› Keskustelut › Luonto › Uusi luonnonsuojelulaki

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 160)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16

  • Uusi luonnonsuojelulaki

    Lähetetty: 4.2.2022, 13:12

    Laitetaan luonnonsuojelulaistakin tulille uusi ketju kun laki on nyt käsittelyssä. HS kirjoitti asiasta viime syksynä (linkki).

    Uudessa laissa on myös hyvää: se ehdottaa suojeltaviksi sellaisia luontotyyppejä joissa on paljon uhanalaisia eliöitä. Tämä tehostaa metsälajien säilymistä. Uutena suurena luontotyyppinä tulisi mukaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset purot.

    Metsänomistajan kannalta ehkä eniten mietityttää selvilläolovelvoite uhanalaisten lajien esiintymistä ja luontotyypeistä. Toisena asiana arveluttaa ns. kaavoittamalla suojelu: jos tärkeä kohde merkitään vain yleiskaavaan, sitä ei yleensä tarvitse korvata.

    Yleisökommenteissa esitettiin ajatus että ”saastuttaja maksaa” eli erilaisille maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksille määriteltäisiin hintalappu. Tämä voi tuntua ensin houkutelevaltakin ajatukselta, mutta lisämaksu tavallaan tekisi ympäristöhaitan sallituksi: maksetaan sakko ja asia on sillä ok. Vähän sama kuin hirvituho oikeutetaan maksamalla korvauksia. Lisäksi kumpikaan, ei maa- eikä metsätalous, kestä uusia maksuja kun kannattavuus on nytkin pääosin heikkoa. Parempi ehkä uudistaa sääntelyä ja suunnata liikenevät taloudelliset resurssit sakkomaksujen sijaan suoraan ympäristöhaittojen vähentämiseen, ja kuten ennenkin, myös jatkossa osoittaa ympäristötyöhön tukea, jolla on ohjaava vaikutus.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008287579.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Nostokoukku 6.2.2022, 11:59

    A.Jalkanen tulkitsit sanomaani väärin. Nuoren sukkessiovaiheen kautta luonnonlakien mukaan vanhaksi metsäksi kehittyvä alue on suojelemisen arvoinen. Muista se aika. Metsomerkintä laserkeilauksen ennakkotietojen pohjalta ei automaattisesti merkitse suojelua. Olen muutamia vuosia tehnyt työtä, en suojeluun liittyvää, sen aineiston pohjalta ja kyllä tunnen sen menetelmän heikkoudet. Riittävän suurien suojeltujen kokonaisuuksien saaminen Etelä-Suomeen on tärkeää. Avainasemassa tässä ovat valtion metsät, niin väkivaltaisesti käsiteltyjä kuin ovatkin. Taas on muistettava se aikatekijä. Jos luonnolle annetaan aikaa, se on pystynyt vielä toistaiseksi korjaamaan kaikki ihmisen tekoset.

    A.Jalkanen 6.2.2022, 12:03

    Näin se on. Siksi ei haittaisi lainkaan vaikka uusiin suojelualueisiin sisältyisi nuoria talousmetsän vaiheita jos sitä kautta saataisiin lisää laajuutta. Ehdottomasti pitäisi pyrkiä nappaamaan kokonaisia tiloja ennen kuin metsärahastot ostavat kaikki suuret tilat Etelä-Suomesta.

    Kuriositeettinä en malta olla mainitsematta, että tarjosin aikoinaan metsäpalstaani Etelä-Konneveden kansallispuiston osaksi, mutta joistakin hyvistä luontoarvoistaan huolimatta se ei täyttänyt kriteereitä – liikaa hakattu. 70 hehtaarin alue olisi mielestäni ollut arvokas lisä puistoon ja sisareltani olisi mahdollisesti ollut saatavissa saman verran lisää, vähemmän hakattua.

    Nostokoukku 6.2.2022, 12:11

    No eikö tämä Etelä-Konneveden esimerkki osoita, että ei niitä kaikkia puuntuotanto-alueita olla suojeluun haalimassaa. Viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni kissan hännän nostamisesta….

    A.Jalkanen 6.2.2022, 12:23

    Kyllä täällä useimmat lukijat varmaan tuntevat Metso-kriteerit.

    Konnevedellä muuten tehtiin Asta-myrskyn jälkiselvittelyissä semmoinenkin ls-teko, että rauhoitettiin 150 hehtaaria myrskytuhoaluetta. Näin pitää toimiakin. En nimittäisi sitä erilliseksi luontotyypiksi, mutta jos se helpottaa kirjanpitoa niin olkoon sitten sellainen.

    Puuki 6.2.2022, 12:27

    Mitenkäs ls:uun sopii myrskytuhoalueen jättäminen omilleen , kaatunut puusto kokonaan korjaamatta ?  Kun nyt on kirjanpainajien ym. öttiäisten esiintymiset   lisääntyneet ilmaston lämpenemisen takia, niin liian suuret maapuiden määrät lisää luonontuhoja lähimetsissäkin.  Silloin vaikutus talousmetsiin on entistä suurempi vaikka ei oltukaan kiinnostuneita talousmetsistä.  No onhan se tavallaan totta ; ei olla kiinnostuneita mitä tapahtuu talousmetsissä kunhan saadaan tehdä kuten halutaan myrskytuhoalueiden ja – puiden suhteen.

