Keskustelut Puukauppa UPM pettää puukaupassa

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 116)
  • UPM pettää puukaupassa

    Mielenkiintoista keskustelua UPM:n omilla nettisivuilla osoitteessa:

    https://www.facebook.com/Metsamaailma/

    Lainaan tähän osan omalla nimellään (Toivo F. Hyvärinen) kirjoittajan jutun:

    ”UPM:n omilla nettisivuilla UPM PUUKAUPPA –otsikon alla kirjoitetaan mm näin:
    …”Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla UPM:n metsäasiakasvastaavaan”…
    Monivuotisena UPM:n osakkeenomistajana uskaltauduin kerrankin luottamaan UPM:n lupauksiin ja myin leimikkoni UPM:lle. Hakkuu tapahtui nyt kevättalvella 2016.
    Kun tuli tilityksen aika, niin vaikka puumäärä oli kasvanut noin 1400 kuutiosta yli 1600 kuutioon, niin rahaa oli kuitenkin tulossa vähemmän kuin metsänhakkuusopimuksessa oli arvioitu. Epäilykseni heräsivät.
    Kun ryhdyin selvittämään asiaa, niin siitä vasta alkoikin UPM:n edustajien kiemurtelu, venkoilu ja jopa muistin menetys. Ns motolistoja ei tahtonut löytyä millään käyttööni.
    Olen hankkinut kahdelta ulkopuoliselta taholta toisistaan riippumattomat selvitykset siitä, miksi hakkuu on mennyt metsänomistajan kannalta huonosti. Syy on männyn ja kuusen katkonnassa. Selvää tukkia on mennyt kuitupuupinoon. Loppulausunnoissa todetaan, että UPM:n katkonta on ollut törkeän huonoa leimikossani.
    Erittäin maltillisten laskelmieni mukaan, jotka olen tehnyt yhteistyössä MHY:n kanssa, tappioni on 10.400 euroa. Tämän summan olen vaatinut UPM:ltä maksuun.
    UPM:n edustajat eivät halua neuvotella eikä millään lailla sovitella vaan kylmästi vetäytyvät ”huonomuistisina” suuren pörssiyhtiön siipien suojaan, vaikka vastapuolena on luottamukseen perustuvan puukaupan myyjäosapuoli, joka on vielä UPM:n pitkäaikainen osakkeenomistaja. Kannattaako pörssiyhtiön pitää palkkalistoillaan asiakaspalvelutehtävissä ”huonomuistisia” henkilöitä? Luottamus ja sen menetys on huono asia myös pörssiyhtiölle. Vai mitä siellä UPM:ssä ajatellaan?”…

  • jees h-valta

    Kyllä kaksi viimeistä tämän vuoden hakkuuta on aivan kuusikon päätehakkuita ollut. Ja avoinna vielä molemmat kaupat eli talven vaativatkin ovat osittain kuusikon, osittain männyn päätehakkuita lisättynä pienillä ensiharvennuksilla. Alle kymmenen vuotta on aikaa UPM:n kaas tehdyistäkin kaupoista. Eikä huijannut. Teen kuitenkin tosiaan yleensä kaksi puukauppaa vuodessa vähintään että tiedän kaupanteostakin jo ehkä enemmänkin kuin moni muu sattumaville.

    metsä-masa metsä-masa

    Olin muutama vuosi sitten myyjän kaverina tekemässä UPM:n ostsman tukkileimikon hakkuunvalvontaa, myyjän syytökset oli aivan samoja kuin artikkelissa, epäonnistunut puukauppa.

    Leimikosta oli kaupat tehty n. vuosi aiemmin, leimikko oli kuusileimikko 90v.( OMT – MT pohjalla ) mäntyä vähän. Kauppakirjalla mitat 43 latva, 49, 52 55 ja männyllä lisäksi 37 laatutyvi.

    Kierros leimikolla yhteenvetona paljasti karun tosiasian, hakkuu oli sopimuksen mukainen ei voinut syyttää hakkaajaa, suoraa tukkiosuutta ei vaan löytynyt harvoille ja pituuspainotteiseen valikkoon. Ylisuuret tyvet vei myäs tukkiosuutta 3 – 4 metriä tervettä tukkiosuutta lahokuusi pinoon.

    Tämän leimikon otajavalinnasta imyyjä sai mieliharmia pitkäksi aikaa, mutta UPM:ää siitä ei tulisi moittia, ainakaan julkisesti !

    Nimetön

    Vaikka Metsurimotokuski pystyy sanoon minkäverran puunmyyjät ite nykyään valvoo hakkuuta ja minkätasosta valvonta on nykyään?
    Mitä minä oon koneenkuljettajia nyt puhutellut niin usein saa leimikon hakata eikä kukaan käy kertaakaan katsomassa. Mhy:n valvonta hyvin näennäistä.

    Minä ainakin olen valvonut hakkuut lähes päivittäin ja heti alkuun on hakkuukoneen kuljettajan kans tarkastettu jäävän puuston pohjapintaala ja maassa leväälllään olevia puita potkimalla koneen kuljettaja on selittänyt mitä nyt puista katkotaan. Kummiskin hyvin sopusaan sävyyn on tilanne todettu ja kehuja on keneenkuljettaja yleensä saanut että motivaatio on säilynyt hyvänä jatkoa ajateltunakin.

