› Keskustelut › Puukauppa › Uskotteko kuitupuun hinnan nousuun uusien tehtaitten valmistuttua?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Uskotteko kuitupuun hinnan nousuun uusien tehtaitten valmistuttua?

    Lähetetty: 9.2.2015, 15:13

    Minä en usko että hinta nousee, hankinta voi hieman muttei merkittävästi. Luulen että hinta voi laskea.
    # näitä laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla koska se on ainut minkä uskotaan pysyvän kohtuullisena ja siihen pystyy vaikuttamaan.

    #sellupuuta on tarjolla10-15 vuotta eteenpäin suuret määrät joten ei aiheuta hinnan nosto paineita.

    #valtio on halukas asettamaan sellaisia keinoja että puu liikkuu jos nämä kyseiset laitos suunnitelmat toteutuu.

    Näitä mietin ensiharvennus männikköä kierrellessä viikonloppuna.
    toivoisin olevani väärässä ja olen halukkaasti väärässä, mutta….

    Tekijä
    tervaHauta
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Korpituvan Taneli 10.2.2015, 09:43

    A.Jalkanen:
    ”teollisuuden nykyinen investointihalukkuus perustuu ainakin osaksi sellun maailmanmarkkinahinnan nousuun. ”

    Varsinaiseen nousuun se ei perustu. Sellumakkinat ovat ihan yhtä vuoristorataa.
    Siihenhän se tietysti perustuu että nimenomaan pitkällä tähtäimellä se uusi sellu mahtuu markkinoille ja että hinta vaihtelee jatkossakin samoilla tienoilla, mieluummin pitkän ajan keskiarvo nousten.

    Se että investointihalukkuutta on nimenomaan Suomeen perustuu siihen että täällä on halpaa raakaainetta, jonka hintaa ei kysynnän lisäys erityisesti kohota.
    Eivät nämä investoijat ole siirtämässä mahdollisia hyviä sellun hintoja raaka-aineiden hintoihin. Päinvastoin kaikki keinot, mm lainsäädännölliset, yritetään valjastaa siihen että raakaaine pysyisi halpana ja että sen hinta vielä mahdollisesti laskisi ennestään.

    Tietysti investointi halukkuus Suomeen johtuu myös osaavasta työvoimasta, rauhallisista oloista, valtiovallan (RAHA-) myötämielisyydestä , yms.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 10.2.2015, 20:52

    Tuohon varsinaiseen kysymykseen on kyllä vastatava suoraan , että ei nouse . Puuta on ostettava nykyistä heikommista kohteista ja niiden kunnostukseen on jostakin raha löydyttävä . Lähin osoite on luonollisesti kantohinta .
    Toivon kuitenkin , että hinnanalennus ei koskisi niitä , jotka ovat panostaneet metsien hoitoon . Enemmänkin tulisi painottaa alennusta sinne , missä lisäkustannuksia aiheutuu .

    Näitä ylimääräisiä kuluja syntyy , kun leimikot eivät ole hakkuukelpoisia . Keskustelin juuri eilen työkaverin kanssa , joka oli runsas vuosi sitten jättänyt leimikon hakkaamatta niinkin yksinkertaisen asian , kun ennakkoraivauksen puutteiden takia . Nyt hän oli samaisella työmaalla , kun raivaukset oli tehty. Ylimääräinen siirto ja raivaus luonnollisesti rasitti puutavarayhtiön taloutta ja kulu vähensi kantohintaan suunnatun rahan määrä .

    Harjavallan suunnalla näköjään elää usko , että harvennuksia ei tehdä tällä hetkellä lainkaan . Putki punaisena painetaan harvennuksilla , mutta vain sellaisilla , joilta lähtee puita tehokkaan toiminnan edellyttämällä tavalla . Risukot kierretään korjuuesimiehen ja urakoitsijan toiveiden mukaisesti kaukaa . Puuta ostetaan ja korjataan , kunhan leimikko on kelvollinen . Ilmeisesti Harjavallassa on homma tökkinyt jo pidemmän aikaa kelvollisten leimikoiden puutteessa. No , pysyypähän vyötärölinjat kohdillaan puita hankinnalla tien varteen touhutessa. Paljon mainostettu energiapuukin on poltettava omassa kattiassa .

    jees h-valta 10.2.2015, 21:04

    Suorittavalle vain etten ole ollenkaan pahoillani vaikka omaan kattilaan meneekin e-puuta. Siinä jopa saa työlle aivan kelpo korvauksen verrokkina ostoenergiaan. Kyllä aion rauhassa katsella sen touhun eikä se edes näillä liksoilla olisi mitenkään mielekästäkään antaa hakkuuseen. Ei kumpaakaan, e-puu tahi ensiharvennusta. Kyllä turhan saa pyytämättäkin ja uskon että ei tuo ennen tokene kun kalusto ja toimintatavat muuttuvat. Suorittavankin varmaan kannattaa kurkata tuo Fixterin hakkuutarina tuolta etummaiselta sivulta. Siinä kalusto ja ajatus alkaa olla kohillaan ja odotankin aivan rauhassa tänne alan toimijaa. Ensiharvennus nyt kevään aurinkotöinä alkaa vielä tällä viikolla ja kun ala on vain 1,1ha teen sen kyllä mielelläni. Saan mieleiseni ja kolhimattoman ja ajourattoman kuvion. Nimenomaan ajourattoman. Kuvio on mallitltaan sellainen että sivulta saa korjuun kun vähän viittii heitellä kuidut reunoille.

