……………………………….………………………..

Kanadassa Ontarion provinssissa elää komea riistaeläin. Sen nimi voisi vapaasti suomennettuna olla vaikkapa ”harmi”. Meitä on metsästysporukka, joka on useita kertoja käynyt Ontariossa harmistamassa.  Nyt meille on tullut mieleen ehdottaa harmin siirtoistutusta Suomeen, ettei jatkuvasti tarvitse matkustaa Kanadaan. Tässä vähän taustaa:

Harmi-populaation suuruus Ontariossa on noin 100 000. Se on arvokas riistaeläin.  Paikalliset metsästäjät saavat pakastimiinsa joka vuosi arvokasta luomulihaa useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta.

Eläimestä on vain vähäisiä haittoja. Harmikolareissa on 2000-luvulla kuollut ainoastaan noin sata ihmistä ja pysyvästi vammautunut muutamia satoja. Harmikolareita pysytytään tehokkaasti ehkäisemään rakentamalla satoja kilometrejä, korkeintaan muutama tuhat kilometriä, harmiaitoja teiden varsille. Lisäksi pystytetään harmivaroitusmerkkejä ja valistetaan autoilijoita ajamaan hiljaa, jarruttamaan ja väistämään jos näkevät harmin tiellä.

Aitauskustannukset ovat vain muutamia kymmeniä miljoonia euroja, joten ne voidaan kivuttomasti kustantaa verovaroista. Kolarien kustannukset voidaan siirtää liikennevakutuuksiin. Harmityyppisten eläinten kolarikustannukset ovat vain vajaat 100 miljoonaa euroa vuositasolla.

Harmit aiheuttavat myös minimaalisia haittoja metsätaloudelle ja metsäluonnolle. Harmien taimikkosyönti on aiheuttanut tuhoja vain miljoonalla hehtaarilla. Asiantuntijoiden varovaisten arvioiden mukaan rahassa vain 100 miljoonaa vuositasolla. Metsänomistajille koituneet haitat on siellä kompensoitu nerokkaalla tuhokorvausjärjestelmällä. Harmistajilta kerätään harminkaatolupamaksuina vuodessa noin 3,4 miljoonaa euroa, joista peräti 0,5 miljoonaa tilitetään haitankärsijöille.
Metsänomistajia on Ontariossa 0,5 miljoonaa, joten tasaisesti jaettuna jokainen saa yhden euron. Metsänomistajat ovat tyytyväisiä, sillä odotettavissa on, että korvaus saattaa nousta jopa 1,2 euroon.

Harmit aiheuttavat myös muutoksia metsäluontoon. Punapetäjän taimet ovat harmien herkkua samoin lehtipuiden. Itseasiassa näihin puihin on muutenkin kyllästytty, joten tilalle istutetaan vain kuusia. Ilmastonmuutoshörhöt varoittavat, että pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Naapurimaan tunnetusti luotettava presidentti Trump kuitenkin sanoo,  että ilmastomuutosvouhotus on täyttä huuhaata, ei siitä kannata välittää, puuta nurin ja öljyputkea Alaskaan.

Harmien siirtoistuttaminen Suomeen kävisi helposti. Siitä voitaisiin tehdä ns valtion harmi. Perustetaan harmikeskus, johon palkataan verovaroilla virkamiehiä hoitamaan harmiorganisaatiota. 60 harmitalousaluetta, harmikannan hoitosuunnitelma kuulemisineen, valtakunnallinen harmineuvosto, alueelliset harmineuvostot, tuhansia harminhoitoyhdistyksiä, maakuntiin harmivahinkotarkastajia, työryhmä pohtimaan harmivahinkokorvauksia.  Työllistää kivasti, saadan valtion tase tekemään töitä.

Koska harmit laiduntavat yksityisten metsänomistajien mailla varataan heille lakisääteinen mahdollisuus sivusta seurata miten harmit levittäytyvät heidän mailleen. Harmikeskukseen voidaan perustaa myös medianhallintayksikkö, joka levittää sosiaaliseen mediaan ja lehdistöön viestiä harmien positiivisista vaikutuksista. Asia on yhteiskunnallisesti niin tärkeä, että pieni harmiton vilppikin on sallittu tässä toiminnassa.

Ajattelin ajaa asiaa kansalaisaloitteen kautta. Siihen tarvitaan 50 000 allekirjoitusta.  Uskon sellaisen määrän löytyvän helposti. Uskon myös vakaasti aloitteen läpimenoon, sillä edut valtiontaloudelle ovat kiistattomat. Kansanedustajat ovat maamme terävintä  kärkeä, varmasti ymmärtävät ja puoltavat aloitetta.

Samankokoinen harrastajaryhmä on aiemminkin saanut järjestettyä vastaavanlaisen riistaeläimen ”valtion lehmäksi”. Miksipä ei nyt?

Harmiton eläin varttuneemmassa metsässäkin: