On tietysti kiinnostava tilanne, että puun tuonti ei jatku ihan heti. Meillä on normaaliaikoinakin osa päättäjistä vaatinut hakkuiden vähentämistä. Nyt paine lisäämiselle kasvaa. Mahdollinen hintojen nousukaan ei kompensoi puun käyttäjien tarvetta.
Mikä on punavihreiden reaktio, kun pöly alkaa laskeutua. Samaan sotkuun tulee eu:n ennallistamisvaatimukset. Voitaisiinko vuokrata Venäjältä metsää suojelualueeksi? Vuokraahan täälläkin osa puuntuottajista tai muista firmoista suojelualueita, jotta saavat tunnusluvut kuntoon.
Punvihriät voisi varsinkin vuokrata venäjältä suojelumetsiä ihan itse kompensaatioksi omista päästöistään. Olikohan niin että keskimäär. päästöt on n. 7 -11 tn CO2/v. Siihen ei tarvi kasvattaa puuta kuin n. 5,5 -8,5 mottia/v. niin on kompensoitu. Pari siihen sopivaa ha;a vuokralle niin asia on hoidossa. Ja kun vuokraisi niin ei olis pelkoa menettää metsäänsä esim. ulkomaalaissstatuksen (=pot. vakoilija,vieraan vallan agentti) takia heti seuraavan lakimuutoksen tms. putiinin mielen muutoksen jälkeen.
Tuosta tulikin mieleen, että mo:lle riittäisi ihan hyvin sen oman hiilijalanjäljen kompensointi metsänsuojelun saralla. Kukin siis vastaisi omista päästöistään kuten kuuluukin ja kompensoinnit sen mukaisesti. Muuallakin Euroopassa komissaarit ym. vuokraisi vain metsää jostain juuri omien päästöjensä verran kompensointiin. Isoilla tapeilla on isommat päästöt , kun pitää vaihtaa kokoustamispaikkaakin joka käänteessä, mutta kyllä niillä liksoilla muutaman ha;n enemmän voi vuokrata metsääkin ja olla samalla hyvänä esimerkkinä tavan kansalaisille.
PS Suomessa on harvennushakkuurästejä n. milj.ha. Sieltä sopisi ensin korjata puuta (~ 30-50 milj mottia lisää harventaen) koska se vähentää luonnontuhojen mahdollisuutta ja lisää metsien tukkipuuosuutta. Joten winwin -tilanne jos korjuuta ja käyttöä lisätään. Tässä yhteydessä en malta olla sanomatta, että metsäyhtiöiden erittäin hyvän tuloksen * ja kalliin ulkomaan puun tuonnin vähenemisen takia on yhtiöillä oiva mahdollisuus lisätä nyt kansantalouden tuloa nostamalla lopultakin kuitupuun kantohintoja esim. vain inflaatiokorjauksen verran joka olisi n. 250-300 % (35 vuoden ajalta). (* Esim Umpin bioenergiasektorin nettotulos on yli 50 % plussalla ; tieto on saatu Umpin omasta julkaisusta).
Itseäni arveluttaa edelleen hieman tämä hiilianekauppa. Se on varmaan mahdollista toteuttaa järkevästi mutta näen asiassa myös riskejä. Yhden Puuki huomasikin kun kirjoitti että ensin harvennetaan ja vasta sitten tehdään hiilivuokrasopimus. Se on eräänlaista puun pystyyn myyntiä. Jos anerahalla metsitetään joutomaa, tilanne on selkeämpi mutta siinäkin pitää sopia mitä kasvavalle puulle saa ja ei saa tehdä.
PS Tuo kuitupuun hinnan inflaatiokorjaus olisi kyllä kannatettava.
Hiilianekauppassakin tulisi ottaa huomioon metsän kiertoajan hiilitase . Jos puut hakataan ja käytetään pääosin tukkipuuna rakentamiseen (päätehakkuiden puut yms.) niin seuraavan sukupolven puiden kok.kasvua voidaan lisätä nykymenetelmin melko helposti n. 30 %. Ja kun osa puusta (kuitupuu, e-puu) korvaa enemmän päästöjä aiheuttavia raaka-aineita,niin eikö tuo ole jo itsestään selvää mitä kannattasi tehdä metsissä päästöjen vähentämiseksi.
Näin! Lisäksi kun muistetaan että aivan kaikelle puulle on jo ottajia, yksi melkein joka sormelle, metsäpinta-alaamme ei kannata päästää tyhjäkäynnille yhtään suurempia pinta-aloja kuin on aivan välttämätöntä. Sitä taustaa vasten taksonomiat, biodiversiteettistrategia ja ennallistamistavoitteet tuntuvat kauhistuttavilta, jos sallitaan tällainen voimasana.
Jälleen palsta-aktiivit ovat tulossa sosialisoimaan toisten metsä varallisuutta, paras tapa on että jokainen hoitaa metsänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Metsälaki, kemera, yms. on kommunismia.
Metsäuutisissa puuta käyttävä Euroopan teollisuus toivoo puumarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi jotain interventioita. Toivottavasti näitä ei kuitenkaan tule. Puumarkkinoiden pitäisi antaa toimia markkinaehtoisesti.
Alkuvaiheessa puun kysyntä kasvaa Suomessakin, mutta jos EU:n komissio ei ilmastotoimissaan muuta suhtautumistaan metsiin, Suomi ei pysty paljoakaan nostamaan kokonaishakkuitaan, ja silloin ainoaksi keinoksi jää sopeuttaa metsäteollisuutemme koko käytettävissä olevaan puumäärään, eli 10% pois nykyisestä kapasiteetista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään