› Keskustelut › Metsänomistus › Ulkopaikkakuntalainen rikas vie paikkakuntalaisen metsäyrittäjän mahdollisuudet?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Ulkopaikkakuntalainen rikas vie paikkakuntalaisen metsäyrittäjän mahdollisuudet?

    Lähetetty: 6.2.2014, 20:18

    Ulkopaikkakuntalaiset ostavat puustoiset metsät, rahoilla jotka on tienattu muualta kuin metsäalalta. Metsien hinnat ovat nousseet niin korkealle,ettei normaalilla metsätalouden tuloilla ole kannattavaa ostaa myynnissä olevia metsiä. Metsäsijoittajat ostavat metsiä itse käymättä metsissä, heillä on jokin metsäammattilainen apurina, joka kertoo metsän kunnon.
    Mielestäni on parempi vaihtoehto se että paikallinen omistaa ja hoitaa metsää, silloin kaikki raha kiertää metsän lähiseudulla ja metsäseutu pysyy elinkelpoisena.
    Jos metsänostaja on etelän kaupungista mahdollinen tulo menee myös sinne. Vain pilalle hakatut metsät jäävät jäljelle.
    Uusi metsälaki sallii metsien ryöstöhakkuut jatkuvan kasvatuksen ohjeita noudattaen.

    Tekijä
    Metsänkulkija
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Hiluxmetsuri 6.2.2014, 20:31

    Jaa.

    Mikähän tässä nyt on varsinainen ongelma?

    Se, että puustoiset metsät ostetaan pois kalliilla tarkoittaa vaan hyvää. Metsälle on siis ostaja. Huonomminhan tilanne olisi silloin jos kukaan ei ostaisi mitään metsiä. Arvot romahtaisivat.

    Mitä lie väliä on sillä missä se metsänomistaja asuu?

    Pähkäilijä 6.2.2014, 20:32

    Jaa, että jos olisin myymässä metsiäni niin en voisi myydä niitä markkinahintaan vaan sosialismin nimissä pitäs ne naapurille lahjoittaa?

    Ehkä sitten parempi vaihtoehto olisi jos valtio ottas kaikki metsät haltuunsa niin ei köyhää harmittas kun ei rahat riitä metsän ostoon.

    jees h-valta 6.2.2014, 21:03

    Virhe on tapahtunut jo paljon aiemmin kun siinä jos joku haluaa ostaa kovaa metsää kovalla kapitaalilla. Miksi omistaja myy kovaa metsää eikä ole itse laittanut rahoiksi?
    Silloinhan mitään spekuloitavaa ei olisi. Aika surullisen usein olen ollut juuri perikuntien myymissä kovissa metsissä ja nähnyt ympärilläni rahakkaan oloista kermaa. Ehkä juuri asiantuntijalla lisättynä. Mikä on se vanhusten ”pöljyys” että kituutetaan kylmissä kopperoissa vaikka metsä alkaa olkkarin ikkunan alta lähes täydessä tällissä. Ei ole monta kuukautta kun viimeksi tätä ittekseni siunailin. Nyt kun viime viikonloppuna menin ohi oli jo kasoja lähes maitolaiturin vieret ojanvarret täys. UPM oli päässyt mielimestalleen. Tunsin jopa uuden omistajan autonkin. Sijoittaja joka on lähes jokaisella sen suunnan kohteella jossa vain on kovaa metsää realisoitavana. Oli vissiin tarkistuskierroksella.
    Pidä nyt metsänkulkija (aloittaja) huoli ettet kadehdi liian pitkälle ja unohda että se pääoma otetaan sieltä jo hommatuista ja mennään kisailemaan tasaveroisena sen ”bisneshain” kanssa sinne metsään. Minä otan osaa näihin kisoihin vain todella paikoissa jotka oikeasti kiinnostavat sijainniltaankin eikä vain metsän asennon mukaan.

    raivuri 6.2.2014, 21:49

    Ideaalitilanteessa se metsä vaihtuu korkeimmalla arvolla naapurille. Lähimetsistä kannattaa hieman maksaa ekstraa, helpottaa elämää. Olen kaksi naapuritilaa ostanut vapailta markkinoilta. Tämä ei vaan aina ole mahdollista ja on hyvä, että joku ostaa. Kumpi on seudulle parempi, nukkuva paikallinen mo vai aktiivisesti puunkorjuuta, kuljetusta ja metsänhoitoa käyttävä kaupunkilainen?

