Keskustelut Luonto Uusi luonnonsuojelulaki

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 160)
  • Uusi luonnonsuojelulaki

    Laitetaan luonnonsuojelulaistakin tulille uusi ketju kun laki on nyt käsittelyssä. HS kirjoitti asiasta viime syksynä (linkki).

    Uudessa laissa on myös hyvää: se ehdottaa suojeltaviksi sellaisia luontotyyppejä joissa on paljon uhanalaisia eliöitä. Tämä tehostaa metsälajien säilymistä. Uutena suurena luontotyyppinä tulisi mukaan luonnontilaiset tai sen kaltaiset purot.

    Metsänomistajan kannalta ehkä eniten mietityttää selvilläolovelvoite uhanalaisten lajien esiintymistä ja luontotyypeistä. Toisena asiana arveluttaa ns. kaavoittamalla suojelu: jos tärkeä kohde merkitään vain yleiskaavaan, sitä ei yleensä tarvitse korvata.

    Yleisökommenteissa esitettiin ajatus että ”saastuttaja maksaa” eli erilaisille maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksille määriteltäisiin hintalappu. Tämä voi tuntua ensin houkutelevaltakin ajatukselta, mutta lisämaksu tavallaan tekisi ympäristöhaitan sallituksi: maksetaan sakko ja asia on sillä ok. Vähän sama kuin hirvituho oikeutetaan maksamalla korvauksia. Lisäksi kumpikaan, ei maa- eikä metsätalous, kestä uusia maksuja kun kannattavuus on nytkin pääosin heikkoa. Parempi ehkä uudistaa sääntelyä ja suunnata liikenevät taloudelliset resurssit sakkomaksujen sijaan suoraan ympäristöhaittojen vähentämiseen, ja kuten ennenkin, myös jatkossa osoittaa ympäristötyöhön tukea, jolla on ohjaava vaikutus.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008287579.html

  • Puuki

    Näkisin  itsekin  luonnonsuojelua tekevänä mo;na , että kyse onkin siitä mihin se raja asettuu ja miten  määritellään ero (kenen edun mukaisesti)  talousmetsän ja suojeltavan metsän kohdalla.  Uhanlaisiksi metsäluontotyypeiksi on määritelty ennakkoon semmosia alueita jotka ei ole uhanalaisia.   Mitä siitä pitäis ajatella sitten muuta kuin että tarkoitus on suojella niin paljon kuin mahdollista ja vähentää metsätalouden harjoittamista.    Ikärajojakin on näkynyt milloin metsä olisi jo liian iäkästä puun kasvatukseen ja korjuuseen.    Lisäksi suosittaisiin kuulemma kiertoaikojen jatkamista ja metsien suojelua myös hiilivaraston lisäämiseksi.  Se tyyli ei parantaisi kuitenkaan hiilitasetta pidemmällä aikavälillä vaan heikentäisi sitä.

    mehtäukko

    ”…niin sisäänlämpiävää porukkaa, että uskotte…”

    Kylällä oleva mo teki spv pojalleen. Täysin talousmetsäiseen alueeseen oli tehty sen rahoittamiseksi avoleimikko. Mutta eiköpäs alueelta ”jostain syystä” pyytämättä ja yllättäen löytynyt liitiksen paskaa. Joko paskannettua tai kannettua. Tarkastajat ne kuitenkin löysivät paksujen lumien aikaan!!

    Nostokoukku

    Kun se luonnonsuojelu ja vihreiden POLITIIKKA ovat kaksi eri asiaa.

    Kurki

    Leenalle ja Teukalle ehdotan enemmänkin korjaavaan palautteen käyttöä parjaavan kolautteen sijaan.

    Leenan ja Teukan omat ylivertaisuuden näytöt kyllä puuttuvat, vaikka niin käyttäytyvätkin.

    Keskusteluun osallistumista voisi kuvailla sanalla ”räkyttäminen”.

    mehtäukko

    Uskooko Nostokoukku itsekkään tuota sisäänlämpiävää väitettään?

