› Keskustelut › Metsänhoito › tyvitervas

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3

  • tyvitervas

    Lähetetty: 25.2.2020, 11:43

    Merkitty: 

    männyn  tyvitervas   vaivaa   usein  kuivilla  kankailla ja  kuivattaa  puita  pystyyn usein   puulajin  vaihto hakkuun jälkeen  ei  ole  mahdollista  kun mänty  valtaa alueen  luontaisesti  ja  koivulle  ja  kuuselle  on  liian  karuamaata  liekö kukaan  tutkinut  häviääkö  vaiva  uudentaimiston  myötä  vaiko  paheneeko  vaan  ja   uudistaminen  epäonnistuu   ja  onko  uudistamiselle   vaihtoehtoja

    Tekijä
    metsänkasvattaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • akkli 25.2.2020, 18:38

    Tyvitervsalueella kuolee kataja ja koivu myös männyn lisäksi

    A.Jalkanen 25.2.2020, 18:55

    Joo, muistin oikein, lehtikuusi ei ole sen parempi kuin muut puut, päinvastoin, sekin vaatii kantokäsittelyn ja runko lahoaa enemmän kuin männyllä, mutta ei niin pahoin kuin kuusella.

    Kuorintapaikkojen kuoren ei periaatteessa pitäisi liittyä asiaan, koska nehän kuivuvat kuorinnan jälkeen. Taudinaiheuttajasieni vaatii kasvamiseensa kosteita olosuhteita, jotka se löytää puiden juuristoista. Laho kasvaa nopeammin kaadettujen kuin elävien puiden kannoissa. Siksi kantojen poisto tautipesäkkeistä voisi olla kannattavaa.

    Lisätietoa englanniksi, väitös: http://pub.epsilon.slu.se/9387/1/Wang_LY_130121.pdf

    Jätkä 25.2.2020, 19:19

    Evolla olin muutaman päivän koulutusjaksolla ”Metsätuhot ja niiden torjunta” -koulutuksessa. Siellä vakuutettiin Parrunveiston tuoneen joillekin alueille tyvitervastaudin, joka on samaa sukua kuin kuusen juurikääpä, eli maannousemaksi sanottu tyvilaho. Molempien tautien hälytysmerkkinä on tuo katajien kuolema.

    Täällä näkyy paikoin iskeytyvän pellonmetsitysmänniköihin tuo tyvitervastauti ja kyllä näyttää vaativan sangen aikaisen avohakkuun – se tauti.

    Jo nuorena metsäopiskelijana Evolla Mh Vilho E Raatikainen opetti tuon Saimaan rantametsissä raivoavan taudin vaarallisuuden.

    Kyseessähän ei ole parrujen kuorinta, vaan veistäminen piilulla neliskulmaiseksi, joten ne soirot ovat siis kuin sahauskuituja, mutta piilulla veistetty. Egyptin parru vaistetään tyveä kohti vahvemmaksi, eli kartiokkaaksi ja sitä käytetään asuinrakennusten pystytyksessä ja lopuksi kantavissa rakenteissa. Se toimi myös rakennustelineissä pystykannattimina jne… Telineet koottiin ilman nauloja Kamelin hännillä sitomalla. Kun hännät kuivuivat, ne kiristyvät uhkatiukalle…

    akkli 25.2.2020, 20:23

    Egyptinparrun veistoon kehitettiin veistokone velj.Raution toimesta.Myös niintä käytettiin runsaasti telineitten kokoamiseen.

    Jätkä 25.2.2020, 21:17

    Veistosahaksi sitä sanotaan ja se on varsin yleinen saha isommilla sahoilla, joissa pikkutukit mm. sahataan kerta-ajolla valmiiksi sahatavaraksi. Siinä hommassa vain käytetään parempia teriä, jotka vuolevat tasaisemman jäljen.  Jossain vaiheessa niitä sanottiin pelkkahakkureiksi.

    metsa1980 24.9.2020, 06:12

    Minulla on n. 2ha palsta n. 85-vuotiasta mäntytukkia. Kaakkois-Suomessa. Yhdessä kulmassa selkeästi tyvitervastautia, jo pystyyn kuivaneita puita n. 5 kpl. VT, kuivahko kangas.

    Mikä olisi käypä suositus?

    Olen yrittänyt tutustua aiheeseen. Yleiset neuvot lienevät nurin, kannot pois, kulotusta jne. Eri puuhun vaihtaminen hankala tässä tapauksessa.

    Tässä MHY:n artikkelissa ( https://www.mhy.fi/lansi-uusimaa/uutiset/mannyn-juurikaapa-leviaa-pelottavaa-vauhtia ) sanotaan, että huonoin vaihtoehto on vetää nurin tukkivaiheessa oleva mäntymetsikkö eli kylmähermoisesti ohjataan vaan kasvattamaan ja tavallaan sekin kuulostaa järkevältä.

    A.Jalkanen 24.9.2020, 07:01

    Tekisin pienaukon siihen kohtaan jossa tyvitervas on ja jättäisin uudistumaan lehtipuulle. Muuten kasvattaisin vielä edelleen ellei alue ole päätehakkuukypsää. Jos latvat alkavat harsuuntua, sitten nopea päätehakkuu.

    Tyvitervas ei lahota runkopuuta samassa määrin kuin kuusen tyvilaho joten uudistamisen kanssa ei ole niin kiire. Puulajin vaihto tervehdyttää maaperää, samoin kantojen nosto.

    jees h-valta 24.9.2020, 07:04

    A.J.n neuvo on juuri sitä mitä minun männikössä tehtiin muutama vuosi sitten. Kyllä se pysäyttää täytyy. Sehän voi lähteä aika hurjaan leviämiseen ja kohta voi kuolla pystyyn useita hehtaarejakin. Ei kannata leikkiä vakavalla asialla.

    A.Jalkanen 24.9.2020, 07:15

    Edellä mainitussa artikkelissa sanotaan: ”Vasta kun koivikko on noin 20-vuotias, kääpä on poistunut ja uudet havupuun taimet lähtevät kasvuun terveinä.”

    Jos siis on kuten kysyjän tapauksessa vain pieni alue kääpää, poistaisin tosiaan ne ja kaivattaisin kannotkin pois. Alueelta poistetaan männyn taimet, ja kasvatetaan sen sijaan lehtipuuta, mikä vaan laji pysyy alueella hengissä. Kuusen voi antaa tulla myöhemmin alikasvokseksi, mutta sekin olisi aluksi viisainta poistaa, koska se on altis männynjuurikäävälle.

    Jos kuolevia puita on yksittäin terveiden seassa, sitten artikkelin neuvo oli kasvattaa edelleen tukkipuun määrän maksimoimiseksi, koska sairaiden poisto terveiden seasta kiihdyttää käävän kasvua juuristoissa.

    pihkatappi 24.9.2020, 17:04

    Luken Piri ohjeisti poistamaan rungot, joissa havaittu tauti, eli käytännössä ruskea latva. Poistamaan siksi, että nuo ovat vielä arvokkaampia, kun ei sinistäjäsieni ehdi pilata. Mietinnän paikka, ottaako tautipesäkkeen tyvitukit ja kuidut talteen, vai antaako jäädä kuivasiksi tai energiapuuksi. Jos juurikääpä leviää reilun kymmenen senttiä vuodessa enempi sillä, että tautiset puut poistaa, niin montako puuta ehtii kymmenessä vuodessa sairastua, kyseessä kuitenkin jo päätehakkuuta odottava iäkäs metsä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 30)
1 2 3