En usko, että kukaan enää muistaa kun uittoväylile juntattiin ns ukkoja eli pylväitä pystyyn 2-9 kappaletta jotka pultattiin yhteen, ja niihin kiinnitettiin puomit. Olin mukana aika paljon. Tietämäni henkilöt poistuneet joukosta.
Vielä nippu-uittoa on jonkinverran Saimaalla vaikka vesitiekuljetus on paljon proomuihin siirtynytkin. Eikä nipputookit pysäytä enää liikennettä Vekaransalmessa kun siihen saatiin silta. Siinä seisottiin lautan sattuessa 30-45 minuuttia. Meni joskus kiire ohi. Kahden hankintaleimikon havutukit olen aikanaan jäälle niputtanut. Melko harvinainen lienee ollut 1975 kevättalven savotta. Siinä havutukkirungot, latvakuituosa mukana, niputettiin jäälle kokorunkoina. Jokin kokeilu se lie Metsäliitolla ollut, hinasivat ne sitten Lappeenrantaan sahalle ja katkoivat siellä. Pudotuspaikkojen joskus pitkäänkin hinausta odottaneet nipputookit oli hyviä onkipaikkoja, ahvenet viihtyi niiden ympärillä.
Siinä lossirannassa on aikaa laskeskella, kuinka pitkään lautan puumäärää pitäisi rekoilla kuskata, kun lautassa on useamman sadan auton lasti. Uiton vahvuus onkin nopeus, vaikka ei ehkä rannalla siltä tunnu.
Nopeus on varmaan totta mutta uitto itsessään (vesi) huonontaa jonkin verran puun laatua jalostusta ajatellen. Uskon että sen vuoksi ollaan pikkuhiljaa uitosta luovuttu ja palattu kumi ja rautapyörille,
Olet puuki varmaan oikeassa että vesivarasto varastona on parempi kuin seisottaa tienvarressa. Olen jostain lukenut että uitossa ja vedessä seisoessaan puusta liukenee sellaisia aineita veteen joka huonontaa puun jatkojalostusta. Toisaalta on varmaan niin että yhtiöt eivät halua niin isoja varastoja kuin uitossa tulee vaan haluavat nopeammin puun jalostukseen kaadon jälkeen.
Yksikkökustannuksiltaan uitto on ylivertainen kustannuksiin nähden.
Muistan luennolla kuulleeni, että vesikuljetus/varastointi huonontaa parempiin tarkoituksiin menevän mäntysahatavaran laatua. Aikaa on yli 40 vuotta, en muista enempää. Silloin sahapuu säilytettiin lähes aina vedessä, kasteltiinkin. Sinistymisen takia. Sahattuna kasteltiin ky 5-nimisellä aineella, joka kuulemma ajan mittaan aiheuttaa ongelmia rakenteissa, hajua?
80-luvulla tuli oltua kymmenillä saarisavotoilla. Puut niputettiin rannalla olevissa nippuloissa. Kuormatraktori ajoi puut rautatolpista tehtyyn kehikkoon. Siinä sidottiin nippulangoilla nipuiksi. Pitkät , muovilla päällystetyt mäntyrungot kiskoina veteen, monta rinnakkain. Alapuoliset tolpat laukaistiin vivusta ja nippu luisui iloisesti järveen. Seuraava vaihe oli sitoa niput vaijereilla toistensa perään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.