    Kurki

    halutaan suojeluun mukaan edustavat näytteet, mutta että vielä eri sukkessiovaiheistakin? Näitä on vaikea suojella kun ne eivät museoidu vaan kehittyvät toisiksi sukkessiovaiheiksi.

    Näille suojelu tarkoittanee sitten metsien hoidon ja harvennusten kieltäminen puhumattakaan päätehakkuusta.

    Puuki

    Onhan ne politiikka ja ls eri asioita. Mutta mihin vihreät esim. pyrkii politikoimalla metsien luonnonsuojelusta ?   Onko niillä kuitenkin jotain yhteistä vai ei ?  Käytännössä on melko vähän yhteyttä  ollut kieltämättä, kun puheet ja esitetyt keinot ei toimi käytännön suojelussa .

    A.Jalkanen

    Nostokoukku ihmettelee kelpaako tavallinen talousmetsä ls-alueeksi. Muistaakseni mm. Visakallo on raportoinut että hänen runsaspuustoiseen talousmetsäänsä on tullut Metso-merkintä. Tämä ei ole vain teoriaa vaan käytäntöä: jos Etelä-Suomesta pitää löytää Suomen Luontopaneelin ehdottamat noin 0,5 miljoonaa hehtaaria lisää metsää suojeltavaksi, siinä joudutaan turvautumaan kriteereihin ”vanhaa tai järeää” kun luonnonmetsän kaltaista aluetta ei ihan noin paljon löydy.

    Ei siinä mitään, tämä on hyvä tavoite, mutta olisi oikein hyvä jos uusien suojelualueiden joukossa olisi sitten myös laajoja satojen hehtaarien yhtenäisiä metsätiloja, joissa voitaisiin antaa luonnonvoimien temmeltää vapaasti. Näin saataisiin vähitellen esimerkkejä luonnontilaisen kaltaisista sukkession alkuvaiheen metsistä, eli uudistuvista runsaasti lahopuustoa sisältävistä metsistä (erittäin uhanalainen luontotyyppi).

    Nostokoukku

    Esimerkiksi nuorten sukkesiovaiheiden suojelun tuomitseminen. Niitähän syntyy metsäpalon tai myrskyn jälkeen syntyneille aukoille. Niitä on syntynyt luonnonjärjestyksen tuloksena jo silloin, kun suomalaiset vielä kaivoivat peuranpyyntikuoppia ja ainoa puunkäyttömuoto oli alkeellisten asumusten rakentaminen ja niiden lämmittäminen. Nykyään niitä syntyy luonnollista tietä erittäin vähän ja niiden kehityksen tuloksena  näin kehittyneitä metsiä tuskin ollenkaan. Puuntuottamisen aikajana on 50 vuotta, luonnonsuojelun n. 300-400 vuotta eli luonnonkulojen väli.

    A.Jalkanen

    En tuomitse nuoria sukkessiovaiheita. Jari Kouki nosti ne esiin muutama vuosi sitten ihan aiheesta. Minusta ne eivät ole erillinen ’luontotyyppi’ vaan ymmärrän luontotyypin niin että se on: tietyllä kasvupaikalla tietyssä ilmastossa esiintyvä kasvillisuusmuodostelma joka muuttuu kehityksen eli sukkession myötä.

    Tarkoitin siis sitä että ei kannata etsiä ja perustaa suojelualuetta erikseen eri sukkessiovaiheille. Tämähän johtaisi siihen että aina muutaman vuoden välein pitäisi etsiä uudet suojelualueet? Eikö olisi parempi toimia niin että rauhoitetaan riittävän suuria metsäalueita jotka edustavat eri luontotyyppejä, joihin noita alkupään sukkessiovaiheita saisi syntyä tai niitä synnytetään ennallistamalla?

    Kertaan vielä. Oikeita metsäluontotyyppejä olisivat siis mielestäni kasvillisuusvyöhykkeillämme esiintyvät eri metsätyypit.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 160)