Keskustelut Metsänomistus Uusi metsälakiesitys luovutettu ministeri Jari Koskiselle.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
  • Uusi metsälakiesitys luovutettu ministeri Jari Koskiselle.

    TV!:n uutisten mukaan uusi metsälakiesitys on tänään luovutettu maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle. Hänen mukaan ajanmukaistetaan metsälakia.

    Osana uudistamista uudessa metsälaissa annetaan metsänomistajille enemmän vapautta ja vastuuta omien metsiensä hoidossa. Kaadettavien puiden ikää ja järeyttä esitetään säädöksissä poistettaviksi.

    Lain valmistelutyöt aloitettaisiin syksyllä (siis välittömästi) ja se tulisi voimaan vuoden 2014 alusta.

    Jäiköhän olennaisin asia tahallisesti vielä uutisoimatta? Harjoitetaanhan meillä metsätaloutta näillä näkymin tulevaisuudessakin hirvitalouden ehdoilla.

  • Puun takaa

    Näyttäisi siltä, että tulossa on itseään ruokkivan, laskevien raakapuunhintojen automaatti: Samaan aikaan Venäjän VTO-jäsenyyden kanssa puun tarjonta Suomessa lisääntyy. Valtio ja muut yhteisöt lisäävät myyntejään, koska muita vaihtoehtoja ei niillä juuri ole. Samaan aikaan osa yksityisistä joutuu myös tarjoamaan puitaan laskeville markkinoille. Metsäteollisuudella ei ole ollut näin hyvää tilannetta raaka-aineen suhteen koskaan ennen.

    jabe

    Uusi metsälaki tuo lisää vapauksia metsänomistajille.
    http://areena.yle.fi/radio/1640898

    EU Suomen metsissä. Brysselin koneessa metsänomistaja Timo Kujala kertoo miksi hän teki menestyksellisen EU-kantelun komissiolle Suomen metsäasioista ja kuinka iso projekti kantelu oli. Lisäksi metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo miten vahvasti Eu määrittää meidän metsiemme käyttöä.
    http://areena.yle.fi/radio/1598454

    hemputtaja

    Hyviä huomioita A. Jalkaselta.

    On itelläkin kokemusta tuosta muusta hyödystä. Läntti isovarpuisen rämeen vanhaa ojikkoa. Ojat aika kurjassa kunnossa. En mene kuitenkaan aukomaan kun on viime vuosina tullut suomuurainta pikku hätään.

    Tuo pikkuaukon metsitys on tosiaan hauska kysymys. Olikohan tuota jopa tutkittu, että reunametsä ei aina riitä. Joka tapauksessa on olevinaan sellainen huomio, että vanha metsä pitää aukon reunassa puolensa. helposti on 5 – 10 metrin kaista, johon taimet ei ilmesty.

    Voisi olla ongelma ainakin Pohjanmaalla missä tilan metsä voi olla 20 – 40 metrin levyinen ja muutaman kilometrin pituinen kaista.

    A.Jalkanen

    Ei metsien nuortuminen ole ongelma, vaan tiettyjen rakennepiirteiden puuttuminen. Kaikkein harvinaisin biotooppi metsissämme on runsaasti lahopuuta sisältävä taimikko. Sellaisia syntyy luonnonmetsiin metsäpalojen ja myrskyjen seurauksena. Tutkimus alalla on aktiivista, joten eiköhän uusia ajatuksia metsänhoitoon synny. Sovelluksia nähtäneen sitten seuraavassa metsälain uudistuksessa viimeistään.

    Yksi hyöty metsälain lisääntyvästä joustavuudesta on että metsänomistaja voi painottaa päätöksissään muita kuin puuntuotannollisia tavoitteita, eli ottaa huomioon esimerkiksi maiseman tai veden laadun suojelun, toiselta nimeltään markkinattomat hyödykkeet eli ekosysteemipalvelut. Näitä voisi koettaa edistää erityisesti JK metsissä. Vaikkapa mustikan tuotanto todennäköisesti lisääntyy. Mustikka hyötyy harvennuksista ja puolukka avohakkuista, noin pääsääntöisesti.

    Tuota Nalle Puh -metsän eli puolen hehtaarin aukon uudistanisvelvoitteen poistumista en oikein ymmärrä. Ehkä ajatuksena on että Suomessa jossain aika lähellä on aina reunametsä joka siementää. Mutta määritelläänkö reunametsä siemennyskykyiseksi metsäksi? Entä jos vierellä on vain taimikkoa, astuuko silloin uudistamisvelvoite voimaan? Onko siementymistä odotettava ennen kuin hakkaa reunametsän? Kelpaako naapurin metsä reunametsäksi?

    jabe

    Metsäalan toimijat ja metsänomistajat haluavat turvata talousmetsien uhanalaiset lajit
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=418643&lan=FI

    Metsäradion vieraana Panu Kunttu.
    WWF Suomi jätti eriävän mielipiteen esitykseen uudeksi metsälaiksi. Järjestön mielestä lakiesitys ei turvaa riittävästi suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten metsälajien säilymistä. Lakia valmistelevassa työryhmässä ei otettu huomioon monia sen esittämiä korjausehdotuksia.
    http://areena.yle.fi/radio/1656325

    tamperelainen

    …WWF Suomi jätti eriävän mielipiteen esitykseen uudeksi metsälaiksi…..

