› Keskustelut › Metsänhoito › Tyvitervas levisi länteen

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Tyvitervas levisi länteen

    Lähetetty: 5.11.2015, 23:09

    Tuolla otsikolla löytyy metsälehdestä (21/2015) mikko riikilän (joka erehtyi samaan rotanloukkuun myyrätuhovastaava henttosen kanssa) kirjoittama juttu, joka jatkuu:

    ”Männiköiden pahin lahottaja valtaa lisäalaa”.
    Alan erikoisasiantuntija timo silver (metsäkeskus):
    ”Tämä oli odotettua, koska tyvitervasta aiheuttavan juurikääpäsienen itiöt leviävät satoja kilometrejä”.

    Erikoisasiantuntija tuula piri (luke):
    ”Juurikäävän itiöt tartuttavat jopa 3-5 sentin kantoja. Tiheissä taimikoissa sieni voi levitä viereisiin taimiin. Mielestäni männyntaimikot kannattaisikin harventaa lämpötilan ollessa nollan alapuolella”.

    Teksti jatkuu: ”Kantokäsittely ei puhdista jo sairastuneita metsiä. Myöskään kantojen nosto tai hakkuualojen kulotus ei tuhoa sientä. Kannoissa sieni voi elää jopa 50 vuotta.
    Männyn tyvitervaksen saastuttamia metsiä kannattaa, jos kasvupaikan ravinteisuus riittää, uudistaa koivulle”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 6.11.2015, 19:09

    Tähänkin saatiin hirvet sotkettua jo mukaan. Meinas olla jo sellainen ketju joka ei luulisi saastuvan noilla hirvijorinoilla. Onneksi AC palasi taas todellisuuteen. Kohta peesaa muutama muukin.

    Me olemme jo kantokäsittelyn lopettaneet ja äitienpäivänä laitetaan taas myrkyt koneeseen. Niin ja kyllä sitä myrkkyä ruiskutetaan myös e-puu leimikoille.

    Anton Chigurh 8.11.2015, 01:15

    Uusi kohde ”saa” tartunnan jopa satojen kilometrien päästä; niinkin suuresta kuin 3 sentin kannosta se lähtee etenemään terveisiin puihin.

    Metinfo:
    ”Tartunta tapahtuu joko ilmalevintäisten itiöiden avulla tai puiden välisten juuriyhteyksien kautta. Puiden välisten juuriyhteyksien kautta sieni leviää rihmastona. Itiöt lähtevät kasvuun tuoreissa kantopinnoissa tai puiden saamissa kolhuissa, esim ajovaurioissa”.
    Puhumattakaan holtittomasta sorkkaeläinlaidunnuksesta (1000000 hehtaaria tällä erää näkyvissä hirvien juurikääpäitiöille alttiiksi kalttaamia taimia) ja myyrillä jyrsitetyistä sadoistatuhansista taimikkohehtaareista.

    Hakkuuaukko ja taimikko ovat myyrille marginaalihabitaatteja, joissa niitä tavataan ainoastaan silloin, kun petouhka puuttuu.

    Anton Chigurh 8.11.2015, 20:50

    Tämä männynjuurikääpä onkin sitten kaikkein pirullisin noista hirvillä (tällä hetkellä näkyvissä haavapuita miljoona hehtaaria) ja myyrillä (satojatuhansia hehtaareja) haavoille vuoletettuihin petäjiin iskeytyvistä haavaloisista.

    Asiasta kertoo metinfo seuraavaa:
    ”Puulajin vaihto ei takaa uudistamisen onnistumista, sillä männynjuurikääpä (juuri se, jonka ilmalevintäiset itiöt tarttuvat holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien ja typerääkin typerämpien pienpetojentappoprikaatilaisten järjestämiin haavoihin lennettyään ilmassa ensin jopa satoja kilometrejä) lahottaa lähes kaikkien puulajien juuristoja. Kotimaisista puulajeista kestävin on haapa, mutta sen kasvattamista ei ole näihin päiviin asti katsottu kannattavaksi. Puhdas koivikko kestää hyvin juurikääpää. Haavan ja koivun taimet ovat kuitenkin alttiita HIRVITUHOILLE, ja niiden torjuntaan tulisi varautua uudistettaessa männiköitä.”

