Keskustelut Metsänomistus Ummikkona metsään

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)
  • Ummikkona metsään

    Niin kävi että kaupunkilaisesta tuli metsänomistaja moninaisten vaiheiden kautta. Tuli akotuttua ja sitä kautta osakkaaksi jakamattomaan perintömetsään. Muilla osakkailla ikää sen verran, että kaksien lasien läpi kestää katsella vanhoja hakkuukuvia. Mustavalkoisia. On tullut googletettua jos ja vaikka mitä. Itse työmatkaa kuljen Porvoo – Espoo välillä julkisilla. Kevään ajan jokainen matka mennyt metsäasioita tutkiessa. Heinäkuussa alkaa loma ja olisi tarkoitus mennä tutustumaan metsäomaisuuteen oikein ja kunnolla. Palsta on Kerimäen suunnassa. Onko hyviä neuvoja miten tulisi edetä? Olisi halu ensimmäisenä saada selville missä tilan rajat kulkevat. Minkälaista metsää on ja onko minkä verran harvennukselle tarvetta entä onko rahaksi muutettavaa metsää minkä ja verran. Googlen mukaan pitäisi ottaa yhteyttä metsämaailma.fi, storaensometsä.fi, lahienergia.fi, metsäforest.fi, mhypuukauppa.fi, metsakeskus.fi, jne jne………
    Näiltä sivuilta löytyisikö ihan käytännön apua? Kuka ihminen tietäisi mitä pitäisi nyt tehdä?

    Avusta enemmän kuin kiitollinen.

  • Tolopainen

    Jätkä ei paljon metsistä tiedä, keskimäärin Suomessa metsissä on puuta n.100 kiintoa hehtaari. Metsään.fi antaa aika tarkan likiarvon puustosta, jotta ei tarvitse pahemmin metsään lähteä epätarkempia mittauksia tekemään, varsinkaan perikunnan metsiin, kun ne ovat yhteista omaisuutta. Jos omistajia on vaikka viisi, eipä puista paljon mitään enää saa yksi osakas. MHY. jäsenyys ei tuota mitään, kannattaa etsiä parempia vaihtoehtoja, kun kulut pitää minimoida ja tuotot maksimoida.

    harrastelija

    Onneksi olkoon! Metsähommasi on aika hyvällä tolalla. Olet saanut moninaisia ohjeita, paras on heti alussa ”Planterilta”. Jätkän ohjeet ovat käytännön puolelta, kun jättää nuo riitelyt Tolopaisen kanssa omaan arvoonsa. Tanelia kannattaa kuunnella, koska hänellä on laaja näkemys.

    Tuo taustalla oleminen on hyvä ainakin näin alussa, mutta jos oikeasti hurahdat metsään, niin silloin kannattaa pitää ns. ”kieli keskellä suuta”.

    Kainuussa verrataan suhteessa noihin naisihmisiin urheiluseura-termeillä: seurusteluaikana ollaan niin Kuhmon Kivaa, mutta akkana löytyy sitten se Kainuun Ärjy!

    kmo

    Kerimäelle taitaa pk-seudulta tulla joku 300-350 km matkaa suuntaansa? Suurempiin raivaus- taikka istutustöihin saa taikka pitää varata jo useampia päiviä taikka viikkoja,  ihan päiväreissuilla eivät enää onnistu. Eri asia sitten taas jos joku datsha siellä metsän reunalla on tukikohdaksi.

    Tolopainen

    Kerimäki on liitetty Savonlinnaan. On maisemallisesti hienoa seutua. Saattaa olla arvokas metsä, jos sisältää kaavoitettuja ranta-alueita. Jos metsä on vaimon saattapi olla,,että siihen ei omistajaksi pääse koskaan. Aviopuolisoiden omistusoikeus on voitu sulkea pois testamentissa. Niin minä ainakin teen, ei lasten tarvitse erotilanteissa alkaa metsiä myymään.

    Nimetön

    Ihan mielenkiintonen lisä neuvontaan Hesanseudun metsänomistajille  http://www.pkmo.org/ jos tuntuu matka pitkältä kulkea Mhy:n kursseilla Kerimäellä.

    Metsuri Holopainen

    Olipa tullut monta neuvoa. Juhannus vietettiin ”akan” mailla. Alueen koko on n 120 hehtaaria mutta vähän repaleista kun on kaksi saarta myös siinä. Toinen saari 14 hehtaaria ja toinen 29 hehtaaria. Kuivalla maalla loput 800 metriä hiekkarantaa ja noin 150 metriä kalliosta auringonottopaikkaa.

    Sen mitä olen lukenut ja kuunnellut eri ihmisten kommentteja niin taitaa kuitenkin tuo metsän arvo olla toissijainen rantapaikkojen arvoon nähden. Neljällä sisaruksella on mokit tuossa isommassa saaressa. Toinen saari on asumaton. Siinä olisi 2 hyvää mökkipalstaa. Toinen aamuauringon ystävälle ja toinen iltavirkulle.

    Hakuita on tehty 60 luvulla. Sen perusteella taitaisi olla vanhan kunnon avohakkuun aika suurelta osin aluetta. ”Akka” kysyi sukulaisiltaan mahdollisuutta lunastaa koko alue itselleen. Kesän aikana tehdään päätös joko myydään oma osuus pois tai ostetaan muita osakkaita ulos. Mökit jäisi jokaiselle vanhojen muistojen virkistelypaikoiksi.

