Keskustelut Puukauppa UPM pettää puukaupassa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 116)
  • UPM pettää puukaupassa

    Mielenkiintoista keskustelua UPM:n omilla nettisivuilla osoitteessa:

    https://www.facebook.com/Metsamaailma/

    Lainaan tähän osan omalla nimellään (Toivo F. Hyvärinen) kirjoittajan jutun:

    ”UPM:n omilla nettisivuilla UPM PUUKAUPPA –otsikon alla kirjoitetaan mm näin:
    …”Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla UPM:n metsäasiakasvastaavaan”…
    Monivuotisena UPM:n osakkeenomistajana uskaltauduin kerrankin luottamaan UPM:n lupauksiin ja myin leimikkoni UPM:lle. Hakkuu tapahtui nyt kevättalvella 2016.
    Kun tuli tilityksen aika, niin vaikka puumäärä oli kasvanut noin 1400 kuutiosta yli 1600 kuutioon, niin rahaa oli kuitenkin tulossa vähemmän kuin metsänhakkuusopimuksessa oli arvioitu. Epäilykseni heräsivät.
    Kun ryhdyin selvittämään asiaa, niin siitä vasta alkoikin UPM:n edustajien kiemurtelu, venkoilu ja jopa muistin menetys. Ns motolistoja ei tahtonut löytyä millään käyttööni.
    Olen hankkinut kahdelta ulkopuoliselta taholta toisistaan riippumattomat selvitykset siitä, miksi hakkuu on mennyt metsänomistajan kannalta huonosti. Syy on männyn ja kuusen katkonnassa. Selvää tukkia on mennyt kuitupuupinoon. Loppulausunnoissa todetaan, että UPM:n katkonta on ollut törkeän huonoa leimikossani.
    Erittäin maltillisten laskelmieni mukaan, jotka olen tehnyt yhteistyössä MHY:n kanssa, tappioni on 10.400 euroa. Tämän summan olen vaatinut UPM:ltä maksuun.
    UPM:n edustajat eivät halua neuvotella eikä millään lailla sovitella vaan kylmästi vetäytyvät ”huonomuistisina” suuren pörssiyhtiön siipien suojaan, vaikka vastapuolena on luottamukseen perustuvan puukaupan myyjäosapuoli, joka on vielä UPM:n pitkäaikainen osakkeenomistaja. Kannattaako pörssiyhtiön pitää palkkalistoillaan asiakaspalvelutehtävissä ”huonomuistisia” henkilöitä? Luottamus ja sen menetys on huono asia myös pörssiyhtiölle. Vai mitä siellä UPM:ssä ajatellaan?”…

  • kuusessa ollaan

    ” RE: UPM pettää puukaupassa
    Metsä-masan tuttavan puukauppaan perustuen kysyn,onko nykyään kuusitukilla 43dm yleinen minimimitta?Markka-aikaan ainakin eteläSuomessa piti olla yksi mitta alle 40dm,jotta siirtymää kuituun ei olisi liiaksi
    Lähetetty: 8 h, 25 min sitten
    Lähettäjä: tamperelainen ”

    Aika yleisesti alkaa 43 olemaan lyhyin mitta, MG on sallinut myös 37 apumittana tyvissä. Tekee aika haastavaksi apteerauksen…
    40 ei ole varmaan 15 vuoteen sallittu, eikä 80-luvun 31&34.

    Ja niille tiedoksi, jotka alkavat mouhuta ”myy saholle puusi”, totean, että meilläpäin sahoille hankala saada hankintatukkia kaupan. MG on tehnyt hyvät tarjoukset ja hyväksynyt pienehkötkin erät jäseneltään, sopivalla ajoituksella.

    -tämä ei ollut mainos-

    Burl

    Runkohintahan apteeraukseen sisältyvän riskin metsänomistajalta poistaisi ja samalla helpottuisi tarjousten vertailu.

    Viimeisen kuukauden aikana olen parin pikkuteiden varrella vierailla mailla olleen leimikon ohi ajanut tehden havaintoja pinoista. Toisessa oli UPM:n laput päissä ja hämmästyttävän tarkasti näytti olevan paksu puu tukkikasassa niin koivun kuin pihkapuidenkin osalta. Koivulla oli tehty silmiinpistävän paljon lyhyttä, noin kolmimetristä vaneritukkia ja havupuilla oli lahoista ja muista laatuviallisista puista tehty parin metrin pöllejä. Varsinaisissa kuitukasoissa ei sanottavasti tukin mitat täyttävää puuta ollut. Toista ääripäätä edustaa Groupin savotta, jossa lyhyitä mittoja ei näyttänyt olleen käytössä ensinkään ja varsinkin havukuitukasassa puolet tukin mitoissa olevaa puuta.

    Korjuuyrityksen toimintakulttuuri ja koneenkuljettaja tietysti on tärkeässä roolissa apteerauksessa. Joku pelaa varman päälle, toinen tekee tarkemmin. Sellufirmojen toimnnassa on varmasti myös alueellisia eroja, johtuen mm. lähialueen tehtaiden raaka-ainetarpeesta. Jos naapurissa on vaikka kuusivaneritehdas, lähtee lengostakin rungosta sorvitukki, joka sahatukiksi ei kelpaisi.

