› Keskustelut › Metsänomistus › Ulkopaikkakuntalainen rikas vie paikkakuntalaisen metsäyrittäjän mahdollisuudet?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Ulkopaikkakuntalainen rikas vie paikkakuntalaisen metsäyrittäjän mahdollisuudet?

    Lähetetty: 6.2.2014, 20:18

    Ulkopaikkakuntalaiset ostavat puustoiset metsät, rahoilla jotka on tienattu muualta kuin metsäalalta. Metsien hinnat ovat nousseet niin korkealle,ettei normaalilla metsätalouden tuloilla ole kannattavaa ostaa myynnissä olevia metsiä. Metsäsijoittajat ostavat metsiä itse käymättä metsissä, heillä on jokin metsäammattilainen apurina, joka kertoo metsän kunnon.
    Mielestäni on parempi vaihtoehto se että paikallinen omistaa ja hoitaa metsää, silloin kaikki raha kiertää metsän lähiseudulla ja metsäseutu pysyy elinkelpoisena.
    Jos metsänostaja on etelän kaupungista mahdollinen tulo menee myös sinne. Vain pilalle hakatut metsät jäävät jäljelle.
    Uusi metsälaki sallii metsien ryöstöhakkuut jatkuvan kasvatuksen ohjeita noudattaen.

    Tekijä
    Metsänkulkija
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Hiluxmetsuri 7.2.2014, 16:23

    Näinhän se menee. Metsävähennyksen poisto todennäköisesti leikkaisi markkinahintoja reippaasti…

    oksapuu 7.2.2014, 18:53

    Niimpä

    Tuli sitten rajanaapurilta (säätiö vero % 0) kirjallinen tilanostotarjous.
    Ovat vissiin tilan tutkineet ja hyväksi havainneet.
    Kyllä tuo valtion verotuki auttaa.

    Pitäisiköhän myydä?

    Hiluxmetsuri 7.2.2014, 19:14

    Nuo säätiöt on ihme keksintöjä. Voit siirtää rahasi sinne, määrittää käyttötarkoituksen joka on juuri sopiva ajattelemaasi tarkoitukseen. Ruotsalaiset ovat hyvin sementoineet osan rahoistaan tuollaisiin säästöpossuihin. Vaikka ei nyt ihan tähän aiheeseen sovikaan, niin siltikin säätilöt voitaisiin hyvin laittaa ihan normi verolle. Ei haittaisi tavallista tallustajaa mitenkään, purkaisi vaan megaluokan vääristymän yhteiskunnassamme.

    Älä myy.

    Reima Ranta 7.2.2014, 20:49

    Metsän arvo on ostajalle kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus, ja metsänomistaja pyrkii tulevilla metsänkäsittelytoimillaan tämän erotuksen mahdollisimman suureen määrään.

    Ostaja voi siis ainakin tulevilla metsänkäsittelytoimillaan vaikuttaa maksettavissa olevaan hintaan. Tietysti myös korkotekijä (reaalikorko), jolla tulevat menot ja tulot muutetaan nykyarvoiksi on ostajaehdokkaille erilainen. Vieraan pääoman saantimahdollisuuksissa ja hinnassa on tietysti eroja. Toinen voi ostaa metsän talletuksillaan, kun taas toinen joutuu käyttämään vierasta pääomaa jne.

    Mitä nopeammin metsästä kyetään realisoimaan puustopääomaa, sen vähäisemmäksi korkotekijän vaikutus kuitenkin muuttuu, eli korkotekijän suhteen kilpailu tasoittuu ja ratkaisevaksi tekijäksi jää tulevat metsänkäsittelytoimet. Uusi metsälaki antaa pääomattomallekin nyt taitavasti toimien paremmat edellytykset pärjätä metsänostokilpailussa, kun vielä korkotasokin on aivan poikkeuksellinen.

    Metsän ostamisessa ja välittömässä parturoinnissa ja eteenpäin myynnissä sitä vastoin ei ole mitään mieltä verotuksellisista syistä. Sellaista väittävät vain ymmärtämättömät.

    Minkälaisia sitten tulevat metsänkäsittelytoimet pitäisi olla, että kykenisi maksamaan sellaisen hinnan, että kauppa syntyy?

    Tätä metsänostamisen kannattavuutta tulisikin käsitellä täälläkin minusta laajasti. Haluaisin mielelläni kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjiksi. Siihen tarvitaan kuitenkin ennen muuta taloudellista ymmärrystä, metsänhoidon osaaminen ei vielä riitä.

