Keskustelut Luonto Uusi luonnonsuojelulaki

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 160)
  • Uusi luonnonsuojelulaki

    Laitetaan luonnonsuojelulaistakin tulille uusi ketju kun laki on nyt käsittelyssä. HS kirjoitti asiasta viime syksynä (linkki).

    Uudessa laissa on myös hyvää: se ehdottaa suojeltaviksi sellaisia luontotyyppejä joissa on paljon uhanalaisia eliöitä. Tämä tehostaa metsälajien säilymistä. Uutena suurena luontotyyppinä tulisi mukaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset purot.

    Metsänomistajan kannalta ehkä eniten mietityttää selvilläolovelvoite uhanalaisten lajien esiintymistä ja luontotyypeistä. Toisena asiana arveluttaa ns. kaavoittamalla suojelu: jos tärkeä kohde merkitään vain yleiskaavaan, sitä ei yleensä tarvitse korvata.

    Yleisökommenteissa esitettiin ajatus että ”saastuttaja maksaa” eli erilaisille maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksille määriteltäisiin hintalappu. Tämä voi tuntua ensin houkutelevaltakin ajatukselta, mutta lisämaksu tavallaan tekisi ympäristöhaitan sallituksi: maksetaan sakko ja asia on sillä ok. Vähän sama kuin hirvituho oikeutetaan maksamalla korvauksia. Lisäksi kumpikaan, ei maa- eikä metsätalous, kestä uusia maksuja kun kannattavuus on nytkin pääosin heikkoa. Parempi ehkä uudistaa sääntelyä ja suunnata liikenevät taloudelliset resurssit sakkomaksujen sijaan suoraan ympäristöhaittojen vähentämiseen, ja kuten ennenkin, myös jatkossa osoittaa ympäristötyöhön tukea, jolla on ohjaava vaikutus.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008287579.html

  • Visakallo

    Pelkän kaukokartoituksen perusteella minullakin esitetään aivan uudeksi Metso-kohteeksi kolmeen kertaan harvennettua istutuskuusikkoa. Kuinkahan paljon näitä suojelu-huteja on Suomen metsiin jo esitetty? Metsänomistajien olisi viimeistään nyt herättävä, ennen kuin tilanne karkaa täysin käsistä.

    Timppa

    Kerran tein metsänkäyttöilmoituksen männikön harvennuksesta.  Ihmetys oli melkoinen, kun tuli vastaus, että alueella on liito-oravan pesäpönttö.  En ollut sitä nähnyt eikä sitä siellä ollutkaan vaan puolen kilometrin päässä kylläkin meidän maalla.  Selvisi, että sen oli vienyt sinne luvatta Jyväskylän kaupungin virkamies, mutta antanut väärät koordinaatit.

    Toinen tapaus.  Nauhotettiin harvennuskuusikkoa.  Ihmetys oli melkoinen, kun sieltä löytyi meikäläisen  tekemä varpuspöllön pönttö, jonka tunnistin sen heloista.  Oli haettu aukon vieressä olevasta nuoresta metsästä ja rahdattu eri tien varteen ison mäen päälle kuusikkoon.  Ilmeisenä tarkoituksena estää sen kuusikon hakkuu.  Hain pöntön pois ja vein sen luonnonsuojelualueelle.

    Siis tuo luonnonsuojeluväki on  vähintäänkin puolirikollista.  Eikä sen havaintoihin voi aina luottaa.

    isaskar keturi

    Välillä tuntuu, että luonnonsuojeluväki saisi päättää, onko kangasmetsien luontotyypit uhanalaisia vai ei. Viimeisetkin on kuulemma menneet ja sitten kuitenkin tulee näitä kartoituksia, joiden mukaan KAUHEA MÄÄRÄ arvokkaita luonnonmetsiä on juuri hakkuu-uhan alla. Onko niitä paljon vai vähän? Siinäpä kysymys.

    hemputtaja

    A.Jalkanen: ”Kerro hemputtaja miksi harrastajien tekemät uhanalaisten lajien inventoinnit eivät kelpaa tutkimuksiksi? Nythän on niiden avulla pystytty tunnistamaan ne biotoopit joissa meillä esiintyy eniten uhanalaisia.”

