Keskustelut Puukauppa UPM pettää puukaupassa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 116)
  • UPM pettää puukaupassa

    Mielenkiintoista keskustelua UPM:n omilla nettisivuilla osoitteessa:

    https://www.facebook.com/Metsamaailma/

    Lainaan tähän osan omalla nimellään (Toivo F. Hyvärinen) kirjoittajan jutun:

    ”UPM:n omilla nettisivuilla UPM PUUKAUPPA –otsikon alla kirjoitetaan mm näin:
    …”Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla UPM:n metsäasiakasvastaavaan”…
    Monivuotisena UPM:n osakkeenomistajana uskaltauduin kerrankin luottamaan UPM:n lupauksiin ja myin leimikkoni UPM:lle. Hakkuu tapahtui nyt kevättalvella 2016.
    Kun tuli tilityksen aika, niin vaikka puumäärä oli kasvanut noin 1400 kuutiosta yli 1600 kuutioon, niin rahaa oli kuitenkin tulossa vähemmän kuin metsänhakkuusopimuksessa oli arvioitu. Epäilykseni heräsivät.
    Kun ryhdyin selvittämään asiaa, niin siitä vasta alkoikin UPM:n edustajien kiemurtelu, venkoilu ja jopa muistin menetys. Ns motolistoja ei tahtonut löytyä millään käyttööni.
    Olen hankkinut kahdelta ulkopuoliselta taholta toisistaan riippumattomat selvitykset siitä, miksi hakkuu on mennyt metsänomistajan kannalta huonosti. Syy on männyn ja kuusen katkonnassa. Selvää tukkia on mennyt kuitupuupinoon. Loppulausunnoissa todetaan, että UPM:n katkonta on ollut törkeän huonoa leimikossani.
    Erittäin maltillisten laskelmieni mukaan, jotka olen tehnyt yhteistyössä MHY:n kanssa, tappioni on 10.400 euroa. Tämän summan olen vaatinut UPM:ltä maksuun.
    UPM:n edustajat eivät halua neuvotella eikä millään lailla sovitella vaan kylmästi vetäytyvät ”huonomuistisina” suuren pörssiyhtiön siipien suojaan, vaikka vastapuolena on luottamukseen perustuvan puukaupan myyjäosapuoli, joka on vielä UPM:n pitkäaikainen osakkeenomistaja. Kannattaako pörssiyhtiön pitää palkkalistoillaan asiakaspalvelutehtävissä ”huonomuistisia” henkilöitä? Luottamus ja sen menetys on huono asia myös pörssiyhtiölle. Vai mitä siellä UPM:ssä ajatellaan?”…

  • Apli

    Seurasin tässä tänä kesänä erään toisen suuren selluyhtiön männikön päätehakkuuta ja yllätys yllätys jopas oli isot kuitukasat, noh metsänomistaja siihen sitten tuli kanssani juttusille, kysyin että isot on kuitukasat, hän totesi että antaa olla serkkupoika ajaa tukkiautoa tälle firmalle ja se ratkaisi että hän myy vain heille puunsa.. Ei koskaan kilpailuta leimikoita, kun serkkupoika ajaa tälle firmalle puita! Huokaus ja syvä, jokainen tekee niinkuin itse haluaa!

    Jätkä

    Minun serkuista oli huomattavan moni erään entisen apteekkarin firman palveluksessa. Ja olihan siellä enoa ja muutakin sukulaista. Se firma kuitenkin ajautui sellaisen huijari-osuuskunnan syliin ja sukulaiset mukana.
    Pari – kolme kertaa myytiin sinne, mutta joka kerta kilpailutettiin ja menihän ne parhaat leimikot muille.
    Tulihan siinä sanomista, kun jossain tilaisuudessa tavattiin, mutta minä vetosin aina siihen, että minähän varoitin = Kysyn muiltakin.

