Keskustelut Luonto UPM ja SE

  • Tämä aihe sisältää 190 vastausta, 31 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 190)
  • UPM ja SE

    UPM sulkee paparikoneen Raumalla. SE sulkee Kiteen sahan, lomautta kaikkien sahojen työntekijät. Lomauttaa myös Inkeroisten paperitehtaan työntekijät, käytännössä on alku koko tehtaan sulkemiselle (vrt. Kiteen sulkemisen perustelut).

    Kaikki nämä ovat upeita päätöksiä yhtiöiltä. Metsien hakkuut vähenevät, liikenteen päästöt vähenevät (puu- ja kemikaalirekat). Kymijoen saastuttaminen vähenee.

    Kiinalaiset alkavat järkiintyä ja unohtavat Euroopan perukoille rakennettavat tehtaat.

    MG tehdashankeet tulevat saamaan melkoisen valitustsuman vastaansa.  Toivottavasti Rauman sahahanke kaatuu järjettömänä. Kemi sellutehdas unohdetaan ja vanha tehdas suljetaan muutaman vuoden kuluttua.

  • Kumikettu

    Tosielämässä kansalaisten pelit ja vehkeet tulisivat osin kipeiksi kierrätysvessapaperista. Syntyvyys laskisi entisestään. Ruokosta voisi sellun keittääkin jonkinlaisen. Vähintään biopolttoaineet noista ja pientareista kissauttaisi.

    Remie

    Eihän nuo vaatijat ole koskaan mitään maksaneet, vaatia kyllä osataan. Kaivoin 2 viikkoa jätevesijärjestelmää jankko saveen joka oli kuin kalliota. Umpikivikin läpäisee kosteuta paremmin kuin tuo maa. Vesiensuojelusuunnitelmassa oli maa merkitty salaoja hiekaksi hyvin vettä läpäiseväksi maaksi. Koskaan alueelta ei ole vettä löydetty kovista yrityksitä huolimatta. Paikan päällä kävi mies katsomassa pientä ojaa jossa virtaa pelolta tulevaa vettä , katsoi yhtä nyrkinkokoista kivevä ja totesi että aivan selvästi kiven alapuolella virtaa enemmän vettä kuin yläpuolella , ihan ilmi selvästi pohjavesialue. Jessus mitä lainkäyttöä. Nyt on kaivuri palasina, venttiliilipöytä ilmeisesti haljennut jostain välistä , oikea puoli koneesta on halvaantuut täysin.Niin kuin ei esiohjauskaan pelaisi silleen kun pitäisi.  Alkoi niska punoittamaan kun peltojen keskellä pitää täysin idiootin työtä tehdä. Enemmän olisi ollut hyötyä kun olisi talvella kantanut vettä avannosta toiseen.Joku kertoi että Sipilän metkuja, hän omistaa JV laitteita valmistavan yrityksen ja netonnut miljaardeja. Hallitsevaa lainsäädäntöä ohjaileva henkilö junailee itselleen lain kanssa kyseenalaista etua on enemmän kuin rikollista josta pitäisi miehen hankkimat edut ottaa yhteiskunnan edun nimissä kansalliseen käyttöön. En tiedä mitä on tapahtunut mutta järkyttävää kuultavaa että pääministeri on jo tuota sorttia.

    Scientist

    Remie kirjoittaa kyllä höpöä ”varmaa tietoa” Sipilästä. Jätevesiasetusta valmisteltiin jo vuosina 2000-2002, jolloin Sipilä ei tietääkseni ollut millään tavoin valtakunnan politiikassa (itse olin silloin ympäristökeskuksessa töissä). Ministeri oli tällöin muistaakseni RKP:n puheenjohtaja. Sittemmin lakia on useaan otteeseen lievennetty. Asetuksesta tuli alunperin liian tiukka väärin perustein, oletettiin kaiken jäteveden menevän vesistöön.

    Scientist

    WC paperia tehdään suurelta osin kierrätyskuidusta nykyisin. New Yorkissakin on suomalaisten suunnittelema paperiehdas, joka käyttää pekästään kierrätyskuitua. Ei WC-paperi ole niin suuri ongelma kuin luullaan. Hajoaa hyvin jätevedenpuhdistamoissa ja menee lietteen mukana edelleen maahan/kaasuksi jne. Kuinka moni muuten tämän palstan kirjoittajista ei käytä WCpaperia ? Eivätkö kiinalaiset saisi käyttää ?

    Kiinassa sellun hintaa on nostanut se, että Kiina kielsi jätepaperin viennin sinne USA:sta.  Ei todellakaan minkään vaikutusvallan vuoksi Suomessa ! Eivät he sentään niin tyhmiä ole.

