› Keskustelut › Metsänhoito › Uusi PEFC FI 2014 käyttöön vuonna 2016

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Uusi PEFC FI 2014 käyttöön vuonna 2016

    Lähetetty: 7.4.2015, 10:48

    Mitä mieltä uusista kriteereistä?

    http://goo.gl/M8cKn2

    Itse tavailin lähinnä säästöpuu-osioita, joka kertoo seuraavaa:

    1. Säästöpuita jätetään 10 kpl / ha leimikkotasolla
    2. Leimikkoon kuuluu myös samaan aikaan rajattu harvennushakkuualue
    3. Säästöpuut on valittava näistä elävistä puista:

    – petolintujen pesäpuut
    – järeät katajat
    – vanhat palokoroiset puut
    – aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä
    – muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä
    – jaloja lehtipuita
    – kookkaita haapoja
    – puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia
    – tervaleppiä
    – kolopuita.

    Rinnankorkeusläpimittakriteeriä ei näille ole.

    4. Jos kohdassa 3. ei päästy 10 kappaleeseen niin seuraavaksi katsotaan löytyisikö runkolahopuustoa: kuolleita puita väh. 20cm rinnankorkeudelta, myös kaatuneet käy.
    5. Jos vieläkään ei päästy 10 kappaleeseen niin jätetään rinnankorkeusläpimitaltaan väh. 10cm puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi.

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa 7.4.2015, 11:04

    Eiköhän näiden kriteerien kanssa pärjää,vaikka itse kyllä pidän tätä jättöpuu/lahopuu sertikaattia pienissä Suomen aukoissa luontojärjestöjen aikaan saaman tyhjänpäiväisyytenä.Eikös rantametsäsuojavyöhykekin tuplaannu,aina hivuttaavat lisää.Saksalaiset painotalot laskekevan paperin kulutuksen kanssa ovat toivottavasti tyytyväisiä,ei metsää Suomessa hävitetä.

    Timppa 7.4.2015, 12:11

    Tyhjänpäiväistä hommaa tietty. Kyllä siinä puuhaakin on. Kerralla saattaa meillä olla vaikka yhteensä 15 hehtaarin ensi ja muut harvennukset ja aukot lisäksi. Ajattelen lähinnä sitä, että harvennusmetsästäkin pitäisi etsiä kriteerit täyttävät puut. Paljon olenkin merkinnyt säästettäviksi, mutta en ole tietenkään mitään lukua pitänyt. Ja tietysti kuskitkin ovat jättäneet kaatamatta, jos en ole huomannut.

    Mitenkähän tämä puuhastelu todennetaan? Pitääkö olla kartta, johon jokainen puu merkitään? Pitääkö olla niiden GPS-koordinaatit? Ja miten merkitään luonnossa, että auditoija voi todentaa asian? Spraylla?

    Panu 7.4.2015, 17:58

    Käytännössä harvennusten osalta riittänee, että puuta jää ja sitähän jää. Toki jo siinä vaiheessa olisi hyvä jättää kriteerien mukaisia puita jos niitä löytyy. Pilkuntarkan tulkinnan mukaan ilmeisesti jo ensiharvennuksessa pitäisi valita säästöpuut, jotka jäävät myös päätehakkuussa. Silloin ne tosiaan pitäisi merkitä hyvin. Jää nähtäväksi millaiseksi käytäntö muotoutuu.

    Harvennusaluetta voi myös hyödyntää kun tekee aukon + harvennuksen siten, että jättää kaikki tai osan säästöpuista harvennusalueelle. Ainakin silloin kannattaa merkitä harvennusalueen säästöpuut tarkkaan ettei tule epäselvyyksiä.

