Keskustelut Metsänomistus Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 140)
  • Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

    Suomalainen malli, jossa metsänomistus ei itsessään anna maanomistajalle mahdollisuutta vaikuttaa omien maiden riistakantojen määrään, on aikansa elänyt. Suurten sorkkaeläinten metsästyksen pinta-alavaatimus (500 ja 1000 hehtaaria) käytännössä antaa ukkoutuville metsästysseuroille vapaat kädet kasvattaa omaa karjaansa muiden mailla, vastaamatta kuitenkaan karjankasvatuksen haitoista.
    Samaan aikaan erityisesti täällä Uudellamaalla on laaja joukko nuoria innokkaita metsästäjia, jotka mielellään kasvaisivat metsästyskulttuuriin, jos vain seurojen ovet aukeaisi. Laajempi metsästäjäreservi auttaisi ilman muuta pitämään sorkkaeläinkannat kurissa ja varmistaisi metsästyskulttuurin jatkumon yli sukupolvirajojen.
    Tätä ongelmaa purkaaksemme olemme alkaneet touhuta Ruotsin mallin mukaista järjestelyä, jossa metsästysseura aidosti maksaa maanomistajalle metsästysharrastuksesta ja sen sivuotuotteena tulevasta riistalihasta. Erityisesti Uudellamaalla nuoret ovat tottuneet maksamaan hyvistä harrastuksista ja parin tonnin vuosimaksu ei monellekaan ole iso raha metsästys- ja luontokokemuksista. Uskokaa tai älkää, nuorilla metsästäjillä on valtava into metsästää ja tehdä riistanhoitotyötä niin että kannat palautuvat järkevälle tasolle.
    Käytännössä maksamme maanomistajille vuosivuokraa 20-35 €/ha, ja arvolupauksemme on huolehtia tehokkaasta metsästyksestä. Tällä korvaustasolla maanomistajakin saa edes pienen palautuksen metsästyksen kaupallisesta arvosta ja riistatuhoista.
    Myönnettäköön, että toistaiseksi metsästysmaamme ovat aika pienet, mutta uskomme niiden laajenevan nopeasti.
    Miten suhtaudut metsänomistajana malliin? Ja erityisesti, minkälaiseksi kompensaatiorakenne pitäisi kehittää, jotta joskus vuokraisit maasi jollekin kaupallisella pohjalla toimivalle seuralle?

  • Perassic Park

    Monet hirvimiehet osaamispääomansa puolesta ovat ”ammattilaisia”.

    Ammattilaisuuden ongelma on että siitä pitäisi saada elanto. Täällä härmässä ei ole jaossa juurikaan norsunluuta eikä sarvikuononsarvia kuin ehkä Korkeasaaressa. Jahtikauttakin on vain syksylle.

    Saaliin poisnoutokin pitää hoitaa vetoporukalla, ellei ole maastoliikennelupaa ja haavakkotilanteen ammattilainen jättäisi ja etsisi uuden hirven.

     

     

    Metsuri motokuski

    Senhän takia niitä talkoita on seurassa kun muuten ei se metsästysseura toiminta toimi. Ei kai kukaan siellä huvikseen luuhaa kesäiltaisin tekemässä polttopuita jos niille ei syksyllä ole tarvis. Samoin ne lahtivajat ja rakennukset pitää pitää kunnossa jos niitä meinaa syksyisin käyttää.

    Onhan se käsittämätöntä että henkilö tulisi vain metsästämään mutta jotkut muut tekevät kaikki seuran velvoitteet.  Minullekin se sopisi hienosti jos joku tekisi kaikki seuran työt ja kävelisin hirvipassiin tai päästäisin hirvikoirani metsään töihin. Joku muu järjestäisi teidän metsänomistajien peijaiset ja metsänistutustalkoot sekä taimikon raivaukset joita pyydätte.

    Nostokoukku

    PPark. Olet oikeassa. Hirvenpyyntiin liittyy niin uskomattoman paljon puuhaa jota ei ole tullut ajateltukaan. Ammattilainen joutuisi epäilemättä hinnoittelemaan nämäkin ”näkymättömät” työt. Silloin urakat alkaisivat kusemaan ja tulisi nälkä. Toisin päin, palvelusta tulisi niin kallis, että sitä ei kukaan pystyisi ostamaan. Metsästysammattilaisuuden riskit eivät olisi yrittämiseen kuuluvaa hallittua riskinottoa eikä osinkoja tulisi maksuun. Ehkä siksi ammattimetsästäjien ammattikuntaa ei ole ollut enää vuosikymmeniin.

    Makarov

    Tässä metsästys kulttuurin muutoksessa pätee vähän sama periaate kun nykyisen hallituksen yrityksessä muuttaa suomen työmarkkinoita. Milloin milläkin metsästäjät uhkailevat että mikään ei vain muuttuisi juuri niin kuin työmarkkina järjestöt uhakailevat hallitusta.