    Ei kummosta ammattitaitoa vaadi myyjältä jos vaan pääsee palstalla käymään että ei esim. ylihakkuuta tapahdu.

    Bonusten toivosa ei Lassekaan ole ostajaa valinnut vaan, tukkileimikot suoraa sahalle ja parruleimikot parrun ostajalle, kuitupuuleimikoissa ostaja valikoituu yleensä korjuujäljen mukaan.

    metsä-masa metsä-masa

    Kyllä Lassen tapa toimia leimikkonsa valvojana on kannatettavaa, motonkuljettajat on yleensä ammattiylpeitä tekemiistään ja mielellään kertovat mikä on vienyt tukkikokoa kuitukasaan, yleenä tämä kierros riittääkin myyjälle.

    Tässä meille palstalaisille olisikin hyvä tilaisuus valistaa tuttavapiiriä / kaveria löytämään leimikkoonsa sopiva ostaja.

    Ps.ostajakohtaiset erot on on puhdasta rahaa !

    jees h-valta

    Muistutanpa tässä kaupasta joka Metsälehdessäkin oli tovin aikaa sitten. Kun oli myyvänä osapuolena joko kaupunki tai seurakunta ja vertailussa suoraan jäi Metsä-Group hopealle. Mutta valituksen jälkeen olikin niin että valittiin sittenkin M-G kun ei ollut otettu bonusvaikutetta huomioon tarjouksien vertailussa. Nämä jälkihyvite ja bonukset ovat suoraa rahaa puunmyyjälle joka tuntuu olevan todella vaikea käsittää. Lisänä moninaiset sijoitusmahdollisuudet joilla vielä voi pottia kasvattaa. Hakkuuseen vaikuttaa muukin kuin katkonnan taso. Kun niissä ei kauaa tule eroja olemaan sahureihinkaan. Nekin ovat huomanneet ostavansa kelvatonta sutta sahaukseensa.

    Jätkä

    MG on ainakin ollut periaatteen firma, joka ostaa vain jäseniltään. Valtio ja kunnat eivät ole MG:n jäseniä!

    Näin ollen Jeesin uho taitaa olla vain luuloa.

    jees h-valta

    Eipä tästä jutusta puolta vuotta enempää aikaa enkä tosiaan muista tämän kummemmin mutta valaiskoon ketä muistaa jutun paremmin.
    Mutta näin kuitenkin oli ja ilmeisesti siellä on jäseniä kyllä yhteisöistäkin. Onhan siellä yhteismetsiäkin.

    tamperelainen tamperelainen

    Metsä-masan tuttavan puukauppaan perustuen kysyn,onko nykyään kuusitukilla 43dm yleinen minimimitta?Markka-aikaan ainakin eteläSuomessa piti olla yksi mitta alle 40dm,jotta siirtymää kuituun ei olisi liiaksi

    Visakallo Visakallo

    Kyllä ainakin meilläpäin tarjousvertailussa on aina otettu nämä bonukset, ym. etuudet huomioon, eihän kilpailutuksella muuten olisi mitään merkitystä.
    Juuri tänän takia tarjousten vertailu ei aina ole kovin helppoa.
    Monilla puunostajilla on tarjolla muitakin etuja kuin suora hinta.
    Ainakin minulla on kulloisenkin kaupan kokonaisedullisuus ratkaissut.
    Siinäkin on iso ero, myykö metsänomistaja puita säännöllisesti, vaiko satunnaisesti tyyliin kerran kymmenessä vuodessa jos silloinkaan.

    Jätkä

    Eipä tästä jutusta puolta vuotta enempää aikaa enkä tosiaan muista tämän kummemmin mutta valaiskoon ketä muistaa jutun paremmin.
    Mutta näin kuitenkin oli ja ilmeisesti siellä on jäseniä kyllä yhteisöistäkin. Onhan siellä yhteismetsiäkin.
    Lähetetty: 10 h, 0 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta

    Kysymys on siitä, voiko / saako yhteiskunnan omistama laitos olla jäsenenä jossain tuollaisessa puljussa ja maksella sinne mittavia osuusmaksuja.

    Tulkinta ainakin silloin oli se, että ei voi. MG kuitenkin teki tarjoukset, kuten muutkin kartelliin kuuluvat isot firmat.
    Homma pyöri niin päivänselkeästi, että kun tänä vuonna myytiin tarjouksen perusteella esim UPM:lle, niin seuraavan vuonna ei UPM:n tarjous kestänyt vertailua. Ja jos seurasi kauppoja, niin ne kiersivät vuoronperää kaikkien kolmen ison kanssa.
    Aina vuotuinen kauppa oli niin iso, että sahat, joilla oli omaa puunhankintaa, eivät pystyneet tekemään tarjousta.

    Luultavasti, jos olisi puutavaralajeittain pyydetty tarjouksia, olisi tukista saatu paras hinta (saha alle kolmenkymmenen kilometrin päässä) ja sellufirmat olisivat saaneet pelkkää kuitupuuta, jolloin siitä olisi voinut tarjota päivän hintaa.
    Olisi ehkä myös paikallinen kartonkitehdas pystynyt ostamaan kuusikuitua hyvällä hintaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 116)