› Keskustelut › Metsänomistus › Uudet metsätietoaineistot

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 75)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Uudet metsätietoaineistot

    Lähetetty: 2.3.2018, 15:47

    Eilen 1.3.2018 muuttui metsätietolaki ja paljon uusia aineistoja tuli julkiseksi. Kai kaikki tämänkin palstan metsäammattilaiset ovat nettipiuhat punaisina lataamassa niitä?

    Kyseessähän on oikeasti todella merkittävä muutos, vaikka siitä on täällä palstalla oltu aika hiljaa. Käytännössä kaikki metsään.fi -palvelussa olleet tiedot, jotka ennen olivat nähtävissä vain metsänomistajalle, ovat nyt julkisia. Siis kuviorajat, puustotiedot, toimenpide-ehdotukset, metsälain 10 § mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt, haetut ja toteutetut Kemera-ilmoitukset.

    Näin metsätilan ostoaikeissa liikkeellä olevalle tieto on valtaa ja enää ei tarkkojen puusto-arvioiden pimittäminen onnistu myytävien tilojen osalta. Samoin helpottuu metsätiedon saaminen sellaisille tiloille, joilla ei ole pääsyä metsään.fi -palveluun (omistajat vanhuksia tai kuolinpesiä).

    Aineistot ovat ladattavissa metsään.fi -palvelun kautta, jonne on tullut uusia osio, jossa ilman kirjautumista voi ladata aineistoja.

    Tähän joku heittää heti vastalauseena, että metsään.fi -tiedon taso on mitä sattuu, eikä sillä tee mitään. Ehkä välillä onkin, mutta nyt tuli myös julkiseksi, miten minkäkin kuvion tieto on kerätty! Laserkeilaus, maastomittaus, ja niihin mahdollinen malleilla kasvatus. Kaikki löytyy datasta. Siitä voi sitten arvioida myös tarkkuutta, jos osaaminen riittää. Esimerkiksi puuston pituustietohan on laserkeilauksella tarkempi kuin millään muulla menetelmällä arvioiden.

    Tekijä
    Tilley
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 5.3.2018, 06:06

    Ompa hyvä että noita tietomiehiä löytyy…!

    Tilley 5.3.2018, 12:45

    Täällä onkin jo alettu keskustella aineistojen teknisestä käytöstä, onnistuin näköjään herättämään kiinnostuksen. En alkuviestiin laittanut teknistä puolta sen enempää, kun olisi tullut liian pitkä viesti.

    Itse käytän aineistojen avaamiseen tuota TomiK:n mainitsemaa ilmaista QGIS -ohjelmaa, on tosi hyvä. Jos ei ole mitään paikkatieto-ohjelmaa ennen käyttänyt, kestää toki hetken opiskella asiaa ja perusteita, mutta ei ole rakettitiedettä. Youtubesta löytyy hyviä tutoriaaleja ohjelman käyttöön (englanniksi).

    Eli aineistoja pitää ladata kahdesta paikasta, koska niiden jakaminen samasta paikasta olisi ollut nyt se tietosuojariski. 🙂 Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta ladataan kiinteistörajat ja tuolta metsaan.fi:sta kuviotiedot, luontokohteet ja kemera-ilmoitukset. Lisäksi kannattaa ladata maanmittauslaitoksen palvelusta pohjakartaksi maastokartta ja ilmakuvat. Kuten jo mainittiinkin, kaikki tiedot kannattaa ladata karttalehdittäin. Karttalehtijaon näkee helposti esim. Paikkatietoikkunan tasolta ”TM35-lehtijako” (ei tarvitse rekisteröityä paikkatietoikkunaan nähdäkseen tuon tason).

    Sitten kun aineistot on koneella, ne avataan QGISissä päällekkäin ja säädetään halutulla tavalla rajojen ja värien näkyvyyttä. Kuviotietojen treestandsummary-aineisto pitää vielä yhdistää kuvioiden geometriatietoon erikseen, tämä vaatii vähän kikkailua koska yhdistämistä on tahallaan vaikeutettu ja laitettu kuvio-id-kentät on hieman eri muotoihin näissä kahdessa, mutta jos kiinnostaa vain muutama kuvio, pystyy tiedot mätsäämään kahden kerroksen attribuuttitauluista ihan käsinkin.

    Ja muistutuksena, että edelleenkään mistään nettipalvelusta ei nää, kuka minkäkin kiinteistön omistaa. Se täytyy käydä kysymässä paikan päältä maanmittauslaitoksen toimipisteistä. Ilmaiseksi saa yhdellä kertaa 10 kiinteistön tiedot.

    Sitä en edelleenkään ymmärrä, miten joku valittaa siitä, että nyt tuli metsäomaisuus julkiseksi. Onhan tuolla voinut käydä ennenkin metsässä kävelemässä ja katselemassa, miten naapurin metsä kasvaa, jokamiehenoikeus metsässä liikkumiseen kun Suomessa on.

