Keskustelut Metsänomistus Työvoimapula uhkana

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Työvoimapula uhkana

    Metsäteollisuus on tekemässä koht.suuria investointeja kotimaahan. En niitä luettele tässä koska ne ovat kaikkien tiedossa ja puuntuottajat niitä odottelevat vesi kielellä.

    Mutta mutta! Niin uskomattamalta kuin se kuulostaakin, niin pahimpia uhkia investointien toteutumiselle ja niiden saamiselle täyteen vauhtiin on uhkaava työvoimapula.

  • Korpituvan Taneli

    Varsinaisesti näitä jalostuslaitoksia työvoimapula ei uhkaa. Senverran hyviä maksajia ne ovat, että väkeä on ihan jonoksi asti portilla, kun paikat avoimeksi julistetaan.

    Toinen asia on sitten se metsäpää ja kuljetukset, siellä ei ilmeisesti ole tungokseen asti työhön tulijoita. Sielläkin parhaat työnantajat saavat kyllä väkeä. Epävarmuus työpaikasta ja jopa palkan saannista, tekee sen ”työvoimapulan”.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Komppaan Tanelia.

    Kun palkanmaksussa saadaan kilpailua aikaan muihin aloihin verrattuna tulee alasta kiinnostava.

    Jos puusta olisi pulaa oikeasti niin mekin olis hakattu pääsiäisen ja juhannuksen välinen aika, nyt rapsuteltiin kasseja. Nykyiselläkin väkimäärällä meidän kohdalla saadaan 1/6 enemmän puuta toimitettua tien varteen. Leimikkorakennetta muuttamalla paljon enemmänkin (yli puolet ajasta ensiharvennuksilla).

    Korpituvan Taneli

    Niin metsäpäässä ja kuljetuksissa ei minun nähdäkseni ole ollut ollenkaan edes väliaikaista pulaa työntekijöistä. Pulaa on jatkuvasti kunnollisista työnantajista. ”Työvoimapulaa” tekee myös vuosittain toistuvat lomautukset. Ei palkansaaja halua rakentaa tulevaisuuttaan huonon työnantajan varaan. Ei myöskään sellaisen hyvän työnantajan, joka kuitenkin joutuu joka vuosi lomauttamaan vähintäänkin kahdeksi kuukaudeksi väkensä.

    Joku viisas on laskenut että rakennuksilla 90% norturikuskeista on koulun käyneitä motomiehiä ja kaivinkone ja traktorimiehistä vähän pienempi prosentti. Ei sielläkään pystytä takaamaan etteikö lomautuksia tulisi, mutta niitä ei ehkä tule säännöllisesti joka vuosi. Ja palkkapussi kuitenkin kulkee silloin kun töitä on.

    Tässä päästiin taas siihen yhteen minun lempiaiheeseeni. Eli työt metsäalalla pitäisi organisoida uudelleen. Järjetöntä on mm:
    – Metsurit viettävät kesälomaa kesällä ja ovat talvella lomautettuina.
    – Moto- ja ajokonekuskit ovat ovat lomautettuina joka kevät ja osin kesälläkin.
    – Neuvontaorganisaatiotten toiminta on yhden puhelimeen vastaavan harjurin varassa, silloin kun etämetsänomistajilla on lomaa ja metsässä paras aika tehdä suunnitelmia yms.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Rane

    No joo.Tätä ei ehkä saisi sanoa mutta 95% niista entisistä motokuskeista jotka ovat nosturikuskeina tai traktorikuskeina ovat ihan oikeassa paikassa itsensä ja metsätalouden kannalta.Rane on hiukan hommaa nähnyt ja valitettavan suuri osuus metsäkonekoulun käyneistä kavereista ei kykene viihtymään yksin pimeässä metsässä.

    Pähkäilijä

    Taidan kohta olla basisti kun aina komppailen 🙂

    Mutta Rane, metsäkoulun käyneistä tuli sen verran palautetta opettajaltakin… jos luokalla on 15 oppilasta niin 3-4 on oikeasti alalle jäämässä, muut ovat tulleet opiskelemaan sen takia kun muualle eivät pääse mutta todellakaan eivät aio päivääkään metsässä töitä tehdä.

    Jos 20% alalle opiskelevista on oikeasti kiinnostunut alasta (yleensä eivät edes ensimmäisessä tai toisessakaan polvessa) niin auttaako aloituspaikkojen lisääminen poistamaan työvoimapulaa jos ja kun ensimmäisellä luokalla aloitetaan sitten opettamaan että männyssä on pitkät neulaset ja kuusessa lyhyet?

