Keskustelut Metsänomistus Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 140)
  • Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

    Suomalainen malli, jossa metsänomistus ei itsessään anna maanomistajalle mahdollisuutta vaikuttaa omien maiden riistakantojen määrään, on aikansa elänyt. Suurten sorkkaeläinten metsästyksen pinta-alavaatimus (500 ja 1000 hehtaaria) käytännössä antaa ukkoutuville metsästysseuroille vapaat kädet kasvattaa omaa karjaansa muiden mailla, vastaamatta kuitenkaan karjankasvatuksen haitoista.
    Samaan aikaan erityisesti täällä Uudellamaalla on laaja joukko nuoria innokkaita metsästäjia, jotka mielellään kasvaisivat metsästyskulttuuriin, jos vain seurojen ovet aukeaisi. Laajempi metsästäjäreservi auttaisi ilman muuta pitämään sorkkaeläinkannat kurissa ja varmistaisi metsästyskulttuurin jatkumon yli sukupolvirajojen.
    Tätä ongelmaa purkaaksemme olemme alkaneet touhuta Ruotsin mallin mukaista järjestelyä, jossa metsästysseura aidosti maksaa maanomistajalle metsästysharrastuksesta ja sen sivuotuotteena tulevasta riistalihasta. Erityisesti Uudellamaalla nuoret ovat tottuneet maksamaan hyvistä harrastuksista ja parin tonnin vuosimaksu ei monellekaan ole iso raha metsästys- ja luontokokemuksista. Uskokaa tai älkää, nuorilla metsästäjillä on valtava into metsästää ja tehdä riistanhoitotyötä niin että kannat palautuvat järkevälle tasolle.
    Käytännössä maksamme maanomistajille vuosivuokraa 20-35 €/ha, ja arvolupauksemme on huolehtia tehokkaasta metsästyksestä. Tällä korvaustasolla maanomistajakin saa edes pienen palautuksen metsästyksen kaupallisesta arvosta ja riistatuhoista.
    Myönnettäköön, että toistaiseksi metsästysmaamme ovat aika pienet, mutta uskomme niiden laajenevan nopeasti.
    Miten suhtaudut metsänomistajana malliin? Ja erityisesti, minkälaiseksi kompensaatiorakenne pitäisi kehittää, jotta joskus vuokraisit maasi jollekin kaupallisella pohjalla toimivalle seuralle?

  • Nostokoukku

    Ei kai sentään metsänomistajissa kieroilijoita ole, edes metsästävissä metsänomistajissa……

    eritkivet

    Aloittaja ei nyt ymmärrä että saadakseen vuokraa maistansa niillä mailla pitäisi olla myös paljon riistaa ja alueet pitäisi olla laajat. Esim suomen nykyinen tavoite hirvitiheys pitäisi tuplata ellei kolminkertaistaa. Toki varmasti maanomistaja näin saisi paremman korvauksen metsistään kuin nykyisellä mallilla, eikä olisi tarvetta hakata keskenkasvuisia metsiä.

     

    Lisätään vielä sen verran että, oikeasti jos haluaa vaikuttaa sorkkaeläin kantoihin, pitäisi metsästysaluetta olla 30-40000ha

    Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä totta. Jos 3000 ha läntistä ampuu kaikki hirvet ja peurat ei sillä ole suurta vaikutusta koko maakunnat kantaan. Hyvin nopeasti myös tämä tyhjiö täytyy jos ruokamaat ovat hyvät.

    suorittava porras

    Kestääköhän avaajan kukkaro vuokrata tuhattakaan hehtaaria, tuskin puoltakaan, 35 euron hehtaarihintaan?  Tuo metsästyksen tehostuminenkin on hyvin kyseenalaista. Nykyjärjestelmällä on pystytty puolittamaan hirvikanta ja kasvattamaan valkohäntiin kohdistuvaa metsästyspainetta kolminkertaiseksi verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten. Siihen saakka metsästettiin melko tasaisesti vuosittain noin 20 000 valkohäntää. Nyt saalista kertyy enimmillään runsaat 70 000. Ison urakan avaaja ottaa ,jos aikoo saada oman toimintansa näyttämään tehokkaammalta. Siinä leikissä loppuu usko ja rahat.