    Vedetön tapa tehdä paperia on kyllä keksitty jo useita vuosikymmeniä sitten. Taitaa aailmassa olla pari sellaista tehdastakin (Kanada, Belgia ?). Ne vain ovat kovin pieniä ja kuluttavat paljon energiaa, koska jätevesi haihdutetaan ilmaan.

    Puuki

    SE on investoinut lisää liukosellun valmistukseen 52 milj. € Uimaharjulla.  liukosellusta valmistetaan mm. puuvillaa korvaavia tekstiilejä. Puuvillan kasvattaminen 1 kg:n  kankaan valmistamiseen kuluttaa vettä 140 l, puupohjaista tekstiiliä voidaan samalla vesimäärällä valmistaa 26 kg.

    On arvioitu, että suomalainen sellu  voisi korvata 1/3 puuvillasta. Nykyään valmistetaan liki 70 % tekstiileistä öljypohjaisista uusiutumattomista materiaaleista.

    Oulussa toinen suljetuista paperikoneista muutetaan tuottamaan ensikuitupohjaista pakkauskartonkia, jonka kysyntä kasvaa maailmalla jatkuvasti.  90 % tuotannosta menee vientiin.    Kuitupuun tarve  lisääntyy 0, 5 milj. m³ /v .

    Kaikki nuo  on (virkamiestä lainaten) -Upeita päätöksiä !  Harvennuspuun korjuu lisääntyy. Luonnonvaroja säästyy . Fossiilisia uusiutumattomia korvataan uusiutuvilla materiaaleilla,  ja metsät kasvaa tulevaisuudessa entistä parempilaatuista puuta eivätkä pusikoidu piloille.

    Lisäys : puuvillasta tehtyjen tekstiilien valmistuksen suurin haitta on,  paljon veden kulutuksen lisäksi, suuret kemikaalien käyttömäärät.

     

    Uusmetsäläinen

    Scientistin tietoja kuivapaperitehtaista täytyy täydentää siten, että kyllä Suomessakin on kuivapaperitehdas. Lacell Oy perusti sellaisen jo yli kymmenen vuotta sitten Kausalaan Iittiin. Alkuvaiheen (ns. kuolemanlaakso)  konkurssin jälkeen toiminta on jatkunut SharpCell-nimisenä yrityksenä.

    Uusia innovatiivisia investointeja tarvitaan tietysti lisää myös metsäteollisuuteen. Ilahduttavasti niitä on jonkin verran tullut ja varmasti tulossa lisää. Tarvitaan muutakin kuin näitä suuria sellutehdasinvestointeja, jotka nekin ovat tietysti tarpeen teollisuuden alhaisen investointiasteen nostamiseksi.

    Myös Kaakkois-Suomessa, joka edelleen lienee maailman suurin metsäteollisuuden keskittymä on monia positiivisia merkkejä uusinvestoinneista perinteisen metsäteollisuuden piirissä: esim. Kotkamills Oy:n uudet kartonkituotteet (investoinnit yli 100 miljoonaa euroa), UPM:n selluinvestoinnit Kuusankoskelle (yli 100 miljoonaa euroa), UPM:n biojalostamo Lappeenrantaan ja UPM:n suunnittelema  suuri biojalostamo Kotkaan.

    Kalle Kehveli

    Sipilä on osallinen jätevesisysteemi-firmassa, ja oli jo ennen poliitikkouraa lobbaamassa omaa etuaan. Kyllä Remie tietää.

    Kumikettu

    Hienoa, että paperia tehdään jo vedettömänä. Tunnustan, etten ole seurannut alan uutisia n. viiteentoista vuoteen. Olen turtunut siihen, että on osapuilleen samantekevää, minkä vuoden Metsälehteä tai EM:ää selailee, kunhan kuukausi on kohdallaan. Jälkimmäisessä edes se ei ole olennainen. Vuoden sykli säilyy ennallaan. Tukin hinta sahaa. Kuidun hinta on liian alhaalla. Periminen on kallista. Pusikoita on liikaa ja raivaajia ei ole tarpeeksi. Idän poikamiehillä ei ole naisia. Kampissa ei ole naisille miehiä, vaan joutuvat olemaan keskenään.

    Mihinkä tarkoitukseen tällainen paperi sitten käytetään ja mitenkä kuidut saadaan naimisiin keskenään ylipäätään?

    A.Jalkanen

    Äänekosken metsäilta, järjestävänä tahona myhistys Keski-Suomi. Suosittelen.

    https://www.youtube.com/user/Metsanomistajat

    Puuki

    Puukauppasopparin pienipräntti kannattaa siis lukea nyt entistäkin tarkemmin.  Ennakkoraivauksia voi tulla yhtiön teettäminä omin luvin ilman sopimusta, puun ajon aiheuttamat tienkorjauskulut mo:lle jne.  Liittyyköhän  nämä jotenkin FSC:n uusiin periaatteisiin kuten HCV-alueetkin vai mihinkähän perustunevat ?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 190)