Keskustelut Metsänhoito Työttömyyden hurja hinta 6 miljardia euroa ja vienti supistuu edelleen

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 176)
  • Työttömyyden hurja hinta 6 miljardia euroa ja vienti supistuu edelleen

    Työttömyysmenot ovat kasvaneet jo kuuteen miljardiin euroon. Yrityksille työttömyyden kustannukset näkyvät työttömyysvakuutusmaksuissa. Tilannetta pahentaa viennin supistuminen jo kuudetta vuotta peräkkäin ja lasku jatkuu. Ainoa viennin ala, mikä selkeästi kasvaa, ovat osaavat ihmiset. Onko tästä kuolemanspiraalista ulospääsyä, ja miten se tehtäisiin?

     

  • puunhalaaja

    Unohtui vielä äsköisestä vuodatuksesta: Ansiosidonnaisella opiskeleva vaimoni saa enemmän massia kuukaudessa käteen kuin minä palkkaa. Ja hyvä niin, ei siinä mitään, mutta antaapa osviittaa eri sektorien palkkatasoista.

    Metsuri motokuski

    Puunhalaajan palkka ei todellakaan ole erikoinen. Lähinnä tulee mieleen kirjastoalanvirkailijoiden palkat. Kuntien palkkatasot eivät ole edelleenkään mitenkään kummoiset. Valtion virkamiesten palkat ovat nousseet huomattavasti viimesen 10 vuoden aikana. Muistan kun itselläni nousi aikoinaan palkka kolmessa vuodessa yli 1600 euroa. Se tuntui jo jossain. Toki tällaisia korotuksia ei kaikille tullut mutta eniten palkkakuopassa olleet saivat muhkeat korotukset. Itse olin tuolloin siinä kuopassa, joka sitten työnantajan toimesta korjattiin.

    Kyllähän nuo opettajat ovat sellaisessa ”liemessä” tänä päivänä että kutsumusta alalle täytyy olla että sinne hakeutuu. En pelkästään syytä oppilaita vaan enemmänkin vanhempien suhtautumista opettajiin. Jotenkin tuntuu että kodin kasvatusvelvollisuus ollaan siirretty opettajille ja kaikki peruskansalaisvelvoitteet lapsille olisi koulun hoidettava. Toisaalta vuosiloman pituudella ei voi korvata työn haittatekijöitä.  Jokainen joka näin luulee niin voi mennä kokeilemaan.

    suorittava porras suorittava porras

    ”En nyt kaikkia muista , mutta ensimmäisenä taisi olla lomaraha eli maksetaan vuodessa 13 (kolmentoista) kuukauden palkka vaikka vuodessa on 12(kaksitoista) kuukautta !”

    Eiköhän vuotuinen palkkapaotti neuvotella ensin kokonaisuutena . Yksi osa kokonaisuudesta ovat lomarahat , jotka maksetaan vasta lomien yhteydessä.Voisi jopa tulkita niin , että lomarahat ovat korotonta lainaa työnantajalle siihen saakka , kun työntekijä lähtee lomalle . Muutoin vastaava rahasumma olisi neuvoteltu  tunti-/kuukausipalkkaan ja maksettu kuukausittaisen palkanmaksun yhteydessä .

    Eli ,  jos lomarahasta luovutaan,  neuvotellaan tuntipalkkaa vastavasti isommaksi , että vuosiansio ei laske . Puhuminen 13 kuukauden palkasta lomarahojen yhteydessä on jokseenkin harhaan johtamista . Tietysti lomaraha saattaa harmittaa niitä yrittäjiä , jotka eivät ole maksuun syystä taikka toisesta varautuneet . Osaaville kyseinen asia ei tule yllätyksenä .

