Keskustelut Metsänhoito Uusi metsälakiko se nyt sitten lisää hoitorästejä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Uusi metsälakiko se nyt sitten lisää hoitorästejä?

    Olen vahvasti sitä mieltä ettei näin ole vaan nyt vain pitäisi saada uudenlainen ajatus sisään metsänomistajalle. Nythän sen vanhan ajattelun pohjalta ymmärtää kun meinataan ettei kannata kun ei itse enää hyödy uudistustouhuista mitään. Mutta jos saataisiin järkeen että kuitutilillä nyplää vielä tulevasta puustostakin asiallisen tilin niin johan alkaisi jälleen uudistus maittaa. Metsäteollisuuden ajatus pitäisi kirkastaa alimpaan suoritusportaaseen….vai mitä?

  • Ammatti Raivooja

    Absoluuttinen usko vapaaseen markkinatalouteen ja kaiken sääntelyn ja valvonnan purkaminen on avain taimikonhoitotilanteen parantamiseen. Ihmiset toimivat lain kirjan mukaan silloin parhaiten kun heitä ei kytätä tai rangaista vaan kannustetaan. Kemera tuki on kannustanut tähänkin asti ihmisiä jättämään taimikonhoitorästejä 80-luvun masentavasta 200 000hehtaarista tämän päivän 700 000 hehtaariin. Myös metsäkeskusten vähentäminen ja niiden byrokratian lisääminen on olennainen osa metsäalan nousua. Ennen heidän aikansa meni siihen, että he vaanivat ihmisiä kuin hyeenat onko taimikko perustettu vai ei kun nyt he ovat poissa kiusaamasta ihmisiä ja aiheuttamasta ahdistusta. Kyllä kemerapapereiden siirtely suuremmasta pinosta toiseen on järkevämpää. Metsänhoitoyhdistysten toiminnan vaikeuttaminen myös edesauttaa tilannetta, ne mitään rahaa tarvii hyödytömän toiminnan pyörittämiseen.

    metsänvartija

    Metsänvartipiirien perustaminen olisi hyvä laki muutos.

    1000 ha A-luokan metsiä, organisaatio olisi seuraava;

    1-Metsänvartija, tekee metsänselvitykset, organisoi, valvoo ja tekee toimistotyöt.

    3-huippu raivaajaa/istuttajaa jotka hoitavat mh-työt/hakkuitakin.

    1 Autollinen osaajia maastoon, sulan maan aika töitä, talvet vapaalla.

    Kyllä toimisi.

    A-luokan metsiä löytyy ja ne tyydyttäisivät teollisuuden tarpeen.

    Panos/tulos periaatteen mukaan.

    jees h-valta

    Tässä nyt mitään luokitella. Kaikki kelpaa vastaisuudessa samalla A-luokalla eli euron/kiintomotti-kasvatuspalkkiolla. Haaveilla voisi kuidustakin 1,5/vuosi lähivuosikymmenenä.

    huithapeli

    Kuulin aamulla radiosta haastettelun, jossa em. seikka tuotiin esille. Itse törmäsin jo keväällä samaan asiaan, kun vanhasta muistista kiikutin taimikon perustamisilmoitusta metsäkeskukseen. Enää ei kuulemma ole pakko niitä tehdä, mutta hyvillään tuntuivat olevan kuitenkin saamastaan paperista. Ongelma on se, että uudistamistöitä pitäisi valvoa, mutta ilmoitusta ei ole enää pakko tehdä. Kun ilmoituksia kaikista tehdyistä töistä tule jää valvonta sen varaan mitä muutoin liikuttaessa havaitaan. Toisin sanoen valvonta on käytännössä lähes mahdotonta.

    Itse en jaksa uskoa, että tämä oleellisesti vaikuttaa metsänhoidon tasoon. Aktiiviset toimijat tekevät työnsä ajallaan riippumatta siitä, pitääkö joku selvitys tehdä tai jättää tekemättä. Ne jotka eivät uudistamis- ja taimikonhoitotöistä välitä jättävät ne tekemättä joka tapauksessa ja lopputulos on aivan sama. Perustamisilmoituksen teko ei kehityskelpoista metsää takaa.

    Suurin syyllinen metsänhoidon kehnoon tilaan saattaa kuitenkin olla valuvikainen kemera-järjestelmä joka on kannustaa laiminlyönteihin taimikoissa. Tulevan kemeran painopisteenä taitaa olla byrokratian ja kustannusten lisääminen hoitorästein purkamisen sijaan.

    Pähkäilijä

    Panos/tulos periaatteen mukaan.
    Lähetetty: 2 h, 19 min sitten
    Lähettäjä: metsänvartija
    ———-
    tuolla työntekijämäärällä noilla hehtaareilla tuoloksesta tulee negatiivinen.

    Nykyjärjestelmä jossa talousmetsistä on jäänyt 1/3 hoitotoimien ulkopuolelle on toimiva ratkaisu. 2/3 puumäärälle löytyy edes jotenkin ostaja.

    Puun takaa

    Kemeraa on haettu viitisen miljoonaa euroa vuodessa sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole siihen oikeutettuja.
    Koska metsäkeskuksilla ei enää juuri ole resursseja valvoa tilannetta, tilaisuutta käytetään silloin hyväksi.
    Kelallahan on nykyisin samantapainen tilanne, koska säästösyistä todistuksia ei tuenhakijoilta juurikaan enää kysellä.
    Tilanne on kokonaisuuden kannalta järjetön, mutta nykyajan poliitikoilla ei enää ole kosketuspintaa todelliseen elämään, eikä siten kykyä ratkaista ongelmiakaan.

    metsänvartija

    Rahoitus puunmyynninstä järeistä kohteista, nuo A-kuviot siis taimikkoja, nuoria kasvatusmetsiä.

    Ja ne valtion tuet päälle.

    metsänvartija

    A-kuvion tuotos 400 m3/ha J-Suomessa*1000=400.000 m3

    a 43 (?) € m3=17 200 000 € + jalostus tulot päälle*3=51,6 milj €.

    Puun reaalihinta pitää…eli mukvat tulot kansantalouteen olisi tulossa.

    jees h-valta

    Pikkaisen vierastan liian laajaa maalailua. Ettei menisi aivan taivaanrannan sellaiseksi. Mutta henk. koht. tasolla olisi pienellä kuidun hinnannousulla helposti 20000 euron vuositulo metsästä jatkumona mahdista. Päätoimesta pois jäämällä hankintatyöllä helposti sekä hoito että tienestin parannus samalla puuhastelulla lisäksi vielä. Että väittäisin pelkästään kuitusavotalla elävän ja tukkiakaan nyt ei täysin voi pois sulkea. Tämä on pitkäjänteisen suunnitelmametsätalouden ajatusmallini joka edellyttää juuri nopeakasvuista puustoa päälajiksi. Tavishavut siihen lisukkeiksi.
    Taas ilmainen suuntautumisvinkki Har……. Ja tämä tuli joko mökiltä tai asuinp.-kunnalta. Molemmat mukavan saman alkuisia paikkoja.

    metsänvartija

    1000 ha, täysin hallittavissa oleva alue.

    3 huippumetsuria kävelee sen vuosittainkin läpi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)