› Keskustelut › Puukauppa › UPM lupaa hyvää.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 128)
1 2 3 … 7 8 9 … 11 12 13
  • Perko 9.6.2020, 19:45

    Visalle tarkennukseksi, en sitä ”omaissuutta” erityseen  kenenkään pokostalle määrittänyt. On ollut täällä puhetta valtakunnallisesta turpoamisesta  ja joku muukin kohde on kerrottu olevan erityisen tuottava ja runsaspuustoinen, eikä se ole huono!

    A.J. tai Reima R. ehkä jaksavat selvittää teille kuinka  saadaan monikerroksinen hyvää arvokasvua  tekevä puusto.  Kohtuullisella kasvupohjalla  on mahdollista  saada   P/E  jopa 10 ja se on  jonkinverran vähätöisempi kuin  avoviljely kohteet.   Tuloja on  kuitenkin lähes vuosittain.

    Ihan milenkiinnosta voisitteko julkaista  P/E arvoja niin  nähdää  onko pitkässä maassa kuinka suuria eroja.

    suorittava porras 9.6.2020, 19:56

    Jatkuvan kavatuksen apostolit perustelevat ryöstöviljelynsä hyviä tuloksia  onnistuneen jaksottaisen kasvatuksen siivellä . Aika ohkaista leipää syötäisiin , jos elettäisiin samaan malliin , kun ennen harsintajulkilausumaa. Olisiko teollisuutta nykyistä määrää ja olisiko puulle kysyntää ?Tuskin olisi maksukykyäkään.

    Jatkuvaa kasvatusta voi verrata taloudellisessa mielessä toimintaan teollisuudessa silloin , kun tuotantokoneiston tarpeelliset korjaukset ja huollot jätetään tekmättä ja käytetään vehkeitä niin kauan , kun pyörät suostuvat pyörimään.

    Timppa 9.6.2020, 20:12

    A.J. tai Reima R. ehkä jaksavat selvittää teille kuinka  saadaan monikerroksinen hyvää arvokasvua  tekevä puusto.  Kohtuullisella kasvupohjalla  on mahdollista  saada   P/E  jopa 10 ja se on  jonkinverran vähätöisempi kuin  avoviljely kohteet.   Tuloja on  kuitenkin lähes vuosittain.

    Eivät ainakaan Suomen parhaat jatkuvan kasvatuksen  tutkijat tuohon pysty.  Sen olen itse nähnyt ja omin korvin kuullut Luken kasvatusmetsässä Lapinjärvellä.  Jos homma toimisi tosiaankin tuolla Perkon tavalla, niin ei kait täällä Suomessa olisi niin hullua, ettei ottaisi tuota kasvatusmallia käyttöönsä.  Valitettavasti totuus on kuitenkin toinen kuten ”suorittava porras” tuossa edellä totesi.

    jees h-valta 9.6.2020, 20:21

    Voihan sitä metsänsä puita myydä vaikka yhden kerrallaan. Silloinkin saattaa siitäkin joku jotain maksaa. Muutaman kympin ehkä. Silloinhan saa tuloja joka vuosi. Mutta onhan tuo aivan kelvoton kasvatusmalli esimerkiksi lähes puolen suomen tyvilahosta kärsivissä kuusikoissa. Susirajan vaiheilla kyllä voi harrastella mitä huvittaa. Kun se jääkin lähinnä siihen huvinvuoksi tuhraamiseen. Jokaisen jk-fanaatikon olisi todella hyvin aiheellista kiertää jokunen teollinen sahalaitos suomessa niin alkaisi hahmottua mitä siellä tehdään nökkösillä.