    Yritetään kun kysytään. Ns. uhanalaiset olivat ennen ns. harvinaisia ja rauhoitettuja. Niitä ei koskaan ole ollut runsaasti (tietääkseni) ja esiintymät ovat yleensä pienialaisia. Muutokset niiden määrissä eivät kerro mitään muusta kuin niiden esiintymisestä ja runsaudesta.

    Että asianharrastajien pätevyys arvioihin. Mikäs siinä, ovat maallikkoa pätevämpiä, mutta asennevirheiden rasite on karmea ja johtaa virheisiin. Hyvä esimerkki on virallistettu teos ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja”. Se on tosiaan ”Punainen kirja”. Naamioitu tutkimuksen näköiseksi, mutta, mutta. Ojitetut suotkin heitetään kylmästi luonnosta ulos ymv. Olen tietysti vainoharhaan taipuva ja siksiköhän hieno kansainvälinen luokitusmenetelmäkin vaikuttaa valmiiksi viritetyltä.

    A.Jalkanen

    Ok, kiitos. Uhanalaiseksi voinee päätyä myös harvinaistumalla eikä olemalla alun perin vain harvassa paikassa esiintyvä. Pitää siis tuntea lajin historia pitemmältä ajalta ja lajille sopivien elinpaikkojen määrä ennen ja nyt. Vaativa laji siis tämä uhanalaisarviointi.

    Se lienee tullut selväksi, että minäkään en noteeraa luontotyyppien uhanalaisarviointia kovin korkealle. Poikkeuksena jotkut oikeasti harvinaiset kasvupaikat. Sitä en sulata, että normaalia talousmetsää pidetään uhanalaisena luontotyyppinä. Meillä on luonnonmetsää ja talousmetsää. Talousmetsä jakaantuu Cajanderin metsätyyppeihin. Se siitä.

    Petkeles

    Kyseisessä teoksessa on mukana yli 120 asiantuntijaa.

    A.Jalkanen

    Kyllä kyllä, Petkeles. Ne kehityskulut eli metsäelinympäristöjen ominaispiirteiden muutokset ja niiden vaikutukset uhanalaisiin eliöihin on varmasti pätevästi kuvattu. Ainoastaan sitä uhanalainen-termin väärinkäyttöä kritisoin. Pitänee sanoa kuin ministeri Leppä: ei se mihinkään häviä, siis se luontotyyppi, se vain muuttaa muotoaan.

    Petkeles

    Niin, kunhan luonnontilaisen metsän käsittelyssä ei tehdä raskaita maansiirtotöitä, ovat alueen pysyvät ominaisuudet (maaperä) säilyneet ja kaikki on ok. Aivan uskomatonta.

    Rane

    ”Aivan uskomatonta”

    Yksi asia mitä luonnonsuojelijat eivät usko/tajua on se että metsäluonto muuttuu vaikka ihminen yrittäisi museoida sen pysyvästi tai ei edes olisi käynyt siellä.Ei ole OK esim. ilmaston kannalta.

    Raportti: Venäjän metsät uhkaavat muuttua päästölähteiksi – Metsälehti (metsalehti.fi)

    Visakallo

    Petkeles: ”Kyseisessä teoksessa on mukana yli 120 asiantuntijaa.”

    Historia on opettanut, että huomattavasti suurempikin joukko asiantuntijoita on voinut olla asioista täysin väärässä. Monesti käy vielä niinkin, että aika muuttaa totuuden aivan toiseksi. Olen melko varma, että tällä hetkellä Petkeleskin voisi nimetä huomattavan joukon mielestään väärässä olevia asiantuntijoita.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 160)