    Gla 7.2.2014, 04:18

    Jos metsä on liian kallis, tuskin sijoittaja sitä ostaa. Liian kallilla ostavasta rikkaasta tulee pian koyhä, joten kahdehtia ei pidä. Eri asia on tietysti se, että toiset saa metsän tuottamaan paremmin kuin toiset. Tällöin on mahdollisuus maksaa houkuttelevasta tilasta enemmän kuin muut.

    Uuden metsälain mahdollisuudet ns. ryöstöhakkuisiin eivät liityt millään tavalla tähän, koska metsästä joutuu yleensä maksamaan puuston sen hetkistä hakkuuarvoa korkeamman hinnan. Joitain harvoja kiinteistöbisnestä tekeviä lukuunottamatta ryöstähakkuut eivät ole taloudellisesti kannattavia, joten niitä ei tehdä.

    Jos ulkopaikkakuntalainen ostaa metsän paikkakuntalaiselta, silloin metsän arvon verran rahaa tuodaan paikkakunnalle.

    Usein naapuripalsta on ulkopaikkakuntalaisessa omistuksessa. On vain hyvä asia, jos molemmat palstat päätyvät saman omistajan käsiin. Rakenne muodostuu edullisemmaksi ja edellytykset entistä tehokkaammalle metsätalouden harjoittamiselle paranevat. Yleensä tilakaupan yhteydessä tilaan myös investoidaan aiempaa enemmän mm. ojien, teiden ja taimikon hoidon muodossa. Hakkuitakin tehdään ja osa näistä rahoista jää paikkakunnalle, joten yhteiskunnan kannalta tilakauppa on vain hyvä asia. Omistajan kotipaikkakunta on toisarvoinen asia. Tosin kuntaliitosten myötä monen tilan omistus päätyy samaan kuntaan, jossa tila sijaitsee.

    Puun takaa 7.2.2014, 06:42

    Oikein toteutettuna verotuksen kannalta puustoisen tilan kaupassa hyötyvät sekä myyjä että ostaja.
    Myyjän vero on keveämpi kuin puita myydessä, ja ostaja puolestaan saa käyttöönsä metsävähennyksen.

    aalto 7.2.2014, 09:49

    Eikö metsäpalstasta makseta aina markkinahinta?

    Jos ulkopaikkakuntalainen sijoitta ostaa metsän liian kalliilla, niin silloinhan voitto jää paikkakunnalle. Jos taas metsä menee liian halvalla, niin se oman paikkakunnan ostaja on tehnyt virheen kun ei tarjonnut tarpeeksi.

    Minä olen siinä uskossa, että lähellä olevasta metsäpalstasta kannattaa maksaa pikkuisen enemmän, sillä sen hoitokulut ovat edullisempia. Ylihintaa maksetaan vain pienistä puuhapalstoista, mutta silloin taas metsä pidetään todennäköisemmin paremmassa kunnossa.

    Metsä tuo jokatapauksessa töitä paikkakunnalle, omisti sen kuka tahansa.

    Korpituvan Taneli 7.2.2014, 12:26

    Tämähän se on kuule Metsänkulkija köyhän osa. Jos se vieraspaikkakuntalainen kerran pärjää sen palstan kanssa, ihan kadehdittavasti, niin silloin sinä tarjosit liian vähän.

    Jo vuosikymmeniä ovat vapaasti kilpailutetut metsämaan hinnat olleet tuottoarvoon nähden kohtuuttomia. Kummasti vain jälkikäteen laskien ei juuri ole ollut tappiollisia metsätilan ostoja.
    Aikanaan voitolle pääsyn varmisti inflaatio. Kuitenkin myös euroaikaan tehdyt kaupat tuntuvat olevan edullisia jälkikäteen tarkasteltuina.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    raivuri 7.2.2014, 15:03

    ”Eikö metsäpalstasta makseta aina markkinahinta? ”

    Ei välttämättä, jos naapurit tekevät kaupan keskenään ilman palstan päätymistä avoimille markkinoille. Näin tehtäessä toki myyjä jää tappiolle.

    Metsäkupsa 7.2.2014, 15:53

    Vapailla markkinoilla markkinahinta,mutta n.85% kaupoista sukulais ym,kauppoja,joissa hintataso jää kauas markkinahinnasta.Moni maansa perinnön tai sukulaiskaupan ansiosta halvalla omistajaksi päässyt.
    Usein edellä mainitut ovat niitä,jotka eivät koskaan ole valmiita maksamaan vapaata markkinahintaa,koska myytävät tilat hirveän kalliita ja puuta vähän, vaikka tila muuten jopa rajanaapuri.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4