    Tilley 5.3.2018, 12:49

    TomiK: Luken monilähdeinventointidata on myös kiinnostavaa, jos on kuviorajatieto jo olemassa jossain, johon sen voi yhdistää. Jos sitä ei ole, menee käsin kuviointiin melkoisesti aikaa. Näin ollen nimenomaan (jonkintasoisen) kuvioinnin saaminen nyt vapaasti suurissa määrin on mielestäni tässä uudistuksessa se mullistavin juttu. Sitähän voi sitten käyttää vaikkapa yhdistämällä monilähdeinventointidataan.

    savo’ttamies 5.3.2018, 12:58

    Paikkatietoikkunan ortokuvista voi käydä varmistamassa sen mututiedon , että naapurin yltiöpäinen maatilansa laajentaja hakannu kaikki metsänsä aukoiksi.

    Sitten kun kuvissa ei ajourat erotu voi päätellä ,että puustoa on.

    SamiSoikkeli 5.3.2018, 17:48

    Sitä en edelleenkään ymmärrä, miten joku valittaa siitä, että nyt tuli metsäomaisuus julkiseksi. Onhan tuolla voinut käydä ennenkin metsässä kävelemässä ja katselemassa, miten naapurin metsä kasvaa, jokamiehenoikeus metsässä liikkumiseen kun Suomessa on.

    Oikeastaan tuolla julkistamisella ei ole merkitystä. On täysin totta, että naapurin metsässä on kuka tahansa voinut käydä ottamassa koealat ja arvioimassa kuusikon kuutiot. ”On se naapuri vain eri mies kun ajelee mossella vaikka kymmenen hehtaaria kuusikkoa tilavuudeltaan 300 – 400 kuutiota hehtaarille! ”

    Enemmänkin on merkitystä sillä, miten asia vaikuttaa tavallisen metsänomistajan elämään nyt ja tulevaisuudessa. Metsänomistaja on nimittäin se, joka kantaa kustannuksista huolta läpi pitkän kiertoajan täällä havumetsävyöhykkeellä. Tuulisina öinä ei saa nukuttua, kun mieltä painaa pysyykö puut pystyssä vai ei. Ja se ”Vapon salainen ostomieskin” eli kirjanpainaja nakertaa eläkeikään asti tarkoituksella säästettyä metsikköä. Itkuhan siinä aikuisella miehellä pääsee lapsen syntymän lisäksi, kun kuusikosta saa sen 5€/k-m3.

    Kysytään suoraan nyt, mitä metsänomistaja hyötyy ?
    Saako myydylle leimikolle nyt paremman hinnan?

    Metsänomistaja eli tavallinen PerusPertti on se, joka hyötyy vähiten, jos ollenkaan.

    A.Jalkanen 5.3.2018, 17:59

    Edellinen kirjoittaja eli SS: käy lukasemassa Ari Einin kolumni MaasTullissa (linkki edellä).

    Visakallo 5.3.2018, 18:32

    Tilley: ”Sitä en edelleenkään ymmärrä, miten joku valittaa siitä, että nyt tuli metsäomaisuus julkiseksi.”

    Ymmärtääkseni kukaan ei ole täällä valittanut metsätietojen julkistamista, vaan sitä, että myös väärää tietoa julkistetaan, ja että siitä mahdollisesti koituvat vahingot kantaa kaikkein syyttömin osapuoli, eli metsänomistaja. Metsäkeskushan ottaa vastuun vain niiden kuviotietojen osalta, nissä he ovat itse äskettäin tehneet maastokäynnin. Oikean tiedon julkistamisesta tuskin tulee kenellekään ongelmia. Saammehan me autojenkin tekniset tiedot Trafilta suoraan kännykkään pelkän rekisterinumeron perusteella, ja lisäksi autoon liittyvien maksattomien verojen ja maksujen tiedot oikein nimen kanssa. Eniten minua on ihmetyttänyt mahdollisten Metso-kohteiden summittainen hajakylvö pitkin Suomen metsiä. Eipä taida löytyä vastuunkantajaa, vaikka aiheeton merkintä saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa metsänomistajan suuriin vaikeuksiin. Suomi ja sen virkakoneisto tunnetaan maailmalla kyllä innokkaana tietotekniikan hyödyntäjänä, mutta valitettavasti myös erittäin heikkona elävän elämän tuntijana.

    Visakallo 5.3.2018, 18:45

    Vielä noista ”mahdollinen Metso-kode” -merkinnöistä sen verran, ettei niiden perusteista ole mainittu kuviotiedoissa sanallakaan.

    puunhalaaja 5.3.2018, 20:06

    Kiitos linkeistä ja infosta!

    A.Jalkanen 5.3.2018, 21:43

    Metso on vapaaehtoista suojelua, jonka ei pitäisi saattaa ketään vaikeuksiin, päin vastoin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 75)
1 2 3 … 5 6 7 8