Keskustelut Metsänomistus Uudet metsätietoaineistot

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 75)
  • Uudet metsätietoaineistot

    Eilen 1.3.2018 muuttui metsätietolaki ja paljon uusia aineistoja tuli julkiseksi. Kai kaikki tämänkin palstan metsäammattilaiset ovat nettipiuhat punaisina lataamassa niitä?

    Kyseessähän on oikeasti todella merkittävä muutos, vaikka siitä on täällä palstalla oltu aika hiljaa. Käytännössä kaikki metsään.fi -palvelussa olleet tiedot, jotka ennen olivat nähtävissä vain metsänomistajalle, ovat nyt julkisia. Siis kuviorajat, puustotiedot, toimenpide-ehdotukset, metsälain 10 § mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt, haetut ja toteutetut Kemera-ilmoitukset.

    Näin metsätilan ostoaikeissa liikkeellä olevalle tieto on valtaa ja enää ei tarkkojen puusto-arvioiden pimittäminen onnistu myytävien tilojen osalta. Samoin helpottuu metsätiedon saaminen sellaisille tiloille, joilla ei ole pääsyä metsään.fi -palveluun (omistajat vanhuksia tai kuolinpesiä).

    Aineistot ovat ladattavissa metsään.fi -palvelun kautta, jonne on tullut uusia osio, jossa ilman kirjautumista voi ladata aineistoja.

    Tähän joku heittää heti vastalauseena, että metsään.fi -tiedon taso on mitä sattuu, eikä sillä tee mitään. Ehkä välillä onkin, mutta nyt tuli myös julkiseksi, miten minkäkin kuvion tieto on kerätty! Laserkeilaus, maastomittaus, ja niihin mahdollinen malleilla kasvatus. Kaikki löytyy datasta. Siitä voi sitten arvioida myös tarkkuutta, jos osaaminen riittää. Esimerkiksi puuston pituustietohan on laserkeilauksella tarkempi kuin millään muulla menetelmällä arvioiden.

  • Visakallo

    Metson vaarana on, että se voikin johtaa metsänomistajan tahdosta riippumattomaan suojeluun. Vapaaehtoisuus ja siitä luvattu raha voikin olla omatoimisesti kivetty tie helvettiin.

    Visakallo

    Olen sitä sukupolvea, joka on elänyt läheltä alkuaikojen stalinistisin ottein johdetun ympäristöministeriön paksut tussiviivat rantojen kuvitelluissa valkoselkätikka-alue kartoissa, Onkisalon järkyttävän pitkän tiesodan, sekä oravattomien liito-orava-kuusikoiden pakkosuojelut.  Luottamuksen oikeudenmukaisuuteen ihminen voi menettää vain kerran.

    Jätkä

    Nyt teidän pitää lähettää kysymys Televisioon ”Pitääkö olla huolissaan”-ohjelmaan. Siellä asiantuntijat vastaisivat tuohonkin pulmaan.

    wanhajätkä

    Jätkä, tuo oli kyllä tämän iltayön paras… kannattas kysyä ja hekottaa vastaukselle. Minäkin voisin valehdella vastauksen sujuvasti. Olen oppivainen ja tiedän miten pitää vastata. Meitähän koulutetaan yhä kiihtyvällä tahdilla.. kiitos median..

    mehtäukko

    Sami Soikkeli …”Sitä en edelleenkään ymmärrä, miten joku valittaa siitä, että nyt tuli metsäomaisuus julkiseksi.

    ”Kysytään suoraan nyt, mitä metsänomistaja hyötyy ?
    Saako myydylle leimikolle nyt paremman hinnan?Metsänomistaja eli tavallinen PerusPertti on se, joka hyötyy vähiten, jos ollenkaan.”

    En minäkään ymmärrä tuon tyylistä ymmärryksen puutetta ja heti perään kyseenalaistamista?!

    SamiSoikkeli

    En minäkään ymmärrä tuon tyylistä ymmärryksen puutetta ja heti perään kyseenalaistamista?!

    En minäkään ymmärrä lainauksen ja sen spekuloinnin ymmärtämättömyyttä.