    Onko kokemusta muilla tilakaupan rahoittamisesta puun myynnillä? Kun joku tiesi sanoa, että ei voi ennen hakkuuta tehdä ennen kuin on osakkuus itsellä ja sitä ennen ei ole rahaa lunastukseen. Kuitenkin puhutaan luokkaa 0,5 miljoonan euron kaupasta ja sitä ei satu olemaan ”sukanvarressa”

    Taitaa olla nyt parasta, että kuuntelen tuon kaupan etenemisen. Ja sitten jos ”Akka” pääsee yksin omistamaan, niin sitten palaan näihin puukaupan käytännön juttuihin.
    Iltalehdessä oli uutinen metsänhoitoyhdistyksen hakkuusta, missä meni hehtaari naapurin metsääkin.
    Semmoiselta kokemukselta kun osuisi välttymään.

    Metsuri motokuski

    Kun noinkin pitkäaika on viimeisistä puukaupoista niin uskon että metsä on ihan hyvällä tolalla. Ainakin siltäosin että lainanlyhennykset saa hoidettua puun myynnillä ja vielä jää itsellekkin vaivan palkkaa. Pinta-ala on melko suuri joten isoista rahoistahan tuon oston osalta puhutaan. Itse yrittäisin oikein tosissani päästä ostamaan koko tila ennen kuin myisin osuuteni. Jos harkitset metsämaanostoa niin ehdottomasti mukaan asiantunteva henkilö vaikka mhy:stä tai muualtakin joka ymmärtää asiaan liittyvät kiemurat. Metsänostoon liittyy niin paljon sellaisia verotuksellisisa kiemuroita että ne kannattaa huomioida kun tilaa ostetaan. Hyvän asiantuntijan palkkio tulee moninkertaisena takaisin hyvinä veroneuvoina.

    Niin ja sitten jos kauppoihin pääset niin metsäalan kursseille oppia hakemaan.

    Planter

    Kannattaa tosiaan selvittää tarkasti verotus. Lähisukulaisille voi ja kannattaa tietyin edellytyksin myydä halvemmalla kuin markkinahinta (min. 75% käyvästä hinnasta). Koska lähisukulaismyyjät eivät joudu maksamaan veroa, he saavat käteensä yhtä paljon rahaa, kuin myydessä vieraalle korkeampaan hintaan, koska tällöin maksaisivat täydet verot.

    Pankeista saa rahaa, ne ovat sitä varten. Puukaupoilla saa lainan lyhennettyä pikaisesti tasolle, jolla ei tule vatsahaavaa.

    Kannattaa myös selvittää itselleen, mitä tarkoittaa metsävähennys, se pudottaa puukaupan verotuksen aika pieneksi.

    https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Metsavahennys

    Metsätilan kauppa on vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta lähisukulaiskaupoissa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

    -Metsätilan ostajana on yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai tämän rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisar- tai velipuoli
    -Omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta metsätilan myyjän tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut vastikkeettomasti eli lahjana, perintönä tai avio-oikeuden nojalla
    -Myyjä on harjoittanut kaupan kohteena olevalla tilalla metsätaloutta.

    Verottamatta jäänyt luovutusvoittovero otetaan huomioon ostajan luovutusvoiton laskennassa, jos ostaja luovuttaa (= myy) kiinteistön edelleen ennen viiden vuoden aikarajaa.

    Erityisen tarkkana luovutusvoittoveron vapautuksen kanssa on oltava silloin, kun tehdään omistusjärjestelyjä kuolinpesissä.

    https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Metsasta_saadut_muut_tulot/Metsatalouden_luovutusvoitot(10814)

    Salonpoika

    Kun meistä Holopaisen kanssa on kerran tullut saman pitäjän metsänomistajia toivotan teidät tervetulleiksi todelliseen metsämaakuntaan. Kun teillä metsät on Kerimäellä nauttinette Puruveden kirkkaasta vedestä ja maisemista, itse elelen Pihlajaveden etelärannoilla. Kerimäellä oli kaksi hyvinkin tuttua mhy:n neuvojaa, toinen koulukaveri ja toinen naapurikylän poikia, mutta he jäivät jo eläkkeelle, ikämiehiä ollaan jo kaikki. Paikallista apua tilakauppa-ajatuksiin saisitte vaikka Mhy Etelä-Savon Huupposen Petralta. Nuo iltalehtien mhy:n mollauskirjoitukset jättäisin omaan arvoonsa, minulta yhtiöt on kolmesti ”varastaneet”puita, mhy ei kertaakaan.

    Metsäkupsa

    Puukaupoilla ja lainoilla tilakaupat olen rahoittanut.Itsellä oli aikanaan satatuhatta mummon markkaa ,viiden vuoden palkkatyöstä sivuun säästettyä .Jos suinkin on realistista,niin kyllä kiinteänä ,eli maata kannatta pyrkiä saada ostettua sukulaiskauppana.

    Valmis kahiseva tuppaa ajanmittaan olla epäedullisempi perintö,tuppaa haihtumaan ajanmittaan,mitä olen sivusta seurannut.Jos tilalla hakkuita suuremmassa mitassa tehty 1960 luvulla,niin tilan täytyy olla metsäinen.120 ha metsäinen tila ,helposti vapailla markkinoilla  miljoonan euron arvoinen.Yleensä metsäisen tilan ostaminen on ollut pitemmän päälle kannatava investointi,itsellänikin on kokemusta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)