› Keskustelut › Puukauppa › Tyvifunktio

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • Tyvifunktio

    Lähetetty: 23.6.2016, 08:46

    Ihmetyttää ettei ketään kiinnosta yhtiöitten laillistettu ryöstö.
    Männikön harvennuksessa kertyy 5% motteja vähemmän ja aukoiltakin 1% verran. miljoonissa moteissa aika hyvä tulon siirto metsän omistajalta yhtiöille, tastä vuodesta eteenpäin mailman tappiin. Vai oletteko saaneet puusta tuon verran enemmän. Huom. vanhat kaupat, jos mittaus muuttunut kaupanteon jälkeen kuuluisi saada hyvitys. !00m3 männikön harvennuselta lähtee ajokonekuorma ilmatteeksi, kukaan ei kysele mitään.

    Tyvifunktio ”mittaus” on pelkkä arvaus. Kone mittaa puun paksuuden 1,3m kohdalta ja tietokoneen taulukosta ko. paksuuden kohdalta arvo. Herrojen upotus kokeiden mukaan tuo arvo oli liian suuri eli sitä piti pienentää. Tyven malli ei vaikuta ”arvaukseen” mitenkään.

    Kaikki mäntyjä käsitelleet tietää kuinka paljon kaarnaa irtoaa ja ennen kuin pölkyt on tehtaan altaassa, tavaraa puuttuu paljon. Milli halkaisiassa 1,3 m matkalla tekee äkkä motteja. Suomessa mittaus kuoren päältä ja kaarnatkin kuuluu hintaan.

    Jos kauppias ostaa 1000kg appelsiineja afrikasta ja kun erä on suomessa niin jäljellä on enää 975 kg.
    A:ruuvaako kauppias asiakas vaakaa niin että saa erästä 1000kg vai B:Muuttaa hinnan hintalappuun niin että saa saman rahan

    Tekijä
    vihreen koneen kuski
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 23.6.2016, 18:56

    Minusta tyvifunktion korjaus on hyvin perusteltu ja siitä on paljon mittauksia. Kuten olet huomannut niin korjaus on erilainen eri läpimittaluokissa. Joten korjaus ei ole pelkästään pelkkä tasonlasku.

    Olisi mielinnkiintoista nähdä aloittajan laskentaperusteet miksi korjaus on väärä. Tuossa aloituksessa en havainnut sellaista löytyvän. Tuo 1,3 m mittaus oli jo olemassa ennen tyvifunktion korjausta. Minusta kaarna ei ole sahatavaraa eikä siitä pidäkkään maksaa tukin hintaa. Mutta jos tukin mittaus tapahtuisi kuoren alta kuten Ruotsissa olisi mittaus vielä enemmän arvausta kun kuoren paksuus vaihtelee puun iän ja kasvupaikan mukaan.

    Jätkä 23.6.2016, 21:11

    Millin menetys tyvellä 1,3 metrin matkalla ei taida kuitenkaan ihan prosenttikaupalla tehdä virhettä.
    Puunkuoren irtoaminen sen jälkeen, kun kalibrointi on tehty, on sensijaan suuren luokan virheen mahdollisuus.
    Kevättalvellahan niin käy joka päivä, että aamulla kuori on jäässä ja päivän lämmetessä se on irti puusta.

    Korpituvan Taneli 24.6.2016, 08:39

    Mielestäni tuo muutos on pelkkää tekniikkaa. Pääasia että molemmilla osapuolilla on tiedossa miten jatkossa mitataan. Se että hinta ei ole tämän takia noussut, vaikka mitatut kuutiot hiukan pienenevät, johtuu vain yleisestä alenevasta hintakehityksestä.
    Valtavan paljon suurempi muutos oli aikanaan siirtyminen teknisestä kuutiosisällöstä tähän nykyiseen.

