Metsälaki on kyllä löystynyt. Ei kuitenkaan esim.  Umpin kohdalla, joka  toteuttaa hyvää metsähoitoa ja toteuttaa myös luontaista metsänhoitoa. Tekee sitä mäntykankaillaan, mutta noin yleisesti voidaan sanoa, että metsälaki on löystynyt. Nuo mehtäukon raiskiot ja näkyy esim. niinkin pienessä asiassa, kuin siemen puiden valinnassa. Jätetään jokinlaisia säipäleitä, jotka eivät koskaan tee siementä. Jätetään kyllä riittävä määrä, kun direktiivi niin määrää. Ei ennen ollut varaa tällaiseen tuhlaukseen. Siemenpuita kyllä jätettiin riittävä määrä, mutta katsottiin myös, että tekevät siementä ja ovat parasta A-luokkaa.

Jk:n ja tasaikäisen kaksijaksoisen erottaa toisistaan latvuskerrosten määrä. Jos on kaksi erillistä kerrosta, se on tasaikäistä kasvatusta . Kun ylispuut hakataan, jatketaan alikasvoksen kasvatusta.   Omassa kokeilussa mäntyjen alla kasvaneet eri kokoiset  kuuset jäi pystyyn (ja jonkin verran yhden tukin mäntyjä) ja aukkopaikkoihin istutettiin lisää puita.

Uudistusvelvollisuuden poistuminen esim. pienaukoilta lisää raiskioiden syntymistä koska aina jotkut käyttää hyväkseen löystynyttä metsälakia. Muistaakseni kuitenkin jossain vaiheessa pitäisi jk metsänkin olla edes välttävässä kasvukunnossa myös metsälain mukaan. Vai oliko se niin ? Saattoi olla niinkin että uudistusvelvollisuus koskee vain tasaikäisiä metsiä ja jk – metsillä on vain min. PPA vaatimus voimassa.  Mutta myös tasaikäsen metsän taimikon aikaansaamisen aikarajoja pidennettiin ; ihan hyvä niin koska puusta ei ole pulaa ja on ihan ok , että jokainen saa päättää itse haluaako kasvattaa vattuja vai puita.   (PS Kunhan  ei tule kehumaan miten hyvä %:aalinen tuotto tulee vatunkasvatuksella ja samalla suosittele sitä sen perusteella niille muille jotka haluaa kasvattaakin puita eikä marjoja)

Mäntykankailla tosiaan tuota yläharvennusta on myös harjoitettu ja nippanappa tukkipuun kokoon yltäviä tai vähän ali jää alle 600 kpl/ha. Arvelen että toisinpaikoin hakattu alle lakirajan, mutta kun hakkuu on jatkuvan kasvatuksen luontaiseen uudistumiseen tähtäävä hakkuu niin lakirajaa ei tarvinne noudattaa. Lisävaltpuut ovat kapeita, eivätkä varjosta mahdottomasti ja luulisi ainakin ajourien jotenkin taimettuvan, kun lumettomassa ja roudattomassa ensin rymistellään koneilla ja edessä välittömästi huippu siemenvuosi.

Näyttää se ainakin paperilla hyvältä, kun uudistamiskulut jää pois.  Toiset tykkää että ct pohjatkin pitää olla puita täynnä ja toisille riittää että tuottoa tulee noillakin pohjilla edes vähän ja metsä säilyy metsän näköisenä ja toisaalta fsc serti tarkistelee hehtaareja. Tarkemmin kun miettii omistuspohjan tuomia haasteita, ymmärtää moninaiset merkitykset.

AJ: ”Onhan se niinkin, mutta toisaalta: ehkä säästyvä ylituotanto eli hiilinielu voidaan myydä hiilikompensaatioina niille Euroopan maille, joilla ei sitä ole.”

Noinkohan se mo saisi hyvitystä sille, että ei hakkaa metsäänsä? Näitä lupauksia korvauksista tulee aina välillä – yhtään korvausta en ole vielä nähnyt enkä kuullut? Viimeksi jossain TV-palaverissa Ville N luetteli ummet ja lammet – missä viipyvät päätökset korvauksista.

Metsäkeskus on jo muuttanut selvästi ensiharvennuksen ajankohtaa myöhäisemmäksi – vissiin hiilinielun/-varaston vuoksi? Toisaalta latvuksien hiipuessa metsä kärsii ja kasvu/ha heikkenee. Olen luullut, että oikealla ajalla harvennus lisää metsän tuottoa = hiilinielua!

Suojuspuu hakkuuta nuo ilmeisesti vastaavat. Metsähallitus tehnyt vastaavia ainakin ylälapissa. Metsänomistajan kannalta on hyvä että voidaan tehdä monella tavalla, eikä lakirajat ja valvova virkamies ole esittämässä heti puuhapalstan holhousta.