    Timppa

    Mielenkiintoisa olisi saada seuraavat tiedot erikseen kuuselle ja männylle: tukkirunojen keskikoko litraa, tukkiprosentti, mahdollinen pikkutukin määrä. Ja tietysti kuusi- ja mäntyrunkojen kokonaismäärät. Kuusellahan laatuvikoja on yleensä erittäin vähän kun taas männyissä saattaa löytyä vaikka kuinka paljon.

    Jos oletetaan, että tukin ja kuidun hintaero on luokkaa 38 euroa/m3, niin 10400 merkitsisi sitä, että n. 370 m3 tukkia olisi hakattu kuiduiksi. Määrä on luultavasti yli 30 % kaikesta tukkikokoisesta puusta. Millään apteerauksella ei moista heittoa saa syntymään.

    kiipiä

    Hankala jälkikäteen arvioida siirtymää. Vaikka metsän näkisi ennen hakkuuta niin puun laadutus selvenee vasta lahtipenkissä niinkuin M-motokuski totesi. Sellun saanto tyvi vs.latva on luokkaa sellainen että en ihmettele vaikka sormet joskus piparipurkille eksyy….

    suorittava porras

    Odotukset ja todellisuus eivät näy taaskaan kohdanneen .
    Jos luotetaan sokeasti metsäsuunnitelman lukuihin käymättä
    kohteella , voi esimerkissä esiintyvä tilanne olla hyvinkin mahdollinen.
    Asia olisi kyllä selvinnyt helposti vierailemalla hakkuutyömaalla työn edetessä . Kun puut on jo kuljetettu pois , voidaan puhua vain arvailusta katkonnan oikeellisuuden suhteen .

    Tukkiläpimitan puuta olen minäkin joutunut pistämään kuituläjään melkoisia määriä puhtaasti puuston heikosta laadusta johtuen . Esimerkkinä tyviväärä männikkö . Siellä tavaralajisuhteet voivat heitellä paljonkin ja harvoin myyjän kannalta parempaan suuntaan .
    Kuidun tekeminen on aloitettava jo rungon paksuimmasta osasta , josta kuutioita kertyy eniten . Saattaa käydä niinkin , että koko runko
    päätyy kuiduksi , kun tyvikuidun jälkeen ei saada enää tukin minimipölkkyä .(esimerkki lukijoiden kuvissa 5.9 ”paksua kuitua”,
    kuva 13.9 . ”630 litraa kuitua” edustaa samaa sarjaa).

    Avaajan esimerkkitapauksen viitekehykseen sopiva tilanne on osunut omalle kohdalleni aivan hiljattain . Jälkilypsylle ei kuitenkaan kukaan ole vielä tähän mennessä tullut (eikä kertaakan 30-vuotisen työurani aikana) . Tämän varalle kuvaan aina vähänkin poikkeavat kohteet mahdollisia jälkiselvittelyjä varten .

    —–
    Puukauppaa voisi kehittää niin , että maksetaan vain yksi kiinteä kuutioihin perustuva hinta leimikon puista . Sen jälkeen ei kenekään tarvitse vahtia , kuinka puut katkotaan . Yleensä näitä katkontaohjeita jakelevat ne , jotka kaiken vähiten tietävät asiakkaiden tarpeista .

    Jätkä

    Jos oletetaan, että tukin ja kuidun hintaero on luokkaa 38 euroa/m3, niin 10400 merkitsisi sitä, että n. 370 m3 tukkia olisi hakattu kuiduiksi. Määrä on luultavasti yli 30 % kaikesta tukkikokoisesta puusta. Millään apteerauksella ei moista heittoa saa syntymään.
    Lähetetty: 25 min sitten
    Lähettäjä: Timppa

    Jos on ”huonolaatuista ” mäntyä, niin juurikin apteerauksella voidaan sellaisestakin tehdä hyvälaatuisia tukkeja, taikka järeitä kuituja paljon.

    Esim tyvimutka, joka tempastaan kolmimetrisellä kuidulla pois.
    Puolentoista tukin päässä mutka tai koro, jonka poistamisessa menee 3 – 4 metriä puuta, vaikka se voitaisiin hoitaa metrin hylkyleikolla.