    Olisipa ollut yllätys jos WWF ei olisi jättänyt eriävää mielipidettä.Aina ei kaikkea saa mitä tilaa.

    Viherpråbakanda ja rakentava luonnonsuojelu erovat täysin toisistaan.Komppaan jälkimmäistä,jossa myös talouden realiteetit tunnustetaan.

    mehänpoika

    Metsälakiesitys (Luonnos 8.2.2013) on lähetetty lausunnolle oikeus-, työ- ja elikeino-, valtiovarain- sekä ympäristöministeriölle. Lisäksi lausuntoa pyydetään 30:ltä muulta toimijalta, mm. Suomen Riistakeskukselta. MMM044:00/2011 (HARE – järjestelmä.vn.fi)

    Näyttäisikin siltä, että metsätaloutta saadaan harjoittaa tulevaisuudessakin hirvitalouden ehdoilla. Eihän sanaa, hirvi, taida löytyä lakitekstistä eikä myöskään lakiluonnoksesta. Erinäiset säännökset otsikon alla 26 § sitoo kansallisen ja alueellisen metsäohjelman metsälakiin. Näissä ohjelmissa on ainakin maininta riistasta. Ehkä hirveä ei ole rohjettu mainita.

    KMO 2015 vivulla 31 lukee ”Tavoitteet” alla: ”Metsien ihmisten hyvinvointia lisääviä ja kulttuuriarvoja tuottavia tekijöitä vahvistetaan”. ”Toimenpiteet” osion alla lukee mm: ”Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioon ottamiseksi. (Tapio, MKJ)”

    Lausuntoja pyydetään 25.3.2013 mennessä. Taitais olla vielä pari viikkoa aikaa vaikuttaa…

    Puun takaa

    Kun miettii eri omistusmuotoja, metsä poikkeaa hyvin selvästi kaikista muista. Uutta metsälakia varten kysytään lausuntoja n. neljältäkymmeneltä eri järjestöltä. Mikään muu omistus ei ole näin monen ulkopuolisen kommentoitavissa. Ymmmärrän käytännön paremmin valtion ja kuntien metsien osalta, mutta yksityismetsien osalta en.

    Gla

    Toivottavasti MTK vihdoin julkistaa kommenttinsa sellaisenaan kun se ministeriöön annetaan. Koska MTK on lausunnon antajista metsänomistajien kannalta ehkä merkittävin taho, voi metsänomistajat ja etenkin MTK:n jäsenet tätä pyytää. Itse en jäsen ole, mutta kun MTK itseään edunvalvojaksi nimittää, olisi toiminnasta konkreettista näyttöä hyvä saada. Toistaiseksi julkisuuteen on päästetty pääosin ympäripyöreitä juhlapuheita.

    Gla

    Metsälaissa ei hirviin suoraan oteta kantaa, eikä mielestäni tarvitsekaan. Metsästyslaki on sitä varten. Kiinnostavampi tässä suhteessa on nyt ajankohtainen, metsälehden uutisissa oleva asia:

    ”Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt esityksensä hirvikannanhoitosuunnitelmaksi lausuntokierrokselle. Suunnitelman valmisteluun osallistui laajasti eri sidosryhmiä, kansalaisia ja asiantuntijoita esimerkiksi riistantutkimuksen, metsäntutkimuksen ja liikenteen alalta.

    Ministeriön mukaan uusi hoitosuunnitelma lisää hirvikannan säätelyn joustavuutta. Tulevaisuudessa kannan hoitotavoitteista on tarkoitus päättää aluetasolla, jolloin alueelliset erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Hoitotavoitteet asetettaisiin alueellisen riistaneuvoston johdolla, mutta neuvotteluun pohjautuen.

    Tavoitteena on vakaa ja rakenteellisesti tasapainoinen hirvikanta. Hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet pyritään toteuttamaan metsästyksen ohjauksella.

    Vahingot vähenivät

    Hoitosuunnitelman avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään hirvien liikenteelle ja metsätaloudelle aiheuttamia vahinkoja.

    Viime vuonna hirvivahingot laskivat edellisvuodesta. Hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista maksetaan korvauksia 1,2 miljoonaa euroa, kun vuodelta 2011 vahinkoja korvattiin liki 2 miljoonalla eurolla.”

    Lisäys: Avasin hirvisuunnitelmasta uuden keskustelun, joten mahdolliset kommentit tulee toivottavasti siihen.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)