    Korpituvan Taneli

    Rane:
    ”valitettavan suuri osuus metsäkonekoulun käyneistä kavereista ei kykene viihtymään yksin pimeässä metsässä.”

    Varmasti koulutukseen on tullut mukaan myös alalle soveltumattomia. Kyllähän jo metsässä olo päivittäin saattaa olla koettemus jollekulle. Mutta joka alan koulutuksessa on tälläisiä poikkeuksia.

    Nyt on kuitenkin kyse alasta johon on koulutettu ja työn kauttaa kouliintunut melkoinen armeija miehiä ja heistä vain hyvin pieni osa on ammatissa tällä hetkellä. Kuinka pieni osa, joku voi tietääkkin?
    Väitän että muihin töihin hakeutuneistakin osa mielellään palaisi metsään, jos vain saisi kunnon työnantajan ja takuun siitä että lomautuksia on korkeintaan 2 kk kolmen vuoden jaksossa.

    Oliskos ”Suorittavalla Portaalla” jotain sanottavaa tähän asiaan. Hän vahvana puuliiton miehenä ainakin asiasta tietää, mutta kertooko on jo toinen kysymys.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja

    Kiinnostus metsäalaan syntyy jo lapsena jos on syntyäkseen. Olisi ehtottoman tärkeää, että metsät siirtyisivät nykyistä aikaisemmin ihmisille, joilla on varhaisteini-ikäisiä lapsia, joita sitten isä opastaa metsänhoitoon ja traktorilla ajeluun. Metsäalalle kasvetaan nuoresta pitäen esimerkin voimalla.

    Mitä itse tunnen inssejä, motokuskeja, ja metsänhoitajia niin parhaimpia tekijöitä yhdistää se, että heidän isänsä on periny metsät hyvin nuorena.

    suorittava porras

    Tanelille ei ole esittää tarkkoja lukuja alalta muualle siirtyneistä . Työvoimapula on ollut tiedossa jo pitkään ja asian tiimoilta on käyty useita kehittämispalavereita . Näistä ei kuitenkaan ole ollut apua , kun sanoista tekoihin ei ole päästy .

    Työn kausiluonteisuus , alan heikko kannattavuus ja alalle pesiytynyt harmaa talous jarruttavat tehokkaasti uuden työvoiman rekrytointeja . Osaava työvoima hakeutuu aloille , joilta löytyy maksukykyä . Orjaksi tai elämäntapatyöläiseksi harva haluaa ryhtyä tai jäädä. Ainakin perheellinen ihminen on pakotettu hakemaan varmoja ratkaisuja työelämässä . Metsäalalla on aivan liikaa muuttuvia ja työntekijästä itsestään riippumattomia yllätystekijöitä vakaan toimeentulon uhkana. Iso osa työntekijöistä on poikamiehiä tai eronneita.

    Hypätäänpä tuohon sopeutumiseen pimeässä työskentelyyn . Eräs kaveri kehui testien osoittavan , että hänellä on riittävä näkökyky jopa lentäjän ammattiin . Jostakin syystä hänen kohdaltaan iltavuorot lyhentyivät päivän pituuden lyhenemisen myötä . Selitys lyhyisiin iltavuoroihin oli , että HÄN EI NÄÄ TYÖSKENNELLÄ pimeässä metsässä.(..oli vähän aluskasvostakin) . Lopulta tätä kaveria ei tullut enää kumpaankaan vuoroon.
    Ura metsäalalla oli ohi .
    Toinen tapaus muutaman vuoden takaa koski päteväntuntuista aikuisopiskelijaa . Hänkin muutti urasuunnitelmia iltojen alkaessa pimentyä.

    Keinoja selviytymiseen tulevista hakkuista jopa vähenevällä työvoimalla löytyy jo keran jauhetusta ketjusta : ”Metsien lisähakkuista selvitään lisäämällä tehokkuutta – ei kalustoa eikä merkittävästi työvoimaa .”
    …ei nimittäin tahdo löytyä enää kuljettajia kaikkien uudenkarheiden koneidenkaan ohjaimiin.

    Rane

    Jos haluaa avartaa näkemyksiään kannattaa lukea viimeisimmästä Maatilan Pellervosta juttu tästä herneenpuintiketjusta.

    Ammatti Raivooja

    Voisiko Rane referoida ku ei oo tollasta lehteä ittellä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)