    Kovasti ihmetyttää ns ammattimiesten urputus tuosta kuoren päältä mittaamisesta. Sanotaan ettei kouresta pidäkkään maksaa tukkipuun hintaa. Pitäisi jo motokuskinkin vähitellen ymmärtää ettei meillä ole olemassa paljaan, kuorettoman tukkipuun hintaa, vaan meillä on käytössä KUORELLISEN tukkipuun hinta.
    Nuo Jätkän mainitsemat ongelmat kuoren päältä mittauksessa ovat toki hyvin päljon merkittävämpiä asioita kuin joku tyvifunktio muutos.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    kuusessa ollaan 24.6.2016, 09:42

    Ja mitäs sille kuorelle tapahtuukaan, taitaa mennä polttoon ja energiantuotantoon?

    Itseä ihmetettää se, että miten tyvimuoto voi olla koko maassa sama, vaikka männyn runkomuoto on hyvin erilainen eri osissa maata? Rannikolla ja Lapissa tyvekkäämpää…”virhehän” huomattiin Kainuussa, koskahan se huomataan muualla ja taas korjataan.

    hemputtaja 24.6.2016, 10:10

    Taitaa jäädä huomaamatta mittauksen pääjuoni. Puhutaan kiintokuutioista, mutta mitenkähän on. Löytyykö Suomesta ilmatonta kiintomottia.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, ei kaupassa myydä umpimottia vaan sovitulla tavalla mitattua puuerää, jota sanotaan kiintokuutioksi.

    Oletan (en tiedä), että kauppa voidaan sopia mitattavaksi vaikka peukalolla 10 m:n päästä.

    Potifar 24.6.2016, 10:11

    Hieman erilainen tyvifunktio!

    Koivutyvi, jolle hintaa annetaan (annettiin viimekaupassa 95.50) muuttuu 44.50 euroon, mikäli saanto jää hakkuussa alle tietyn mottimäärän. Riippuen esim. aukon koosta.

    Hintaero kuitenkin aika iso 51.00 ekua.

    Kuitenkin:

    Ostava taho kokoaa isot tyvet yhteen kasaan (olipa komea laani, jonne puut oli kasattu) ja tekee niistä kuitenkin hyvää tulosta vrt. tarjottu hinta 95.50/maksettu 44.50!

    Isännät vaan katsoo sivusta ja laillinen ryöstö jatkuu tälläkin rintamalla.

    Jos ajattelet vaikka näin, jalostettuna saa koivutyvestä 150.00, niin vertaapa ostohintaa 95.50/44.50.

    Tämä juttu lukee pienellä siellä kauppasopimuksen ”jossain”

    Olikos jossain näin, että vaneri muuttuu energipuuksi, kun saanto jää alle jonkin mottimäärän?

    Kuka meitä suojelee metsäyhtiöiden ryöstöltä?

    Tietysti sopimukset ja ehdot on luettava tarkkaan. Mutta jos niuohotat ja pidät kiinni oikeuksistasi yms. seikoista, niin puut jäävät metsään, sillä ”hölmöjä ja tietämättömiä” myyjiä riittää aina.

    Mitähän meno on ollut josku 30-40-50-60-70-luvuilla?

    Hyvää Jussia!

    hemputtaja 24.6.2016, 10:31

    ###
    —-snip—
    Mitähän meno on ollut josku 30-40-50-60-70-luvuilla?

    Hyvää Jussia!

    Lähetetty: 9 min sitten
    Lähettäjä: Potifar ###

    Kyllä se vielä 30 -luvulla ja sen jälkeenkin oli aika hurjaa. Kesyjä ovat nämä nykyiset puurosvot silloisiin verrattuna. Kirjasesta (vain 640 sivua) ”Metsää, puuta ja kovaa työtä”, E. Pakkanen ja M. Leikola. Kirja on yksi kolmen sarjasta. Suosittelen siitä saa hyvän annoksen Suomen historiaakin katsottuna metsästä päin. Saattaa löytyä kirjastoistakin.

    —
    Muuten, tuosta millin heitosta tuli mieleen teräketju. Mitenkähän karsuisi, jos ottaa terästä millin pois ja kuka korvaa.

    Metsuri motokuski 24.6.2016, 14:08

    Tanelille tiedoksi. Minulle on ihan sama mitataanko puu kuoren päältä vai arvioidaanko puun koko kuoren alta niin kuin Ruotsissa.