    MJO

    Kauniita sanoja Haapametsä. En kuitenkaan usko tuohon. Ne Helsingin innokkaat nuoret metsästäjät voisi riittää uudellemaalle, mutta 95% metsäpinta-alasta ei ole Uudellamaalla.

    mehtäukko

    Joo, kestääköhän? Meidän seuran aloilla tuo tekisi yli 35.000€ /v = 350.000€ /10v. Tämä olisi 35 kertaista  nykykäytäntöön… Eipä voi välttyä jo rahanpesun mahiksista.

    Gla

    Minäkään en usko jatkuvuuteen. Nyt voi innokkuutta ja maksuhalukkuutta olla. Muutaman vuoden kuluttua alkaa miettiä toiminnan mielekkyyttä, miksi maksaa tuhansia euroja samasta mahdollisuudesta, minkä naapuriseura tarjoaa maksutta.

    Kannattaa muistaa sekin, että lihojen myynti on veronalaista tuloa.

    Se vielä kiinnostaa, millaisia lupamääriä nykyisissä seuroissa on saatavissa, kun se ei riitä. Metsäkauriitahan maanomistajat saa ampua rajattomasti ja kun viljelijöitäkin on jäseninä, sopivia paikkoja lienee tarjolla ilman seurabyrokratiaakin.

    A.Jalkanen

    Lihan myynnin verotus onkin kiinnostava kysymys. Jos kaikki kulut saa vähentää, jääkö enää verotettavaa tuloa?

    Nostokoukku

    Laskin naapuriseuran, johon kuulun mutta en metsästä siinä hirviä,  maanvuokran 35 euron mukaan. Vuosivuokra olisi n. 200 000 euroa. Saivat kuluneena metsästyskautena kuusi lupaa, 4 aikuista ja 4 vasaa. Aika kovalla hinnalla täytyisi lihat myydä, että vuokrien jälkeen jäisi verotettavaa tuloa. N. 25 000 euroa / ruho. Oman seurani pitäisi saada vielä pari  tonnia enemmän.

    Gla

    Ei hirvillä tuota kannata laskea, hirvien metsästyksestä ei ole kyse. Kun puhutaan tihentymäalueen peurakannan leikkauksesta, ollaan ihan toisen suuruusluokan luvuissa. Toki vastikkeellinen vuokrasopimus tarkoittaa sitä, että ns. huonot alueet jää vuokraamatta. Miksi vuokrata kohteita, jotka eivät ole metsästyksellisesti kiinnostavia, esim. muusta lupa-alueesta irralliset sirpaleet, kapeita alueita muodostavat tilat kartan muuten valkoisella alueella tai joissa ei ole turvallista ampumasektoria takavaaran (esim. asutus, tie) takia.

    Seura saa myydä jonkin verran peuroja verottomasti (en osaa tarkkaan määritellä lukumääriä), yksittäisen metsästäjän omien peurojen myynti on verollista kokonaisuudessaan. Mikä kelpaa vähennyksiin, onkohan siitä verottajalla yleistä linjausta. Helpostihan metsästyksen kuluilla isotkin tulot kattaa, jos kaiken laskee vain peuran lihan myynnin kuluksi.

    Toki kun peuroja pitää vähentää, toivottavasti verottaja ymmärtää pysyä kohtuudessa tulkintojensa kanssa. Loppuu äkkiä talkoopohjainenkin metsästys, jos siitä liian kallista tehdään. Takautuvat tulkinnat on aina myrkkyä kaikelle aktiivisuudelle.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 140)