    Toki apteerausta helpottaisi, jos saisi tehdä 31, 34 ja 37 dm:n pituuksia, edes sillä ehdolla, että niiden yhteydessä tehdään esim 52 dm:n pituinen tukki.

    Kuusikossa taas koko homma kusee, jos puissa on rutkasti poikaoksia, koska niitä saa olla vain yksi / tukki.

    Taviokuurna

    Ei kannata alistua UPM:n koon tai minkään muunkaan syyn takia. Metsälehti tai Maaseudun Tulevaisuus tai maakunta/paikallislehti tekee jutun asiasta ja UPM saadaan raiteilleen ja rahat sille kenelle ne kuuluvat.
    Olen ihmetellyt usein, miten arkoja metsänomistajat ovat pitämään puoliaan. Tiedän ostajien uhanneen, ettei tarjousta tule jatkossa, jos näitä riitoja aletaan julkisuudessa pohtia.
    Pelko pois, moni tuntemani metsänomistaja ajattaa mursketta rikotulle tielle, saa korvauksen syvistä kuraurista ja silti tarjouksen seuraavan syksyn leimikostaan.
    Oma pohdinnan, ehkä tutkimuksenkin aihe olisi metsäalan toimihenkiklöiden, esim- mhy:n alueneuvojan ja firman ostomiehen kollegiaalisuus, jonka jalkoihin olen nähnyt metsänomistajan edun polkeutuvan. Esimerkiksi pieleen menneellä harvennuksella naureskellaan, ”että aika harvaksihan tuo meni, mutta aika hoitaa”.

    metsänpoika

    Pari viikkoa sitten hakattiin pystykaupalla noin 800 motin kuusileimikko paikallisen sahan toimesta. Itse kävin heti moton jäljiltä tarkastamassa katkonnan tulosta. Olin erittäin tyytyväinen siitä miten tukit oli katkottu, ei paljon kuitua tullut.

    Juttelin koneyrittäjän kanssa, joka suoraan kertoi että he hakkaavat myös upm leimikoita. Upm on tarkat laatuvaatimukset tukin suhteen, joten herkästi menee kuulemma tukki kuiduksi, jos vähänkin siihen aihetta löytyy. Ja vain pitkää tukkia saa tehdä, ei lyhkäsiä vaikka kauppakirjassa niin olisi lukenutkin. Tämän jo tiesin etukäteenkin että sahat elävät tukilla ja isot firmat sellulla. Niinpä tukkileimikot kannattaa myydä sahoille ja kuituleimikot isoille yhtiöille tai polttoon suoraan.

    Jätkä

    Paikalliset sahat maksavat usein parempaa hintaa tukista kuin isot firmat ja usein sekin on perusteltua. Niillähän on mm maatiekuljetus paljon lyhyempi kuin suurilla tehtailla.
    Pitäisi vaan metsänomistajien onnistua myymään sahalle vain tykit ja sellufirmalle kuidut.
    Tässä on se jippo, jolla omatoiminen metsänomistaja tekisi tilin: – Myymällä erilaiset tavaralajit eri ostajille he saavat parhaan hinnan.
    Metsänhoitoyhdistys on avainasemassa auttaessaan puun myyjiä tekemään hyvät kaupat. (Jos siellä on pätevät toimihenkilöt)

    jees h-valta

    Noilla jätkän ohjeilla on lyhyet jäljet eli mhy tuntuu olevan taivaallinen keskipiste jota hän suorastaan palvoo. Sellufirmat ei tee pelkästään sellua ja sahat jotka heillä on ovat isoja vientisahoja. On luonnollista että laatua tukilla pitää olla ja on vain meidänkin etumme että mitään välikäsiä ei lisätä rahastamaan. Sitä mhy tarkoittaa. Jo pelkkä valtakirja vie osittain kaupanteon mahdollisuuden. He haluavat ostaa isommilta tiloilta paljon ja laadukasta ja vuosittain. Näitä välirikkoja on jo ollut ja tulee lisää joten mhy on taakse jäävä ratkaisu maamme puuhuollossa näiden isojen firmojen osalta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 116)