    Minulle sopii aivan hyvin kuorellisen tukkipuunhinta. Itse asiassa on sille kuorellekkin jokin hinta olemassa. Uskon että kuoren osuus laskee tukkipuun hintaa. Koska jokin prosentti kiintokuutiosta menee tuohon kuoren osuuteen. Nykyisissä kourissa ei ole niin paha ongelma kuoren irtoaminen mittatarkkuuteen, koska pääosa kourista mittaa nykyään etuteristä. Nuo kuoret tahtoo irrota vasta sen mittauksen jälkeen. Suurinmaksi osaksi rullat kyntävät tuota kuorta irti mutta kohtahan se alkaa olemaan historiaa tältä kesältä. Juhannuksen jälkeen alkaa jo kuori pikkuhiljaa pysymään paremmin. Joten tehdään vain sitä KUORELLISTA tukkipuuta kuten Taneli kirjoitti.

    Toki kuoren irtoamisella on merkitystä varsinkin kun puu on pehmeää ja vetistä niin painuuhan terät helpommin kuoren sisään. Tarpeeksi usein tehtävllä kalbroinnilla pystytään virhe minimimoimaan aika hyvin.

    Kyllähän tuo ensimmäinen mittauspiste joka vuosia sitten vahvistettiin 1,3m kohdalle on huomattavsti oikeampi kuin vanha 0,50 m kohdalla ollut. Nyky kourat ovat jo sitä luokkaa ettei yksikään mittauspiste osu tuohon 0,5 m kohdalle vaan jokainen koura tahtoo olla jo reilun metrin mittainen niin silloin oikea tarkistuspiste on nimenomaan tuo 1,3m.

    Jätkä 24.6.2016, 15:43

    Taitaa jäädä huomaamatta mittauksen pääjuoni. Puhutaan kiintokuutioista, mutta mitenkähän on. Löytyykö Suomesta ilmatonta kiintomottia.

    Jos olen oikein ymmärtänyt, ei kaupassa myydä umpimottia vaan sovitulla tavalla mitattua puuerää, jota sanotaan kiintokuutioksi.

    Oletan (en tiedä), että kauppa voidaan sopia mitattavaksi vaikka peukalolla 10 m:n päästä.

    Lähetetty: 5 h, 18 min sitten
    Lähettäjä: hemputtaja

    Mittauksen pääjuonihan on todeta kiintokuutioiden määrä.
    Hakkuukoneen mittalaitteet kuutioivat kouran läpi menevät puut hyvin tarkkaan. Mittauksen yhteydessä tietokone laskee kiintokuutiot, joista ei voida vähentää tikanreikiä eikä piparkakkutyven koloja.
    Ainoa tarkempi mittaus on upotusmittaus, joka on täysin tarkka. Se ottaa huomioon myös ontot pöllit jne.

    hemputtaja 25.6.2016, 10:25

    ### Mittauksen pääjuonihan on todeta kiintokuutioiden määrä.
    Hakkuukoneen mittalaitteet kuutioivat kouran läpi menevät puut hyvin tarkkaan. Mittauksen yhteydessä tietokone laskee kiintokuutiot, joista ei voida vähentää tikanreikiä eikä piparkakkutyven koloja.
    Ainoa tarkempi mittaus on upotusmittaus, joka on täysin tarkka. Se ottaa huomioon myös ontot pöllit jne.
    Lähetetty: 18 h, 31 min sitten
    Lähettäjä: Jätkä ###

    Ihan niin. Pääjuonihan se, mutta toinen pääjuoni on, että mittaus tehdään sovitulla tavalla. Edelleen on sovittu, että mittauksen tulos on kiintokuutioita. Absoluuttisen kiintokuution mittaus on käytännössä mahdotonta.

    Upotusmittauksessakin taidetaan käyttää korjauskertoimia. Kuoren koloihin jää ilmaa, nipussa on roskia, lunta, konekuskin kintaat tai reppu, jne.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)