Kokonaisuutena uskoisin, että 90% puun myyjistä ei tiedä millaisella algoritmilla tai kaavalla heidän myymänsä puut kuutioidaan.
Todennäköisesti siellä ei mitään suuria virheitä ole, mutta yhtä todennäköisesti se ei myöskään ole prosentinkaan tarkkuudella oikein.
Puun muotohan on jotain kartion ja lieriön välillä. Jos laskennassa käytetään katkaistuja kartioita, niin hieman puun ”pintaosaa” jää tällöin huomioimatta tilavuuslaskennassa. Ei paljon, mutta tämä olisi systemaattinen virhe alaspäin.
Suomessa puukauppa tehdään kuorellisilla kuutioilla. Mitenkähän hyvin kesäaikaan motohakkuussa kuorelliset kuutiot pystytään mittaamaan?
Tietysti kaikki systemaattiset mittausvirheet on hyvä ottaa pois, mutta uskon, että tyvikuutioiden virheellinen laskenta ei ole ainoa. Etenkin, jos mennään tarkkuuteen alle prosentti kokonaiskuutioista.

Kauppakirjan liitteenähän voisi olla aina käytettävä laskentamenetelmä mittaustapoineen ja parametreineen. Vaikka nyt esimerkiksi jo missä vaiheessa ja millä paineella ”mittausrullat” painetaan puun runkoon.

Koneyrittäjien tiedotteesta kopioitua:

” Kyse on siis laskentafunktion virheestä, ei mittausvirheestä.

Iivonen kirjoittaa, että koneurakoitsijat ja metsänomistajat ovat hyötyneet ”mittausvirheestä”. Ei pidä paikkaansa. Puukaupan ja puunkorjuun osapuolilla on käytössä sama mittatieto ja luottamus, että mitattu vaikkapa 500 m3 on todellakin 500 m3. Urakoitsijan hinnoittelu on perustunut mittaustietoon. Metsänomistajan hintakäsitys ja kantorahaodotus perustuu tähän. Ei kukaan tiedä hakanneensa esimerkiksi 500 m3 mäntytukkia, mutta myyneensä sen 520 kuutiona asiakkaalle. Kaikki ovat käyneet kauppaa 500 kuutiosta. Piilohyötyä syntyisi, jos myyjä tietäisi kustannukset muodostuvan 500 m3:n mukaan ja tulot 520 m3:n mukaan eli hän tietäisi tekevänsä vähemmän kuin mistä saa hinnan. Näin ei asia ole ollut.

Tyvifunktion korjaus tarkoittaa, että yhtäläinen määrä samankokoisia mäntypölkkyjä hakkuukoneella mitattuna antaa jatkossa pienemmän tilavuuden verrattuna menneeseen. Koneurakoitsijan työ ja kustannukset ovat kuitenkin edelleen samat kuin ennen funktion muutosta. Osa koneenkuljettajista saa suoritepalkkaa kuutiomäärän perusteella. Funktiomuutos leikkaa heidän palkkaansa. Viranomaismääräyksenä annettava funktion korjaus ei saa johtaa tällaisiin epäoikeudenmukaisiin tuloksiin. ”

Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Luke on todennut, että motomittauksessa on kuutioita tullut liikaa. Ei tuossa niin mahdottomista ole kysymys, mutta mennään vähän syvemmälle mittaukseen. Pystykaupalla myydään pystypuu, ja jos muutoksia sääntöihin ei ole tullut. niin pituus ja kuutiot pitäisi mitata juurenniskasta alkaen.

Motolla ei todellakaan päästä kaatamaan ihan tuosta juuurenniskasta, joten myytyä puuta jää kantoon jonkin verran. Uskoisin, että se kuittaa tuon tyvitukin ”virheen”. Ei ole myyjän vika, jos ostaja jättää osan ostamastaan puusta kantoon. .

### Puunostajapuoli ilmoitti tänään, ettei se tule perimään liikaa maksettuja rahoja puunmyyjiltä eikä urakoitsijoilta takaisin.
Mihin me joutuisimmekaan ilman näin jalomielisiä puunostajia!
Lähetetty: 11 min sitten
Lähettäjä: Puun takaa ###

Jalomielistä, todella jalomielistä. Jos nyt sitten vastalahjaksi jätän perimättä puunostajilta edellisten mittaustapojen tappiot.

Saavat pitää tuon neljän tuuman tasausvarankin, jota joskus murehdin.

Mitenkähän ne olisivat perinnässä onnistuneet ja sen perustelleet. Olikohan se joku pelle, joka tuollaisia lausuntoja antaa.

Moton terä on aika paksu. Metsään jäävä puru on ostajan omaisuutta. Sillähän tuo voi korvautua. Ei muuta kuin hakemaan pois. Siitä tulee vuoden mittaan aika potti.

Sunnuntain Hesarissa oli mielipidesivulla professori Laasasenahon erittäin selkeä korjaus asiaan.
Tämän mukaan maksetussa puussa on ollut mukana hieman motohakkuussa kantoon jäävää puuta. Tämä on ennustettu runkokäyräfunktioilla (Laasasenahon omilla!). Tämä kantoon jäävä puutilavuus on siis sopimuksilla myytyä, mutta ostaja ei kykene ottamaan tätä riittävän tehokkaasti.

Lisäksi Laasasenaho ottaa kantaa upotusmittauksien epätarkkuuksiin.

Ymmärtääkseni tässä ei ole mistään virheestä kysymyskään, vaan motohakkuun kannonpituuden osittaisesta kompensoinnista.
Sama olisi, jos hakkuukone olisi kykenevä hakkaamaan vain kuitupuukokoista puuta. Laskennallisesti kompensoitaisiin metsään jäävien kantojen puutilavuus, Kannot olisivat tällöin siis kymmenestä sentistä yli kahteenkymmeneen metriin.