› Keskustelut › Metsänomistus › Ulkopaikkakuntalainen rikas vie paikkakuntalaisen metsäyrittäjän mahdollisuudet?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Ulkopaikkakuntalainen rikas vie paikkakuntalaisen metsäyrittäjän mahdollisuudet?

    Lähetetty: 6.2.2014, 20:18

    Ulkopaikkakuntalaiset ostavat puustoiset metsät, rahoilla jotka on tienattu muualta kuin metsäalalta. Metsien hinnat ovat nousseet niin korkealle,ettei normaalilla metsätalouden tuloilla ole kannattavaa ostaa myynnissä olevia metsiä. Metsäsijoittajat ostavat metsiä itse käymättä metsissä, heillä on jokin metsäammattilainen apurina, joka kertoo metsän kunnon.
    Mielestäni on parempi vaihtoehto se että paikallinen omistaa ja hoitaa metsää, silloin kaikki raha kiertää metsän lähiseudulla ja metsäseutu pysyy elinkelpoisena.
    Jos metsänostaja on etelän kaupungista mahdollinen tulo menee myös sinne. Vain pilalle hakatut metsät jäävät jäljelle.
    Uusi metsälaki sallii metsien ryöstöhakkuut jatkuvan kasvatuksen ohjeita noudattaen.

    Tekijä
    Metsänkulkija
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 12.2.2014, 17:41

    Vastaus: jos nuo mainitut erot eli paremmat tulot jaksollisessa kasvatuksessa johtuen hakkuutähteiden myynnistä ja/tai paremmista kantorahatuloista, ovat mielestänne AINOAT erot jatkuvan ja jaksollisen menetelmän välillä, silloin sanoisin, että kyllä voitte ajatella että uudistaminen toteutuu ilmaiseksi jaksollisessa kasvatuksessa. Kasvatus- ja uudistamismenetelmän valintaa ei voida kuitenkaan tehdä yksinomaan tällä perusteella.

    Minulle uudistaminen on ilmaista vain koivikon alle uudistuvan kuusikon muodossa. Ei se ole ilmaista jatkuvassa kasvatuksessakaan; puustopääoma joudutaan vetämään alas uudistamisen varmistamiseksi ja hoitamaan alikasvosta.

    Puun takaa 12.2.2014, 18:01

    Ilmaisuna sana ilmainen on kieltämättä huono.
    Jatkuvaa kasvatusta on markkinoitu juuri sillä, että ko. menetelmässä ei olisi uudistamis- ja hoitokuluja, eli metsä uudistuisi ja kasvaisi ilmaiseksi. Jatkuva kasvatus vaatii kuitenkin aivan karuimpia maita lukuunottamatta enemmän hoitotöitä kuin jaksollinen. En ymmärrä, miten näin suurimittainen väärän tiedon levitys oli taannoin mahdollista. Aivan viime aikoina on alkanut julkisuudessa olla totuudenmukaisempiakin vertailuja.

    Reima Ranta 14.2.2014, 11:37

    Taloudellisesti metsänomistaja pyrkii toimillaan kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvon erotuksen maksimoimiseen.

    Gla oli vakuuttunut siitä, että kaikki metsäalan palvelutarjoajat ja toimijat ovat tämän takana ja toimivat sen mukaisesti. Yhteismetsän osakkaiden taloudellista etua ajavaa Timppaa tällainen näkemys ei ilmeisesti ole ainakaan vielä tavoittanut. Hänen mielestään periaate ei päde siinä tilanteessa, kun metsä on hakattu ja uudistus vielä tekemättä. Kuinka yhteismetsissä korko tulisi ymmärtää, kun sen osakkaat ovat nähtävästi kovin erilaisessa taloudellisessa asemassa?

    Nykyarvoiksi eri aikana syntyviä tuloja ja menoja muutettaessa korko näyttelee ratkaisevaa roolia siinä, minkälaisia metsänkäsittelytoimia tulisi milloinkin tehdä.

    Metsäsuunnitelman tekijänne ovat siis teiltä tiedustelleet vai kuinka, mitä korkoa teidän suunnitelmassanne käytetään optimaaliseen tulokseen pääsemiseksi. Mitähän korkoa esim. Gla käyttää?