    Ammatti Raivooja 10.2.2015, 22:26

    Kyllähän tässä vähän pitää toimintatapojen tarkistamista toivoa työkseen leimikkosuunnittelua ja raivauksia teettäviltä metsäammattilaisilta, että ”syyttömien” ei tarvitsisi maksaa turhista kalustojen siirroista. Voihan sitä tietysti vaatia, että vanhat, raihnaiset uudehkot, kaupunkilaistuneet ja keski-iältään jo 60-vuotiaat ummikot hoitaisivat raivaukset kuntoon ilman puufirman apua mutta kovin hyödytömältähän se minusta kuulostaa.

    Tässähän voisi olla saumaa sitten puuta toimittavilla yrityksillä, joille maksettaisiin todellisten kulujen mukaan, että niiden jotka pystyy näihin itse niin ei tarviaisi maksaa muiden laiminlyöntejä.

    Horjumaton 11.2.2015, 08:12

    *** Alkuperäiseen kysymykseen historian valossa on helppo vastata. Kuitupuun hinta esim. havukuitu on ollut jo 35v se sama. Eli 17 € on kantohinta ollut. Ihan ei markkinataloudelta vaikuta. Samaan aikaan palkat on seitsenkertaistuneet. Ja kaikki muutkin puun tuottamiseen tarvittavat panostukset.

    Mutta katsotaan nyt ensin montako uutta sellutehdasta nousee.
    Mikäli metsäteollisuus edellyttää kuitupuun hinnan edelleen semontoimista -80 luvun nimellishintaan, ei niistä laitoksista metsänomistajan näkökulmasta mitään väliä ole. Hakataan vaikka kuidut ravinteiksi taikka polttoon mieluimmin. Toivomalla se hinta ei ainakaan nouse. Siihen tarvittaisiin metsänomistajien yhteistä ryhtiä. Ryhtiä jota ei ole olemassakaan,valitettavasti.

    Korpituvan Taneli 11.2.2015, 10:51

    Woodman:
    ”Paitsi että nimellishinta on jopa laskenut, koska
    kerroin, jolla muutetaan nykypäivän eurot mummonmarkoiksi on
    ~ 4,85 .”

    Mistäs tuollainen kerroin on peräisin???
    Eikös se ollut jotain 5,95 suurinpiirtein.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 11.2.2015, 11:21

    Tuo mummonmarkakerroin muuttuu kustannusindeksien mukaan. Sillloin kun markat muutettiin euroiksi oli kerroin tuo jonka Taneli kirjoitti.

    Tuosta kuitupuunhinnasta sen verran että nyt jo kuitupuuta ohjataan poltoon aika paljon jos kuljetuskustannukset tehtaalle ovat pitkät. Mekin haktaan aina tietyltä alueelta kaikki kuitupuu poltoon kun kuljetuskustannukset tehtaalle ovat kohtuuttomat. Sitä en tiedä mitä kuidusta isännälle maksetaan mutta aika lähelle varmaan tehtaan hintoja. Muutoinhan myynti on kannattamatonta.

    Ammatti Raivooja 11.2.2015, 13:10

    35 vuodessa paperinkulutus on siirtynyt kaukomaihin ja tehtaat perässä. Lähimarkkinat on kyllästyneet, paperinkulutus on murroksessa, täällä on ylituotantoa, joten kuitupuubisnes ei elä enää perinteisellä alalla enää elä samanlaisia kulta-aikoja.

    Tässä jos kävis ajatusleikkiä mistä voisi tulla lisää paperinkulutusta niin e. Intiassa on kohta 1,5 miljardia ihmistä ja suurin osa ei käytä vessapaperia. Afrikassa sama. Suomella voisi olla kasvualan mahdollisuus näihin paikkoihin e. kompostivessoissa, vedenpuhdistuksessa, hygiena- ja perinteisissäpaperituotteissa minun villeissä utopioissa.

    jees h-valta 11.2.2015, 13:17

    Koivua tuodaan jatkuvasti mielettömät määrät kuituna (esim. viimevuonna 4,53 miljoonaa kuutiota) että joko olisi aika alkaa todella nostaa lehtipuun viljelytasoa aivan ennennäkemättömiin määriin. Aika iso on raha joka menee ulos. Eikö kotimaan puuntuotantoväki järkiinny?

    Korpituvan Taneli 11.2.2015, 16:40

    Kyllä olisi parempi kun pitäydyttäisiin siinä että kerroin euron ja markan välillä on se n. 5,95. Näin voimme verrata nimellishintoja eri aikakausina. Sitten kun halutaan verrata reaalihintoja voidaan käyttää eri indeksejä ja niiden kertoimia, mutta pidetään ne selvyyden vuoksi erillään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5