    EDIT: Katselin tällä hetkellä voimassaolevaa standardia ja harvennushakkuusta sielläkin puhutaan säästöpuiden yhteydessä. Säästöpuukriteeristö ei itse asiassa paljon muutu, suurimpana kai tuo että pitää olla vähintään 10 / ha aiemman väh. 5-10 sijaan (joka on aika omituisesti ilmaistu!):

    http://goo.gl/j5xZO3

    jees h-valta 7.4.2015, 19:21

    Jokaisen metsästä varmasti löytyy kookkaita haapoja joten ongelma on lähinnä olematon.

    Pete 7.4.2015, 19:30

    Naapureiden, naapurikylien ja pitäjienkin hakkuuaukoilla näitä isoja haapoja seisoo kymmenittäin, joten en ole enkä aio kaavoihin kangistua vaan hakkaan ne energiapuuksi. Suosin raitaa, pihlajaa ja leppää säästöpuuna. Myös isoimmat männyt jää usein pystyyn.

    Panu 7.4.2015, 19:48

    Nykyisilläkin kriteereillä muuten haapoja on jätettävä lepän ja pihlajan sijaan jos niitä löytyy:

    ”Säästöpuiksi jätetään ensisijaisesti aiemman puusukupolven järeitä
    puuyksilöitä, muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, jaloja lehtipuita, petolintujen pesäpuita, järeitä katajia, kookkaita haapoja, puumaisia raitoja ja puita, joissa on palokoro sekä lahopuita.”

    JacktheRibber 7.4.2015, 20:49

    Kyllä haapa on pohjoisen pallonpuoliskon ylivoimaisesti tärkein puulaji. Tämä on ekologian kulmakivi. Kuten susi ravintoketjun huipulla tärkein eläinlaji. Käytännössä kaikki muut lajit ovat vaihdettavissa, mutta eivät nämä kaksi.

    ”…Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, niin hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes mahdotonta… …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

    Halko 7.4.2015, 21:10

    Radikaalijaskan kans samaa mieltä.

    Ja petolintujen pesäpuut on muutenkin suojeltu. Niihin vain pitää lisätä min 50 metrin käsittelemätön vyöhyke, joka rajautuu vähintään 2-khl kuvioon.

    Gla 8.4.2015, 01:49

    Mistä Panu löysit maininnan ”2. Leimikkoon kuuluu myös samaan aikaan rajattu harvennushakkuualue”? Ainakaan kriteeri 14 ei tuollaista sano, enkä muutenkaan ymmärrä tuon ideaa.

    Timpan kysymykseen todentamisesta veikkaan ja toivon vastauksen olevan sama kuin yleensäkin eli tarkastetaan mahdollisessa auditoinnissa. Dokumentointivelvoitetta ei toivottavasti ole kätketty kriteereihin, koska sillä on moni hyvä asia saatu pilattua ja ihmisistä tehtyä rikollisia. Vähintään seurauksena on yhteiskuntaamme yleisesti vaivaava byrokratian kasvu eli taloudellisen toiminnan edellytysten heikentyminen.

    Eri mieltä olen ainakin Metsäkupsan ja Timpan kanssa siitä, että kyse olisi turhanpäiväisestä puuhastelusta. Tarkkojen sääntöjen laatiminen sitä voi olla, mutta ajatus luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ei ole. Jättöpuut on todettu tehokkaaksi menetelmäksi tässä suhteessa, vaikka maisemaa katsomalla voisi toisenlaisenkin mielipiteen muodostaa. Jos hehtaarin päätehakkuussa jättää 5-10 m3 energiapuuksi kelpaavaa tavaraa, on taloudellinen tappio laskentatavasta riippuen alta prosentin suuruusluokkaa. Ellei jollain tasolla velvoitetta jättöpuiden määrästä ilmaista, ei niitä aukkoihin jätetä.

    Gla 8.4.2015, 01:51

    Kysymys mm. Timpalle ja muille asiaa tarpeettomana pitäville: Onko luonnon monimuotoisuus riittävän korkealla tasolla talousmetsissä? Ellei ole, millä tavoin talousmetsien monimuotoisuus saadaan paranemaan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4