    Tuo poikaoksakielto tukilla on hätkähdyttävä. Varsinkin istutuskuusikoissa poikaoksia näyttäisi olevan paikoin runsaasti. Jos kielto pysyy voimassa ja peukalonkin paksuinen poikaoksa riittää pudottamaan tukin kuiduksi, ei ole monestakaan istutuskuusikosta aikanaan kovin häävejä tukkiprosentteja luvassa.

    metsä-masa

    Kyllä kait kaikilla merkittävillä sahureilla jalostaminen alkaa jo leimikolla, eli katkotaan niille pituuksille missä lopputuotteena kannattavuuden painopiste on.

    Tähän teollisuus ja koneenvalmistajat on kehitelleet yhdessä sopivat apuohjelmat jakauman seurantaan.

    Paras tukkitili tulee silloin kun pituusmittoja on alkaen alta neljästä- ja päättyen kuuteenmetriin, kaikki moduulit käytössä, siinä tukkitili on parhaimmillaan ja jos pituuksia on vain 4 – 5 ja painottuen pitkään päähhän vastaavasti tili tukista on surkeimmiltaan.

    Tämän syksyn kuusileimikot täällä on ostanut Binderholz hyvällä pituusvalikolla tukinhintainen tavara alkaa alta neljämetriä, lisäksi tietysti vakiolajit pikkutukit ja parrut männystä ja kuusesta.

    Jätkä

    Tuo lyhyiden mittojen hyljintä sahalaitoksilla johtuu usein siitä, että luhyttä sahatavaraa jatkokäsiteltäessä menee lyhyessä laudassa yhtä kauan aikaa kuin pitkässäkin, joten lyhyet tukit vähentävät sahan tuotosta. Pituussuunnassa tukki kulkee samaa vauhtia, on se pitkä tai pätkä ja lajitellut tukit menevät pölkky pölkyssä kiinni.
    Kun laudat tulevat lajitteluun ja tasaukseen, ne kulkevat kuljettimilla sivuttain.

    Rakennuspuutavarassa soirot katkaistaan alle kolmimetrisiksij us niillä koolataan seinää.
    Rakennuspuutavara usein sormijatketaanpiiitkäksi – päättymättömäksi soiroksi, joka pätkitään millimtarkasti ohjelman mukaan ennen mitallistamista.
    Elikkäs siellä pituudella ei ole merkitystä.
    A- tyvet voidaan usein katkoa metsässäkin sangen lyhyiksi. Malliesimerkkinä voi käyttää oven karmeja, joissa pystypuu on 210 senttiä ja ylhäällä oleva vaakapiuu ovenreijän levyinen. Niiden tekijällä ihan hyvä mitta on 3 metrinen soiro.

    Siksi osarunkomenetelmällä viety tukkiosuus on ostajalle mieleen, kuin myös myyjälle.

    jees h-valta

    Karmikauppa se raamittaa tiettyjen tukkikauppaa. Onhan sillä varmaan tekijänsä. Taitaa ehkä lähelle puolta prossaa olla koko sahatavaran käyttötarpeissa. Ehkä liioittelen.

    Visakallo

    Lähes kaikki karmiaihio on nykyisin oksattomaksi sormijatkettua tavaraa, joten tukkien pituudella ei ole siinä merkitystä.

    tilkku

    Jos on heittoketju alihankkijana ja tukin tilaus sahalta pieni, niin kannattaa hakata kuiduksi. Työt jatkuu, metsänomistaja urputtaa, mutta ei mitään mahda.

    Jätkä

    Visakallo: Lähes kaikki karmiaihio on nykyisin oksattomaksi sormijatkettua tavaraa, joten tukkien pituudella ei ole siinä merkitystä.”

    Eipä ole näkynyt pätkistä tehtyä karmia, mutta liimapuusta kyllä. Liimapuusta tuleekin karmi, joka ei elä, eikä siinä näy oksia.

    Tämänkin aiheen olen todennut lähiseudulla olevien, suomen suurimpiin valmistajiin kuuluvien puunjalostajien tehdaskäynneillä. (Keuruu, Ruovesi, Alavus)

    Suurin niistä teki aikoinaan Mäntyniemen ikkunat ja ovet.

    Visakallo

    Jätkä on osaltaan oikeassa. Karmiaihion tarpeet ovat oksattomaksi sormijatkettuja ja vähintään kolmesta osata rinnakkain liimattuja, eli liimapuuta. Oksat eivät ole piilossa, vaan ne on poistettu ottamalla ensin tavarasta oksan kohdalta pätkä pois ja tekemällä surmijatkos.  Näin saatua tavaraa liimataan sitten niin monta kappaletta rinnakkain, jotta saadaan riittävän kokoinen karmiaihio. Toki joku tekee karmeja ”luomupuustakin”, mutta sellaisen osuus on nykyisillä markkinoilla hyvin pieni.

    Jätkä

    Laiska on ollut rimojen kääntelijä, jos ei ole kääntänyt oksaa piiloon. Katselin erästä näppärän näköistä naishenkilöä, joka teki oksatonta liimalevyä oksaisista rimoista. Pieni osa rimoista meni sivuun siinä lajittelussa. Aikaisemmin oksat porattiin oksaporalla pois ja reikiin liimattiin saman kokoinen tappi.

    Luomupuukarmeja tekevät vain ne, joiden pitää karmilankut tehdä niin  kuin silloin ennen.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 116)