    Naapurin metsäsuunnittelija ei kylläkään ollut sitä kysynyt. Olikohan hän ennustaja vaiko peräti säveltäjä? Kuinka siis voi ajaa toisen taloudellista etua, ellei ei tiedä mikä se on?

    Timppa 14.2.2014, 13:38

    Tietysti RR jatkaa samalla provolinjalla.

    Jos tarkoitus on omistaa metsää ikuisesti eikä sen hankintaan ole käytetty rahaa, niin mihin sitä korkoa tarvitsee? Metsänkasvatuksessa on niin paljon muuttujia, ettei kukaan tiedä aidosti mitä korkoa pitäisi käyttää tai mille pääomalle se lasketaan. Lasketaanko kuten esim meidän tapauksessa hankintahinnan nimellisarvolle 3 euroa/ha vai mille.

    Koska uudistuskulut ovat vain luokkaa 10 % myyntitulosta, kannattaa käyttää tätä vipua. Siis huolehtimalla hyvin uudistuksista saadaan absoluuttisesti paras tuotto.

    AJ:lle. Sitä vähän ihmettelen, että mitä tietoa kaipailet eri kasvatusmuotojen kannattavuuseroista. Eikö niitä ole jo riittävästi tutkittu? Ja eivätkö käytännön metsänkasvattajat tiedä kumpi on kannattavampi? Eikö tieto ole ollut käytössä jo 1700-luvun saksalaisilla?

    Gla 14.2.2014, 13:55

    RR: ”Kuinka siis voi ajaa toisen taloudellista etua, ellei ei tiedä mikä se on?”

    En minä ole väittänyt, että jokainen metsäalan toimija toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. En tiedä, onko edes sinulla alkeellisintakaan käsitystä siitä, miten metsää kannattaa käsitellä haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Itsekään en pysty läheskään kaikkia muuttujia ottamaan huomioon, joten monissa asioissa joudun tunnepohjalta toimimaan. Metsäalan kirjallisuudessa on kuitenkin talouden periaate täysin selvä. Yhdessäkään taloutta käsittelevässä julkaisussa ei kannusteta maksimoimaan puuntuotosta kustannuksista välittämättä.

    Edelleen odottelen, että avaat lupaamasii keskustelun. Toivottavasti siinä esität jotain rakentavaa nykyisen räksyttämisen sijaan.

    Puun takaa 14.2.2014, 17:05

    RR voisi jo lopettaa nuo hokemansa ja siirtyä jo keskustelussa eteenpäin käytännön asioihin.
    Miten esim. meidän etelä- ja keski-suomalaisten metsänomistajien pitäisi nyt käytännössä toimia, jotta toimisimme oikein?

    jees h-valta 14.2.2014, 19:05

    Hyvä kysymys puuntakunen. Niitä tässä on mietiskelty kun on kuultu vähän esitelmää jos toistakin. Ja kun menee vielä ristiin niin pirusti. Toiset liputtaa havusellun perään ja toisaalta maailmalta tulee viestiä plantaasiviljelyn pahenevista ongelmista ja parempien viljelyalojen loppumisesta. Kuljetusmatkat piteneee sielläkin rannikolle ja ammattiyhd. saa sielläkin palkkatasoja hilattua kokoajan lähemmän. Itseasiassa käyrät olivat erittäin lähellä jo kustannusvertailuissa.
    Ja nuo puunhintatilastotkin kertoo taas jotain. Ei nouse eikä ole odotettavissakaan kuidulle eikä tukillekkaan. Yli tarjotaan paitsi lehtipuuta joka tuodaan. Tämä tästä kun ollaan suloisesti aiheen vieressä. Miettimis/tuumaustaukoja tarvitaan ja uusien tilojen kaupoillekkin olisi hinku mutta kun ei tiedä mitä nyt haluaisi.
    Niin että älkää menkö ”viisaita” kuuntelemaan, tulette hullummiksi.