    Nostokoukku

    Totuuden ja asiasta sanominen ei ole uhkailua. Totuus on vain useimmiten hieman tunkkainen asia. Tämä varmaan tulkitaan uhkailuksi, mutta sitä se ei ole: toivoisimpa vain, että kaikki metsästäjät malttaisivat pitää 3-5 vuoden tauon. Ehkä silloin nähtäisiin mitä syytetty, halveksittu, arvosteltu ja itsestäänselvyytenä pidetty porukka on saanut aikaan. Toistan, tämä ei ole uhkaus, tämä on harras toivomus.

    Itämaan ihme

    Jaa, nostokoukku kerkesi ensin?

    Metsuri motokuski

    Kyllä jos meillä meinataan pitää metsästysoikeus sidottuna maanomistukseen  eihän tämä muuten hoidu kuin seurojen kautta.

    Silloin jos poistetaan metsästysoikeuden sidonnaisuus maanomistuksesta niin vaihtoehtoja muodostuu. Onko metsänomistajat tähän valmiita ?

    Makarov

    Kyllä siihen voisi aivan hyvin kehitellä jotakin rinnakkais malleja nykyisenkin kylkeen mutta kun ollaan niin tunkkaisia esim. Kun tuo Nostokoukku

    suorittava porras

    Tuskin on kyse uhkailusta ,vaan siitä ,että kerrotaan eri mahdollisuuksien eduista ja haitoista. Monta asiaa on mennyt vitakselleen, kun ei ole kuunneltu asian ytimessä olevien mielipiteitä. Ei pitäny resurssipulan tulla hoitoalallakaan yllätyksenä, muuta niin vain joillekin tuli. Samasta on kysymys metsästyksen tulevaisuuden kohdalla.

    Akuutteihin haasteisiin lukeutuu tällä hetkellä myös se ,mistä löytyvät innokkaat koiranohjaajat. Meillä johtajan kysyessä ,kuka ottaisi seuraavan hirvikoiran kasvatettavaksi, seurasi pitkä hiljaisuus eikä vapaaehtoisia löytynyt. Puute realisoituu lähivuosina.

    Kun talkoista keskustellaan ovat koiranohjaajat tärkeimpiä lenkkejä omalla panoksellaan kasvattaessaan ja pitäessään yllä tärkeintä ”pyyntivälinettä ” koiraa.  Jos koiraa ei enää haluta tai kyetä hankkimaan on edessä siirtyminen tyhjänpyytäjien kasvavaan joukkoon.

    Gla

    Muutama ymmärtää onneksi tässä keskustelussa sen, mitä seuratoiminta ja sen jatkuvuus edellyttää jäseniltä, jotta toiminta pyörii. Urheiluseuroissa sama juttu. Pari vapaamatkustajaa vielä menee, muuten valmiiseen pöytään tulijat tappaa toiminnan nopeammin kuin mikään muu.

    Vai pisteytys on rasite hirviporukkaan pääsylle. Pitäisikö sinne päästä talkoista luistamisen lisäksi ilman ampumataitoakin? Hirvikoehan ei mikään mittari ole ja onhan kyseessä sentään muiden turvallisuuskin. Jos rima lasketaan tarpeeksi alas, lopettaa porukka osaavimmasta päästä alkaen. Tiedän, millaista on vetää seuratoiminnassa niitä mukana, joilla ei ole halua ottaa vastuuta itsestään ja roolistaan.

    Ammattilaismetsästyksessä, jos tällaiseen sesonkiin porukat jostain löytyisi ja jotka ilman paikallistuntemusta joutuisivat saaliinsa metsästä etsimään, homma kääntyisi hyvin nopeasti maanomistajille maksulliseksi. Hirvikannanhoitopalvelua maa- ja metsätalouden harjoittajille, rahoitetaan maanomistajilta kerättävällä riistanhoitomaksulla. Tämän tyyppistä palvelua monille aloille kehitellään, mutta se ei mielestäni ole tervettä kehitystä. Samalla romutetaan seuratason hirvijahtiosaaminen ja kun ammattilaisuuden toimimattomuus huomataan, ollaan samassa tilanteessa kuin monien länsimaiden armeijat. Ylösajo ei ole yksinkertainen asia.

    Jos puhutaan peuroista, kaupallisesta metsästyksestä haaveilijoilla ei ole mitään käsitystä homman mittakaavasta. 70 000 peuran metsästys vaatii siihen osallistuvilta ehkä hirvijahtiakin enemmän työtunteja. Saalista tulee tihentymäalueella kannan leikkausvaiheessa monikymmenkertainen määrä hirviin verrattuna. Ei sitä muutama maksukykyinen turisti hanskaa. Lisäksi turistit sitovat paikallisten kädet, kun omatoimisestihan näitä ei metsästämään ja saalista käsittelemään voi päästää.

    Sen mitä olen kuullut niin ainakin täällä vieraskortteja myydään. Ei ole uusi keksintö.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 140)