Taas huononee UPM kumppanuussopimus ensi vuoden alusta, eipä tuolla juuri sen jälkeen ole merkitystä, ei viitsi lopettaa kun niin kauan on ollut.. Pitänee jatkossa vähän tinkiä lisää heiltä hintaa kun leimikon kilpailutuksia tekee..
MG:n emoyhtiö on Metsäliitto. Kilpailutus kannattaa yleensä aina, jos sitä on mahdollista tehdä. Muitakin tekijöitä on tietysti olemassa kuin leimikon hinta. Esim. varsinkin harvennuksissa korjuujälki on tärkeä tekijä, korjuun aikataulu, ennakot , yms. Sijoitusmahdollisuus on ainakin ollut MG:n paras puoli (nyt inflaation lisääntyessä , korko% ei ole kummoinen enää B-osuuksissa , ei peitä edes sitä) , heikohkot yksikköhinnat heikoin. Korjuun jälki on ainakin täällä ollut hyvä heillä.
SE:stä sanosin että heillä meni pieleen , kun uusivat tukkien hinnoittelutavan. Hankala paikka varsinkin ostajille kentällä. Samoja tukkien hintamuutoksia on tehneet jotkut muutkin ja mo: ille hintamenetykset on joskus merkittäviä tukkivaltaisissa leimikoissa .
Umppi lähti täältä ja sanoi sopimuksen irti. Palasi sitten takasin ja liennee taas ostaja muiden joukossa. Hinnat heikot , oli ainakin ennen viimm. hintahuippuhetkeä. Ump:n maailmanvalloitusta on tullut rahoitettua aikonaan melko paljon kuitupuuta myymällä. En myy enää niille elleivät muuta tukkipuun hinnoittelua myös kannolla paremmin arvonlisän mukaiseksi. Nyt hakkaavat kyllä laadut erilleen mutta mo ei saa siitä mitään etua.
Luottamus on näissä asioissa itsellekin erittäin tärkeää, hoidetaan hommat kun on sovittu niin suullisesti kun kirjallisesti ja esim UPM kanssa aina on näin käynyt, homma ollu selkeää ja hyvää, samoin korjuujälki harvennuksilla, tosin on nykyään paikallisten MHY:iden kanssa, siellä sekoilu tuntuu pahenevan enkä enää koe kovinkaan suurta luottamusta heitä kohtaan, eikä lounametsän tapaus ainakaan ajatustani heitä kohtaan paranna, selitykset sen asian suhteen ovat olleet heikkoja jos niitä juurikaan on ollut, sori meni liikaa Mhy jutuksi.
Itselläni kokemusta Upm sopimuskumppanuudesta jonka irtisanoin v.2008. Kaikilla firmoilla ei vaan asiat toimi. Tietenkin vaikuttaa paikallisen ostomiehen toimintatavat.
Minun ”suvullani” on ollut riesana metsäalaan ajautuminen. Juuret on kaukana Iso-iso isän ajoissa, jolloin metsänvartijoina toimieet esi-isät istuttivat jonkin viruksen jälkikasvuunsa.
Aitini veli ampaisi metsäopistoon ajallaan ja pestautui Serlachiukseen ostotyöhön. Sen seurauksena meiltä ja muiltakin sukulaisilta lähes kaikki myyntipuu meni ”Kakkerlaakiukselle”. Hintakin taisi olla aina hieman parempi kuin muilla yhtiöillä, joita silloin oli vielä todella paljon.
Serlan nimi vaihtui myöhemmin ja se toimi pitkään ”Puulaaki” nimimisenä. Sittemmin se palautui Serlaksi. Enoni siirtyi Tampereelle piiriesimieheksi ja firma fuusioitui Metsäliiton teollisuuteen.
Serkkujani oli useita Firman palveluksessa, samoin pikkuserkkujani. Metsäliiton pikkuserkku-ostomies osti Tädiltäni kohtalaisen leimikon, koska täti oli aina myynyt sille firmalle. Kun hän sitten kertoi kauppahinnat pojalleen joka silloin oli Turun piiripäällikkönä, ilmeni, että ”alihintaan” oli kauppa tehty. Hinnat korjaantuivat välittömästi.
MG:llä on ainakin lievä taipumus maksaa mahdollisimman vähän, ja käyttää jopa luottamusta kusetuksen apuna.
Sukukin voi olla paha mutta niin oli myös savujako, joka vaikutti niin että vain yhdeltä firmalta sai edes jonkinlaisen tarjouksen. Jossain vaiheessa neuvoteltiin ainakin silmänlumeeksi, kun oli taulukot leimikkotekijöiden hintavaikutuksista. Nämä kannattaisi olla käytössä nykyisinkin, niin myyjät oppisivat mistä hyvä leimikko on rakennettu.
Oli niitä muitakin ”savujakoja” noina entisinä hyvinä aikoina. Rakennusliikkeillä oli kaksi paikkaa ostaa valmisbetonia. Sille firmalle, jolla olin töissä, betonin möi aina Lohja. Jo nyt edesmennyt. Toinen vaihtoehto oli Partek. Myös jo edesmennyt. Eivät osanneet sijoittaa voittojaan hyvin.
Hieseissä oli sama systeemi. Meille möi Valmet, ei Kone. Koneen kunniaksi on tietenkin todettava, ettö se osasi käyttää kartellin kautts saamansa voitot hyvin.
Noilla betonifirmoills oli hirveästi pr-rahaa. Olisi aina pitänyt mennä jollejkin matkalle tai tilaisuuteen.
Kauppasuhteet muodostuvat kenellekin eri vaiheiden kautta tai takia. Jos joku mo pitää taustalla tietyssä arvossa kotimaista yritystä joka panostaa toimintaansa omistajiensa kanssa ja kokonaisuutta eteen päin ajatellen, ei yhtälö voi olla ihan huono? Markkinatakuu on viime vuosina varmistunut enempi kuin muilla yhteensä, palvelun saa kaikkeen metsätalouteen liittyvänä sekä hinta/laatu on kohdallaan.
UPM teki muutama vuosi sitten comebackin kainuuseen.En ole vielä saanut hankintapuista kauppaa aikaiseksi heidän kanssaan.Ostokieltoa oli,pari euroa huonompaa hintaa kuin kilpailijoilla ja taisi kerran olla että pinot olisi pitänyt olla asfalttitien varressa.
Käsittääkseni täällä painopiste on näiden myytyjen mutta omassa hoidossa olevien sopimustilojen asioissa.
Jos osaa lukea karttoja eikä eksy heti nurkan takana ja osaa käyttää puhelinta, niin pienellä omatoimisuudella voi säästää mukavasti palvelujen hinnoissa esim. maanmuokkauksessa. Hintaero esim. laikkumätästyksessä on n. 100 €/ha. Ihan yhtä hyvä laatu kuin joltain yhtiöltä tilattuna.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.