    Visakallo 9.6.2020, 21:45

    Viikonvaihteessa tuli ulkoiltua UPM:n mailla. Ne ovat maastoltaan ja maapohjiltaan vastaavia kuin muutaman kilometrin päässä olevat omatkin metsät. Eipä sieltä parin tuhannen hehtaarin alalta jatkuvan kasvatuksen kohteita löytynyt, vaikka tuoreita hakkuukuvioitakin oli useita. Oli vähän kuin omissa metsissä olisi kulkenut. Metsäyhtiöissä ovat aivan varmasti laskutaitoista väkeä. Olisivat siirtyneet jatkuvaan kasvatukseen, ja vaikuttaneet jo aikaa sitten metsälakeihinkin niin, että siitä olisi tullut valtamenetelmä, jos se olisi ollut taloudellisesti järkevää. Sen verran olen nimimerkkini kaltainen, ettei pitkilläkään puheilla tahdo olla vaikutusta, jos ei ole tarjota faktaa ja numeroita niiden taakse. Yksikään jatkuvan kasvatuksen markkinapuhe ei ole tähän mennessä niitä sisältänyt. Kun on itsekin pienen ikänsä toiminut markkinointi- ja laskenta-alalla, on oppinut hahmottamaan totuuden ja muunnellun totuuden rajalinjan.

    Perko 10.6.2020, 14:13

    Perun pyyntöni A.J.ltä  ja  Reima R. ltä  Turha homma!

    faktaa ja numeroita ,  on huoli tyvilahosta.  Tähän on päädytty , 70 vuotta on haudattu metsään kuusentaimia, ajettu riukuja ja sotkettu juuristoa vähänväliä. Tapaus muistuttaa entistä Neuvostoliittoa  tänään.  Vaan eipä oo vapaankasvun kohteissa. Siellä suhisee nuoressa sekametsässä  tuuli,  tikat ja tiaiset kantaa kuusiporat poikasilleen.

    faktaa ja numeroita,  laho on hankala häviteettävä  ja etenkin   ”latvalaho”.  UPM n  suuresta viisaudesta  seikkailut Amerikan mantereella ovat  vahvavaa osoitusta  markkinoinnista ja kun siihen lisää  osallisuuden kotimaisesta kartellista niin empä ottais sieltä johtohenkilöä autokauppiaaksi.  Paluuna arkeen nämäkin maksatetaan pitkänsopimuksen tehneillä suomalaisilla mo jilla.

    faktaa ja numeroita: P/E arvoon ei tarvitse  laittaa näitä niin tulee hieman siedettävämpi, senverran etumatkaa vaikka on hyvä pitää muistissa.

    faktaa ja numeroita: Kun nyt näkis Visakallolta niitä  faktatietoja yksinkertaisesta asiasta  P/E  .   Suorittavan tehtaista  on hyvinvoitia   jaeltu aika niukasti maakuntaan raakapuun laskevassa hinnassa. Nyssäkkä- jees.h-valta arvostaa suuria riukunyssäköitä  niin minäkin. Täälläpäin tehdään ne veistosahat joita nyt  rannikolle kasataan. Olen toki tähänikään nähnyt kohtalaiset sahat, 50 m korkeudeltata kuljetinhinalinjoja, 6 D m hakkureita ja kokonaisia tehtaita voimaloineen tekijien kanssa. Varman pitäis kirjoittaa kirja  niistä laitoksista.

    Kun viimeksi ajoivat nyssäkän metsästäni niin siinä oli yli 2k m3  tukkia , huomaamattta jäi metsän varjoon ajamatta nupillinen  tukkia. Eikä ostaja valittanut nyssäkästä, maksoi nurkumatta.

    Timppakaan ei ole viitsinyt vastata P/E lukuun,  antaisit vertailuksi vaikka se sinun totuutesi olisikin   ainut ja oikea.

     

    Puuki 10.6.2020, 15:04

    Varhaisperkaus (b-hinnat) : 250 -160 = 90 € , Taimikonhoito : 400 – 230 = 170 €.   Jalostetun alkuperän ja maanmuokauksen ( laikkumätästys tms.) tuoma kasvulisä luontaiseen verrattuna:  ~ 20-25 % (kuusi) ~  n. 35 % (koivu) .   Jk:n metsän alkuinvestointi :  jäävän puuston pääomakulu vuonna 0  ~ 1500 € (~80 mottia/ha  pystyssä) , päätehakkuuta suurempi korjuukulu ~ 2-6 € / motti –> 350 mottia = 700- 2100 € .   Kysymys on että missä vaiheessa ja minkälaisella kohteella eri kasvatustapojen tuottokäyrät kohtaavat eri %:lla laskettuna.  JK:n 1. harvennus tulee hyvissä olosuhteissa n. 15-20 vuoden päästä, tasaikäisessä n. 25-30 vuoden päästä.   Luont. jk:n vuosikasvun ollessa esim. 5 mottia/ha,  viljellyn kasvu ~  6  –  6,75 mottia/vuosi.

