› Keskustelut › Metsänhoito › Uusi PEFC FI 2014 käyttöön vuonna 2016

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Uusi PEFC FI 2014 käyttöön vuonna 2016

    Lähetetty: 7.4.2015, 10:48

    Mitä mieltä uusista kriteereistä?

    http://goo.gl/M8cKn2

    Itse tavailin lähinnä säästöpuu-osioita, joka kertoo seuraavaa:

    1. Säästöpuita jätetään 10 kpl / ha leimikkotasolla
    2. Leimikkoon kuuluu myös samaan aikaan rajattu harvennushakkuualue
    3. Säästöpuut on valittava näistä elävistä puista:

    – petolintujen pesäpuut
    – järeät katajat
    – vanhat palokoroiset puut
    – aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä
    – muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä
    – jaloja lehtipuita
    – kookkaita haapoja
    – puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia
    – tervaleppiä
    – kolopuita.

    Rinnankorkeusläpimittakriteeriä ei näille ole.

    4. Jos kohdassa 3. ei päästy 10 kappaleeseen niin seuraavaksi katsotaan löytyisikö runkolahopuustoa: kuolleita puita väh. 20cm rinnankorkeudelta, myös kaatuneet käy.
    5. Jos vieläkään ei päästy 10 kappaleeseen niin jätetään rinnankorkeusläpimitaltaan väh. 10cm puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi.

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 15.4.2015, 10:45

    44% kansanedustajistakin voisi vähentää. Päästään näin helposti samaan tulokseen kuin säästöpuillakin. Kunhan vähennetään niistä avohakkuukielteisistä.

    pvma 15.4.2015, 21:57

    Minulle yllätys miten iso osa ehdokkaista on idiootteja

    A.Jalkanen 16.4.2015, 09:31

    Mielenkiintoista ajatusten vaihtoa säästöpuista.

    Kuten Marja Kokkonen kirjoittaa (HS Mielipide tänään 16.4.2015), säästöpuut ovat tärkeitä uhanalaistumiskehityksen pysäyttämisen kannalta. Rahallinen menetys ei ole suuri metsänomistajalle, mutta suuri hyöty uhanalaisille. Sertifioinnin minimitavoitteet eivät ole kovin vaativat, joten olisi suotavaa että ne metsänomistajat, joilla on metsissään edellytyksiä, panostaisivat enemmänkin. Esimerkiksi jos omistaa vaikka puronvarren, siitä voi tehdä lahopuukeskittymän, ja tikat kiittävät!

    Sertifioinnin minimitavoitetaso pyrkii laajan puiden koko- ja puulajivalikoiman ylläpitoon sekä järeän ja palaneen elävän ja kuolleen puun määrän lisäämiseen. Kun pitää mielessä nämä periaatteet säästöpuiden valinnassa, ja keskittää säästöpuut ryhmiksi, mieluiten metsätalouden kannalta vähäarvoisempiin paikkoihin kuten veden vaivaamiin notkoihin ja kivikoihin, pärjää aika pitkälle. Säästöpuuryhmän voi myös polttaa.

    Käsittääkseni säästöpuun olisi oltava valintahetkellä elävä. Sertfioinnin auditoija sitten arvioi, onko säästöpuita alun perin ollut tarpeeksi.

    Haapa on järeänä erityisen arvokas – sekä elävänä että kuolleena – joten niitä olisi hyvä suosia. Männyn uudistusaloille se ei sovi, joten niillä se olisi syytä kaulata hyvissä ajoin ennen uudistushakkuuta.

    A.Jalkanen 16.4.2015, 14:12

    Timpalla ihan oikeutettu kommentti. Hänhän viittaa metsälain kohtaan 3. luku, 10. pykälä:

    ”rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus”

    ”Edellä 2 momentissa tarkoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä.”

    Toisin sanoen, vanha kuusikko – vaikka luonnontilainenkin – ei täytä pykälän vaatimuksia, ellei se ole pienialainen, ympäristöstä selvästi erottuva ”laikku” ja ellei siinä ole vaateliasta kasvillisuutta. Jos tällaista on isompi alue, sen metsätalouskäyttöön voi hakea luvan tai ellei lupaa saa, suojelukorvausta METSO-ohjelmasta.