    Reima Ranta 20.2.2014, 15:45

    En todellakaan tiedä Gla, onko minulla alkeellisintakaan käsitystä siitä, kuinka metsää tulisi käsitellä – ilmeisesti ei (ainakaan sinun kriteereilläsi). Eräs henkilö pyysi jo vuosia vuosia sitten mukaan leimauskilpailuun. Totesin hänelle, että minusta tuntuu, jotta leimaisin juuri ne puut, jotka kilpailun tuomareiden mukaan tulisi jättää. Rajulla yläharvennuksella olisi tuloksena ainakin siihen aikaan ollut aivan varma jumbosija – todennäköisesti vieläkin.

    Mitä sitten on parhaalla mahdollisella tavalla toimiminen metsissä? Siihen perusteita puhtaasti metsänomistajan näkökulmasta täällä juuri perään. Etsin totuutta ilman minkäänlaisia ennakkoasenteita esim. jatkuvasta tai jaksollisesta kasvatuksesta. Enkä voi perustaa metsätalouttani mitä erilaisin intressein varustetun asiantuntijajoukon suositusten varaan. Eri toimijoiden intressit ovat hyvin erilaisia, jopa vastakkaisia omieni kanssa.

    Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus. Taloudellisesti metsänomistaja pyrkii toimillaan mahdollisimman suureen tulojen ja menojen nykyarvojen erotukseen. Tästä seuraa kolmas tärkeä yhtälö. Puustoa kannatta uudistaa, kun suhteellinen arvokasvu pienenee laskentakoron alapuolelle. Suhteellisella arvokasvulla tarkoitetaan puuston arvon lisäystä suhteessa puuston ja maapohjan arvojen summaan. Tämä on metsänhoitoni välttämätön ja kova ydin, jolle käytännön toimet ovat alisteisia.

    Ensimmäinen yhtälö kertoo millä hinnalla voin hankkia lisää metsää. Toinen yhtälö kertoo paljonko on perusteltua ko. olosuhteissa sijoittaa uuden puuston aikaansaamiseen, uudistamiseen jne. Istutanko vai käytänkö luontaisia menetelmiä ja ostan erotuksella uutta metsää jne. Kolmas yhtälö taas kertoo koska ja mitä puita hakkaan. Absoluuttista totuutta emme käytännön toimista voi tietää, mutta perusteiden ymmärtäminen on minusta aivan välttämätöntä.

    raivuri 20.2.2014, 16:23

    RR voisi jo vähitellen siirtyä kapulakielestä hieman käytännön läheisempään keskusteluun. Kyllä se ”Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen…” on kuultu jo aivan tarpeeksi usein. Ei metsänkasvatus nyt aivan noin hankalaa ole.

    Itse ajattelen metsätilaa kokonaisuutena, jonka kokonaistuotto ratkaisee. Tästä kuvioiden tasolle vietynä ja hieman sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että hyvien pohjien tuotto pyritään pitämään mahdollisimman korkeana (oikeat puulajit, hoito, lyhyehkö kiertoaika). Huonommat kuviot (hankala paikka, huono suo, kalliota, liian kivinen) voidaan pitää hieman kevyemmällä tavoitteella käyttämällä luontaista uudistamista männylle, kevyttä hoitoa ja pidempää kiertoaikaakin. Panokset kannattaa laittaa sinne, missä puu kasvaa nopeasti ja/tai laadukkaasti.

    Hiluxmetsuri 20.2.2014, 16:50

    RR:”Puustoa kannatta uudistaa, kun suhteellinen arvokasvu pienenee laskentakoron alapuolelle.”

    Tämä se on laittamattomasti sanottu.

    Minä en kyllä osaa edes ajatella noin hienosti kun ajan palstan laitaan, otan sahan ja alan harventamaan tai raivaamaan ohjeiden mukaisesti.

    Onneksi puut kasvaa derivoimattakin kun on aikanaan saanut sellaisen maapohjan, jossa voi kasvaa jotain ja siihen on älynnyt laittaa jotain kasvamaan. Loppu on korkoa korolle, kulut verotukseen, hyötyliikunnat omaksi iloksi ja odottelua.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4