    Ns. luonnossuojelijat saisi osallistua enemmän itse esim. päästöjen vähentämiseen. Vaikka 30 % toimistotiloista kylmilleen ja/tai muuhun käyttöön esim. ilmaisvarastoksi lähialueen mo :en raivaussahoille ym. välineistölle.   Mitäs sanotte ? Kävisikö tuommonen itse osallistuminen teille ?  Taitaa olla melko vierasta (muille paitsi perintömetsäsäätiölle) osallistua itsekin.   (Koneen toimia ei lasketa koska siellä vaikuttaa henkilö joka aiheuttaa suhteessa enemmän haittaa Suomen metsäpuolella kuin Koneen säätiö on suojellut metsiä) .

    Nostokoukku 6.2.2022, 12:57

    Konneveden 150 hehtaarille kehittyy se parjattu nuori sukkessio ja rauhoitettu kun on niin aikojen kuluessa arvokas luonnonmetsä.

    Eiköhän niitä tuulenkaatoja ole vielä kerätty talteen moninkertainen määrä kuin jätetty suojeluun tai kirjanpainajille. Jättöpuuryhmien alkuaikoina 3-5 puun ryhmiä isännät nippanappa sietivät, mutta kun yksikin runko kaatui, se oli Valmetin renkaita säälimättä retuutettava laaniin.

    Timppa 6.2.2022, 13:34

    En kyllä ymmärrä tätä vanhojen metsien  hypettämistä.  Totta kai niitä pitää olla, mutta ei metsänkasvu niitä vaadi.  Vähän muukin  luonto.  Pyhäkissäkään ei esiinny kaikkia sieniä.  Luonto on muutenkin  yksitoikkoinen.  Muutama palokärki.

    Olen katsellut ikääntyneitä kuusikoita.  Joku muurahaispesä ja palokärki.  Ei muuta.  Sekin  metsäpalon jälkeen syntynyt vanha männikkö, josta lähetin kuvia, muuttuu aina vain yksitoikkoisemmaksi, kun lehtipuut kuolevat.

    Kyllä jatkuvasti uudishakattu metsä, jossa on eri-ikäisiä kuvioita on monipuolisempi.  Tarjoaa myös uusille tulokkaille erilaisia ekolokeroita.

    Tästä vanhojen metsien ihannoista on  mielestäni tullut eräänlainen uskonto.

    Nostokoukku 6.2.2022, 13:43

    Puuki. Vaikka luonnonsuojelijaksi en itseäni laske, niin olen pyrkinyt hiilitasettani hoitamaan. Jätepuulla lämmitän, hyvin vanhalla autolla ajan, lehmää ja sikaa syön äärimmäisen vähän, kanaa en ollenkaan, etelän hedelmät korvaan marjoilla, metsästän, kalastan ja sienestän. Leikkokukkia en osta, lentokoneeseen en astu.

    Rane 6.2.2022, 13:45

    ”Tästä vanhojen metsien ihannoista on  mielestäni tullut eräänlainen uskonto.”

    Täsmälleen näin.Pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä ei vanhojen ja lahoavien metsien häviäminen ole ongelma vaan niiden liian suuri määrä.Havumetsät ovat hiilinielu siellä missä ihminen hakkaa ja hoitaa.

    Gla 6.2.2022, 13:50

    Nostokoukku: ”No eikö tämä Etelä-Konneveden esimerkki osoita, että ei niitä kaikkia puuntuotanto-alueita olla suojeluun haalimassaa. Viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni kissan hännän nostamisesta….”

    Ei viittaa. Tuota ei suojeltu, koska siihen ei ollut osoittaa rahaa. Mutta aika kuluu ja tilanteet muuttuu. Jonain päivänä, kun pitäisi hakata, luontoarvoja löytyykin niin, ettei voi hakata. Valtakirjaa ei pidä siksi muille antaa.

    Jostain luin ajatuksen avohakkuualojen tai taimikoiden suojelusta. Siitä olen täälläkin maininnut ja kun sen tyyppistä juttua tässäkin oli, toistan sen jälleen. Tuo olisi edullinen tapa suojella metsää. Saisi kehittyä luontaisesti, aikanaan siitä tulisi vanha metsä. Nyt meitä jujutetaan vanhojen metsien osalta sillä, että niitä pitäisi saada lisää. Toisaalta valitetaan metsiä hakattavan liian nuorena. Mitäs veikkaat, jos kasvatan satavuotiasta kuusikkoani, jossa on sekapuuna haapaa, vielä 20-30 vuotta. Saanko kiitosta, että hakkasin vasta myöhään vai haukut vanhan metsän hakkuusta? Yrittääkö joku kenties jo estää hakkuun.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 160)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16