentävät lämmön heijastumista avaruuteen. Saksassa on aiemmin muutettu lehtimetsiä paljon kuusikoiksi ja tätä kritisoitiin tutkimuksen pohjalta.

    A.Jalkanen 22.2.2019, 10:48

    Kokonaisheijastavuus on siis alentunut, ei noussut (!), runkotilavuuden kasvaessa. Olennainen asia tuossa lienee runkojen lisäksi auringon säteitä imevän oksa- ja neulasmassan kasvu.

    Risto Isomäki on kirjoitellut näistä heijastusasioista ja ehdottanut Pohjois-Suomeen lehtipuiden lisäämistä heijastumisen parantamiseksi. Maa on silloin vaaleampi sekä kesällä että talvella. Metsätaloutta ei kuitenkaan oikein voida suunnitella tämän asian pohjalle; puulle on oltava markkinat.

    Toinen keino Lapin vaalentamiseksi ja lehtipuiden lisäämiseksi olisi porojen määrän reilu alentaminen, ne kun syövät heijastavat jäkälät ja koivun taimet systemaattisesti pois kenttäkerroksesta.

    Timppa 22.2.2019, 11:01

    Ei se lehtipuun kasvatus aina edes onnistukaan hirvien vuoksi.  Ainakin meillä on lukuisia sekä kuusi- että mantytaimikkoja,joissa ei ole lehtipuuta kasvamassa kuin nimeksi vaikkei niitä ole koskaan perattu.  Puhumattakaan, että sellaisia kannattaisi kasvattaa metsätalousmielessä.  Vaikka syntyisikin rauduskoivikkoa, niin se kyllä helposti katoaa hirvien suihin.  Pysytään vain havupuissa ja aukoissa.

    pihkatappi 22.2.2019, 11:18

    Kyllä meidän vähät resurssit ja eurot kannattaisi käyttää johonkin tuottavaan. Jos tuo heijastavuus olisi jonkinlainen uhka, niin ymmärtäisin että tutkitaan. Tuntuu että tutkimushankkeiden työllistävä vaikutus on tärkeintä. Eli paljon on hyödyllistäkin tutkimusta, mutta nämä ilmastonmuutostutkimukset alkavat olemaan muodikasta kädenvääntöä.

    Metsänmies 22.2.2019, 11:27

    Vai ehdottaa Risto Isomäki pohjois-Suomeen lisää lehtipuuta. Ei taida olla metsätalosihmisiä. Kyllähän tietysti pohjoisessakin koivut ja haavat hengissä pysyvät, mutta ei niistä mitään tuottoa saa. Mitenkähän nuo lehtipuut tekevät kaamosajan valoisemmaksi Lapissa? Aurinkoa siihen tarvittaisiin, ei lehtipuut maapallon asentoa muuta.

    A.Jalkanen 22.2.2019, 12:25

    Onhan Lapissa jo kohta (kuukauden päästä) yhtä pitkä päivä kuin meillä täällä etelässä. Jännä juttu muuten se, että päivä on kaksi kertaa vuodessa suurin piirtein yhtä pitkä kaikkialla maapallolla – kevätpäivän ja syyspäivän tasauksen aikaan (linkki).

    Lehtipuut ovat talvella lehdettömiä, joten lumisesta maisemasta auringon säteet heijastuvat tehokkaasti takaisin ilmakehään. Kasvillisuuden heijastavuusarvioita tarvitaan ainakin siihen, että saadaan arvioitua metsien kokonaisvaikutus maapallolla ja mitä metsitys vaikuttaisi siihen laajoilla alueilla. Kokonaisuutta täydentävät tiedot metsistä haihtuvista aineista ja pienhiukkasista. Tällä alalla on huippututkimusta Suomessa Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osastolla. Kiinnostuneet voivat lukea aiheesta lisää kirjasta ”Yhdessä ilmakehässä” (Mai Allo). Muutama metsätieteilijäkin kirjassa esiintyy (en minä).

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kevätpäiväntasaus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
1 2 3