    Jos jokin asia tehdään julkiseksi ja asiaa perustellaan, sillä että mo. hyötyy, niin eikö ole oikein kysyä miten mo. hyötyy ?

    Hyötyykö mo. nyt näistä uusista palveluista (nimeltä mainitsematon leimikon välityspaikka) ?  Eli tuleeko kiintokuutiolle lisähintaa esimerkiksi ?
    – Ei taida tulla eikä olla luvassakaan. Puuta ostavat tahot saavat paremmin optimoitua omaa toimintaasa eli tehtyä lisää voittoa…tokkopa tästä tippuu metsänomistajalle yhtään.
    – Väliin tulee toimijoita (nimeltä mainitsematon leimikon välityspaikka), joka vetää rahaa puunostajilta. Toki mainostaa samalla, että toiminta on maksutonta mo.lle.

    Kaikki tähtää puukaupan parantamiseen ja yhteiskunnalliseen nousuun. Tässä ei puhuta tavallisen mo.n lompakon lihomisesta. Tarkentuva metsävaratieto tuo myös tullessaan pinta-alaverotuksen. Missä muodossaan ja koska epäselvää mutta tulossa on.

    SamiSoikkeli

    Edellinen kirjoittaja eli SS: käy lukasemassa Ari Einin kolumni MaasTullissa (linkki edellä).

    itse linkitin

    A.Jalkanen

    Sorry, Sami!

    Nyt kun lukasin aiheesta artikkelin Metsälehdestä, sieltä löytyi ainakin yksi mahdollinen hyöty: metsävaratiedot pysyvät paremmin ajan tasalla, jos tuonne systeemiin saadaan automatisoitu toimenpiteiden toteutustieto. Metsälakikohteet säästyvät paremmin, kun ne on merkitty kartoille. Erityiskohteiden (metsälain ja ls-lain lakikohteet) alueelliset pinta-alat olisivat myös kiinnostava tieto, koska ne ovat metsänomistajien panostusta suojeluun, siinä kuin luonnonsuojelualueet ja METSO-kohteetkin.

    Kesään mennessä systeemin käytettävyys paranee, jos saadaan selainpohjainen käyttöliittymä, Sitä odotellessa…

     

    mehtäukko

    SSoikkeli: ”En minäkään ymmärrä lainauksen ja sen spekuloinnin ymmärtämättömyyttä.

    Jos jokin asia tehdään julkiseksi ja asiaa perustellaan, sillä että mo. hyötyy, niin eikö ole oikein kysyä miten mo. hyötyy ?”

    No mitä pirua sitten vekslaat sillä hyödyttömyydellä, ja kuitenkin ihmettelet toisten tietojen julkistamisen harmittelua!!? Eikö ole pieni ristiriita?

    Jos julkistettu omaisuustieto olisikin vain ammattilaisten käytössä, mutta kun kaikenlaisia karvamatoja tuppaa apajille nyt ja jatkossa ainakin.Alku ei lupaa hyvää.

    Visakallo

    SamiSoikkeli: ”Tarkentuva metsävaratieto tuo myös tullessaan pinta-alaverotuksen.”

    Sami kiteytti sanoiksi sen, mitä yhä useammat metsänomistajat ajattelevat. Osalta metsänomistajista on hämärtynyt se seikka, että Metsäkeskus ei ole metsänomistajien edustaja, vaan valtion edustaja metsänomistajiin päin, ja se tekee juuri mitä valtio kulloinkin haluaa. Verottajalla on jo olemassa maapohjien omistajakohtaiset luokitustiedot, ja nyt se on saamassa myös riittävän realiaikaiset puuvaratiedotkin käyttöönsä. Ei tarvitse olla kovin hyvä ennustaja, kun sanoo, että kohta saamme metsienkin osalta samantapaisen veroehdotuksen, kuin palkansaajilla on ollut jo pitkään. Ehdotus perustuu maapohjan tuottokyvyn ja puuvarannon jollakin tavalla laskettavaan yhteislukuun. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä mitään, jos on mielestään ehdotukseen tyytyväinen. Jos taas haluaa vähennyksiä tai muita muutoksia, joutuu ne omalla kustannuksellaan todistamaan ja tekemään.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 75)