    Gla 8.2.2014, 05:07

    Reima Ranta: ”Minkälaisia sitten tulevat metsänkäsittelytoimet pitäisi olla, että kykenisi maksamaan sellaisen hinnan, että kauppa syntyy?
    Tätä metsänostamisen kannattavuutta tulisikin käsitellä täälläkin minusta laajasti. Haluaisin mielelläni kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjiksi. Siihen tarvitaan kuitenkin ennen muuta taloudellista ymmärrystä, metsänhoidon osaaminen ei vielä riitä.”

    Tuohon olet lupaillut vastausta ennenkin: ”Yhden ketjun tulen vielä avaamaan jossain vaiheessa. Metsänomistuksen uusien lakien myötä nyt vapautuessa myönteiseen suuntaan, haluan siinä kannustaa nuoria metsistä kiinnostuneita metsätalousyrittäjyyteen. Se on mahdollista myös ilman mittavia pääomia, mutta valitettavasti se edellyttää, että kiertää mhy:n, metsäkeskuksen ja sen kaltaisten vanhakantaiset näkemykset kaukaa.”

    Mielelläni kuulisin, kuinka metsätalousyrittäjäksi ryhdytään ilman mittavia pääomia ja mitkä ovat sinun näkemyksesi metsien järkevästä käsittelystä.

    Rane 8.2.2014, 15:26

    Vetoketjun?

    Tare 9.2.2014, 18:01

    Koen kyllä olevani myöskin ulkopaikkakuntalainen metsänomistaja, jos en niinkään rikas, mutta varakas kyllä. Syy on yksin omaan se että mailta ei naapurustosta tai lähimailtakaan ole myyty yhtään metsää. Naapuri ei moneen vuoteen puhunut sanaakaan, kun tarjouduin ostamaan sen pellot ja metsät jos se olisi joskus myymässä. Metsät on nyt sitten sadankilometrin kahtapuolen kotoo ja mailta, ja tulevat ehkä vieläkin kauempaa

    Tare 9.2.2014, 18:06

    poistettu tupla

    kepa 9.2.2014, 21:54

    Eiköhän se markkinataloudessa sille palsta kuulu joka siitä maksaa myyjän mielestä tarpeeksi jotta kauppaan päästään.Eikä sillä ole väliä onko se mistäpäin.Itse en ole ikinä harmitellu hävittyjä tarjouksia vaan ajattelen asian niin että joku muu ansaitsee palstan koska on siitä enempi tarjonnut.

    Jotenkin Reima Rannan kirjoituksia lukiessa joskus tuntuu että metsä ja talous asiat olisivat jotenkin monimutkaisia tai vaikeita.Vaikka asiat ovat käytännössä hyvinkin yksinkertaisia.En toki tiedä Reiman käytännön asioden osaamisesta mutta näin varsin hyvin pääasiassa metsänostoilla vaurastuneena voin kertoa että asiat saattavat monasti teoriassa olla monimutkaisen oloisia.Mutta kun saa ne itselle selvitettyä niin perusasiat ovat yksinkertaisia ja monilta vaan puuttuu rohkeus niitä toteuttaa.

    Reima Ranta 10.2.2014, 13:04

    Olen kepan kanssa pitkälle samaa mieltä ja tätä rohkeutta pitäisi edesauttaa.

    Muutamaan kertaan olen Gla yrittänyt kertoa, mihin metsänomistajan taloudellisesti pyrkii. Hän pyrkii tulevilla toimillaan menojen ja tulojen nykyarvojen erotuksen maksimoimiseen. Voiko sen vielä yksinkertaisemminkin sanoa?

    Puuntuotos kiertoaikana on Suomessakin hyvissä olosuhteissa moninkertainen huonoihin olosuhteisiin nähden. Hyvissä olosuhteissa tukin osuus monta kertaa arvokkaampana kasvaa merkittävästi ja huonoissa olosuhteissa kiertoaikakin vielä tuplaantuu. Kun tämä huomioidaan tuossa maksimointipyrkimyksessä, niin käytännön toimetkin ovat tietysti aivan erilaisia.

    Perintömetsää toki pystyy omistamaan ja siirtämään seuraavalle, kunhan hakkuusta saa enemmän kuin mitä kasvattamiseen kuluu. Kaunis ajatus, mutta onko se viisasta?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4