    Valitettavasti on niin, että vaikka kuinka varautuu, niin ei auta mittää. Ei ole luvallisia keinoja.

    Tuo ohje varautua tulee lukelta; samassa puljussa on ylläpidetään sumeilematta tuon tuhon aiheuttajaa.

    Korpituvan Taneli 10.11.2015, 16:26

    Vielä kysymys tämän tyvitervastaudin tarttumisesta. Edellä tulikin jo selväksi että voi tarttua hyvinkin pitkien matkojen takaa ja jopa raivauskannt ovat vaarassa saastua.
    Merkitsee kai sitä ettei syksyllä pidä männyntaimikkoa juurikaan käsitellä. Mutta sitten se kysymys. Suojaako kesällä pihkoittuminen tältä tartunnalta, vai pitääkö nyt sitten kaikenlainen männyn käsittely tehdä jäätyneen maan aikana?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen 10.11.2015, 17:37

    Tätä kannon pihkoittumisen suojavaikutusta on joskus kysytty tutkijalta,mitään selvää vastausta ei kait tullut
    Oma käsitys on että kannot pihkoittuu yksilöllisesti ja epätasaisesti ja niihin jää riittävän pitkäksi ajaksi pihkoittumattomia alueita ja niihin voi iskeä sienitartunta.

    Epätietoisuus sienitaudeista vallitsee metsäalalla.Ministeriön budjettirahat menee poliittisella ohjauksella kaikkeen viherhöttöön.Vihervasureiden päämääränä on vain lahopuu

    Palstamato 11.11.2015, 17:16

    Kyllä se pakkasellakin tehty kanto sulaa joskus. Ja oletan että jäässä ollessaan ei juuri pihkaannu. Tästä voisi maallikko arvata että keväällä heti tehty kanto ei olisi sen pahempi. Joka tapauksessa, aion jatkaa keväthommina, ei itsellä onnistu taimikon hoito pelkästään pakkasella kun en ole maisemissa. Ja lyhyt on tekokausi jos pitää olla pakkasta, muttei älyttömästi lunta.

    Anton Chigurh 13.11.2015, 21:22

    Juuri tämän männynjuurikäävän (haavaloinen) yhteydessä erikoisasiantuntijoiden välittämä uusin tieto kertoo oikeille asiantuntijoille (joilla on sekä tolkku että ymmärrys) kaiken tarpeellisen:
    ”…HIRVITUHOILLE, ja niiden torjuntaan tulisi varautua uudistettaessa männiköitä.”

    Että tuo teksti avautuisi myös hölmömmillekin (etupäässä holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat, typerät lumikkohypoteetikot ja peesarit), niin se kertoo siitä, että vaiva on edennyt samassa tahdissa hirvien kanssa.

    suorittava porras 13.11.2015, 21:54

    Mikähän vaikutus lienee pelkästään korjuuvaurioilla tyvitervaksen leviämiseen ?
    Vielä muutamia vuosia sitten esim. ajourat tehtiin liian kapeiksi .
    Pahimmillaan lähes jokainen uran varressa kasvava runko oli vahingoittunut . Nyt ollaan menossa tässä suhteessa parempaan suuntaan . Ajourat tehdään riittävän leveiksi .
    Toinen runkovaurioita vähentävä tekijä on , että puut kasvatetaan isommiksi . Tällöin on mahdollista pudottaa puuston tiheyttä reippaammin ja työskentelytilaa harvennustyötä ajatellen on
    riittävästi . Kolhuja syntyy sitä vähemmän , mitä enemmän on tilaa .

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2