Usein näkee että tehdään 3m pölkkyjä kuuusesta jossa on lahoa tyvellä. Itsellä olisi tällainen leimikko jossa näitä tulisi luultavasti jonkin verran. Mikä on hinta tälle lahovikaiselle?
Yleinen näky ja käytäntö on se 3 m:n pölkky jo pienenkin lahopisteen vaivaamissa kuusen tyvissä. Lahokuusi menee joko selluteollisuuteen tai polttoon, mutta sen pystyhinta on vain 8-10 € /m3.
Itä-Suomessa lahon esiintyminen on vielä vähäisempää, mutta hakkuutavasta riippuen lisääntyy jatkuvasti. Sopiva ja hyvä vaihtoehto täällä on sopia kaupanteon aikaan niin, että lahonatsat jää metsään n. metriin asti. Myyjän etuna on saada 200-300 litraa siirtymään tukiksi, lumpit voi jäädä monimuotopölkyiksi metsään
On totta, että lahopöllit ovat ali-arvostettuja jalostuksen saantoon nähden. Hinta saisi olla esim. päätehakkuilla ainakin mäk hinnoissa. Lumpin teossakin on ”rajansa”. Se mikä on tarkoituksenmukaisuuden raja, on tekijän tiedostettava.
Energiapuukasaan on noita näkynyt menevän, taitaa uusi Äki olla lahon suhteen ronkelimpi kuin vanhat tehtaat…10e motti, isoja kuusia ilkeä tehdä polttopuuksi.
Kyllä se harmittaa pätkiä tyvistä pois kun muutenkin heikko läpimittaista kuusta, jää tukkisaanto heikoksi. Puustolla ikää kuitenkin niin paljon että ei kasvua enää odotettavissa joten kaadettava on ensi talvena. Jos sais sovittua esim metrin lumppi joka jäis polttopuuksi. Polttopuullahan on sinällää hyvä kuutiohinta.
myyjän kannattaa kertoa korjuuntekijälle jos haluaa että lumpilla lähtevät viat haluaa polttopuuksi. sillon voi sopia mahdollisen pituuden lumpille ja että ne pätkii vähän sivuun etteivät jää karsiessa oksakasan alle. toki kaikkihan eivät lumppaile vaan tekee sellun suoraan koska lumpin teosta ei yrittäjä saa penniäkään sen sijaan polttoainekuluja tulee. ehkä kannattaisi olla valmis maksamaan yrittäjälle lumppien teko niin molemmat voittaa. moton tuntiveloitus ei kummiskaan paljoo yli satasta ole niin sitä tuntiin melkomoisen kasan lumppeja pätkii. ja tukkisaanto paranee jos 60cm lumpilla saadaankin vika pois sellun jos ottaisit niin siitä lähtis viellä 2m paksua tervettä tukkia selluun pilkkahintaan
Päätehakkuu tukkileimikossa 2m tyveltä antaa leimikon keskimääräisen tukin sisällön, varsinkin Itä-Suomessa ja Kainuussa kun päätehakkuu metsä on jo luonnostaan tukin pituuden lyhyempää !
metsä-masa. Siksi pitäisi ehdottomasti – jos on esim halkomestari käytettävissä, tekaista niistä tyvilahon pilaamista puista metrisiä. Muistan, kun olin pikkupoikana isän kanssa hankintasavottaa tekemässä, niin hän laski tukkipuussa, että 1,2 metriä kannattaa tehdä lumppia, mutta jos joutuu ottamaan pitempää, niin silloin kaksimetrinen kuitu. No me tehtiin metristä lumppia ja omaan käyttöön haloiksi.
Varmaan tuo kaksimetrinen kuitulumppi (laho) onkin kuutiosisällöltään keskimääräisen – tyvekkään tukkipölkyn kokoinen siellä kainuun suunnassa, onhan se vähintään sama suhde Etelä-Pohjanmaallakin, kun tukkimetsät ovat sellaisia ”perseensutia”, että Keski-Suomessa sellaiset katsotaan alikasvospuiksi.
lumppaukseen perehtynyt kuljettaja näkee aika hyvin lahon väristä ja onko keskellä vai reunassa sen että lähteekö lumpilla vai kannattaako tehä suoraan kolmossellu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.