    Lisää aiheesta:

    Väärin käsitetty metsälain kymmenes pykälä

    MaalaisSeppo 16.4.2015, 17:46

    Eikös ko. 10 pykälä koske vain pienialaisia lehtolaikkuja ja mm. lehtokorpia. Suurempi lehto ei liene vaadi lupaa. Peni laikku kai on säästettävä.

    A.Jalkanen 16.4.2015, 20:13

    Metsänkäyttöilmoituksen sijaan voisi pitää maastokatselmuksen metsässä, jos elinympäristöistä on epäselvyyttä.

    suorittava porras 16.4.2015, 20:26

    ..ja kun katselmus on pidetty , olisi viisasta merkitä katselmuksen kohde selkeästi ja pysyvästi , jotta se olisi kaikissa olosuhteissa selvästi havaittavissa ja kierrettävissä . Tämä nimittäin tahtoo liian usein jäädä tekemättä .

    Timppa 17.4.2015, 16:15

    Minusta tuo 10 kpl jättöpuutavoite on vähän kuin aneiden ostamista. Ei sillä saavuteta mitään merkittävää monimuotoisuutta. Tärkeämpi on tuo Metsälain 10 §.

    Sitten tietysti tarpeen on sellainen valistus, että jätetään todella arvokkaita jättöpuita. Itse olen pyrkinyt jättämään maisemallisesti hallitseviin paikkoihin sellaisia suurempia mäntyryhmiä, jotka saattaisivat elää vielä 100 tai jopa 200 vuotta.

    Hullulta tuntuu jättää johonkin kuusikkoon tehtyyn aukkoon jättöpuiksi kuusia, jos muuta puustoa ei ole. Kuusethan kaatuvat ja saattavat levittää esimerkiksi kirjanpainajia.

    Lehtipuiden jättämisessä on ongelmia. Koivut kuolevat ja ennen sitä haittaavat suurelta alalta taimikon kasvua. Haavat kaatuvat myös aika helposti. Pihlajat, raidat ja tervalepät on kyllä mukava jättää. Ei niistä kylläkään yleensä kovin pitkää iloa ole.

    Gla 18.4.2015, 05:59

    Toki arvokas luontokohde on monimuotoisempi kuin säästöpuuryhmä, mutta määräkin vaikuttaa. Matsälain 10§ kohteita ei ole läheskään jokaisella tilalla, mutta säästöpuuryhmiä voi jättää lähes jokaiselle kuviolle. Ja koska säästöpuiden on todettu elättävän uhanalaisia lajeja, mitään syytä ei ole väheksyä niitä. Se, että jättöpuissa eläviä pienikokoisia lajeja ei välttämättä silmin näe kuten hirviä, ei jättöpuiden merkitys siitä vähene. Päinvastoin, ilman monipuolista hyönteis- yms. lajistoa ei ole monimuotoisuuttakaan.

    Todella arvokkaita jättöpuitakin pitää jättää, mutta edelleen ongelmana on niiden vähäisyys. Ne eivät riitä monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseen. Tarvitaan paljon paljon muutakin.

    Kuusten jättäminen jättöpuiksi tuntuu hullulta ja juuri siksi niitä ei suositellakaan. Pökkelöinä nekin kyllä toimivat.

    Jättöpuun kuoleminen ei ole ongelma. Jos jättöpuu kuolee 20 vuoden kuluttua hakkuusta ja sen jäkeen säilyy 10 vuoden ajan järeänä lahopuustona, on jättöpuun jättäminen edistänyt monimuotoisuutta 30 vuoden ajaksi. Uusi puusukupolvi alkaa jo varttua tuossa vaiheessa. Miksi väheksyt tällaista? MIllä tavoin itse edistät paremmin monimuotoisuutta?

    Visakallo 18.4.2015, 06:12

    Jos kuusia joutuu jättämään jättöpuiksi, kannattaa niiden latvat poistaa motolla, niin pysyvät sitten paremmin pystyssä ja täyttävät sen tehtävän mihin ne on ajateltu. Eihän ne välttämättä kaikkien silmään mitään niin kauniita ole, mutta mitäpä emme tekisi luonnon monimuotoisuuden hyväksi!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4