    Aloituskustannukset päätehakkuun jälkeen : viljelty n. 1600 ,  jk n. 2200 – 3600.  1. harvennus: jk 15 v. ; 3430- 5600 (pääomakulut 3 %-korko) , tulot 75 mottia = 2700 .   Ist. 2650 + 500 =  3150 , tulot 30v. 800 .   2. harvennukseen mennessä  ist. vaihtoehdon vuosikasvu nousee huomattavasti ennen 1.harvennusta olleesta … samoin tukkiosuus nousee huomattavasti ennen kiertoajan loppua vs. jk:n metsä.    (jk:n taimikonhoitokulut jäi pois, samoin täyd.istutuskulut)

    Visakallo 10.6.2020, 15:17

    Perko, laittamasi hinnat ovat meidän kaikkien tiedossa, mutta miksi et laittanut vastaavia lukuja jatkuvasta kasvatuksesta?  Sielläkin joudutaan muokkaamaan ja istuttamaan, täydentämään, varhaisperkaamaan, raivaamaan, ennakkoraivaamaan ja myymään kaiken lisäksi puut aina harvennushinnalla. Miinuspuolelle tulee myös metsätuhot. Kaipasit myös P/E -lukuja. 12-14 se minulla on, mutta tiedät itsekin, että sillä on lähinnä viihdearvo, koska täällä eteläisessä- ja keskisessä Suomessa metsien hinnat ovat aikaa sitten erkaantuneet niiden tuottoarvoista. Minäkin saisin aivan toisenlaisen kasan rahaa, jos myisin metsäni pienempinä puuhapalstoina, kuin koko homman kerralla. Tosin rahastot ovat viime vuosina maksaneet suuristakin tiloista itsensä kipeiksi.

    Timppa 10.6.2020, 16:21

    Perko jatkat vain inttämistä.  Vaikka kuinka monta kertaa olen  kauppahintatietoihin perustuen selittänyt sinulle, että saan päätehakkuuleimikosta niin paljon paremman hinnan kuin mahdollisesta jatkuvan kasvatuksen leimikosta, että minulle jää usein jopa rahaa enemmän senkin jälkeen, kun olen perustanut ja hoitanut taimikon kasvukuntoon.  Tämä sinun pitäisi ottaa noissa taulukoissasi huomioon.  Silloin ne olisivat aivan toisen merkkisiä.

    Kuten Visa tuossa edellä totesi, myös jatkuvan kasvatuksen metsät vaativat hoitotoimenpiteitä. Käytännössä joka hakkuun jälkeen.  Siis vähintään yhtä usein kuin jaksollisen kasvatuksen metsät,

    Ratkaisevaa on metsän kasvu.  Jatkuvassa saa olla tyytyväinen, jos metsä kasvaa 4 m3/ha/v.  Jaksollisessa päästään maapohjasta riippuen helposti lukuihin 6-8 m3/ha/v.

    Jovain 10.6.2020, 19:24

    Tiedä tuossa on odottamassa reilu 1000 mottia Jk tukkimetsää. Nouseva kuusikko on valmiina, se ei tarvitse ns. aloituskustannuksia, korkeintaan ennekkoraivaus ja siistiminen hakkuun jälkeen on tehtävä. Täydennysistutusta tulee muutama sata tainta ja menee tienvarsikauppana.

    Puunhinta, pääasiassa tukkia menee avoluokkaan, samoin korjuun hinta. Ei näillä hinnoilla ja metsän kasvuvaiheella pääse perustelemaan jaksollisen paremmuutta.

     

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 128)
1 2 3 … 7 8 9 … 11 12 13