    Tolopainen Tolopainen

    En sanonut, että vuosilomaa on 80 päivää, vaan päiviä, joilta maksetaan palkka ilman työsuoritusta. Maksimiloman pituus julkisella puolella on muuten 42 päivää, lisäksi palkalliset arkipyhäkorvaukset. Kun julkisen puolen lomaraha on 60% palkasta pelkastään lomista kertyy vajaa 70 päivää, joilta maksetaan palkka ilman työsuoritusta.  Lisäksi on yksityistä puolta lyhempi päivittäinen työaika, en pääse koskaan verotoimistoon amulla klo 7.00.

    Visakallo Visakallo

    Kerran meillä tuli eteen tilanne, jossa jouduimme, ja pääsimme vertailemaan saman henkilön palkkaamista kunnallisen tai yksityisen puolen sopimuksen mukaan samankokoisella kuukausipalkalla. (Kieltämättä erikoinen tilanne!) Yksityisen puolen sopimus tuli vuositasolla työnantajalle yli 20% edullisemmaksi, joten ratkaisu oli helppo tehdä.

    Metsuri motokuski

    Tuo lomarahan historiahan oli se että kun työntekijä haluttiin palaavan takaisin yrittäjän palvelukseen niin sille maksettiin korvaus siitä että näin tapahtuisi. Silloin oli työpaikkoja paljon tarjolla ja tekijöitä vähän.

    Nyt tilanne on muuttunut ja lomaraha on vuotuinen palkkapotti työntekijälle. Se vain maksetaan loma yhteydessä. Näinhän voitaisiin tehdä vaikka koko palkallekkin. Maksetaisiin vuoden viimeisenä päivänä koko vuoden palkka jolla tulaisiin sitten taas vuosi toimeen tai niin pitkään kun palvelussuhde kestää. Tämän vuoksi lomaraha ei ole kuin nimike eräästä palkkakorvauksesta.

    Toisekseen jos työntekijöiden ansiotasoa halutaan laskea kustannustason alentamiseksi niin lomaraha olisi helppo keino sen toteuttamiseksi. Koska kyseessä on eräänlainen erilliskorvaus joka maksetaan tietyyn aikaan vuodessa. Toisaalta joillakin toimialoilla lomarahaa ei ole mutta ei se ole peruste muillekkaan sen lopettamiseksi. Itse olen enemmänkin työtuntimäärän kasvattimsesta kuin palkkojen alentamisessa. Siten ”pekkasvapaiden” vähentäminen on kaikista paras vaihtoehto, niin kuin on tehtykkin.

    Jätkä

    Lähes kaikille opettajille on laskettu vuosityöaika. Siitä kokonaistyöajasta on erotettu opetustuntivelvollisuuteen kuuluva määrä, sekin voi lähennellä 1500 tuntia / v.

    Oppituntien lisäksi on tehtävä melko rutkasti muita – opetustilanteisiin ym liittyviä töitä. Ne tehdään, eikä niistä makseta ylityökorvauksia tai muuta vastaavaa, vaan ne tehdään ”omalla ajalla”.

     

     

    Jätkä

    ”Kerran meillä tuli eteen tilanne, jossa jouduimme, ja pääsimme vertailemaan saman henkilön palkkaamista kunnallisen tai yksityisen puolen sopimuksen mukaan samankokoisella kuukausipalkalla. (Kieltämättä erikoinen tilanne!) Yksityisen puolen sopimus tuli vuositasolla työnantajalle yli 20% edullisemmaksi, joten ratkaisu oli helppo tehdä.”

    Yksityispuolella tuli kuitenkin Pekkaset mukaan, kuntapuolella ei.

    höyrypuro

    Olinko jostain kuullut että puuraaka aine alkutuottajalta olisi koko lopputuotteessa vain 5 %. Suomen puulla osittain tulos 100 – 1000 ( Metsälehti nro 3 ) miljoonaa metsäkonserneille, jotka ne sijoittavat ulkomaille ( Uruguay, Viro ymm. ). Onneksi Äänekoski ja Varkaus investoinnit, jolloin työllisyyttä Suomeen. Alkutuottajalle pieni korotus puun hintaan saa palkkatyön ohessa hoitamaan metsiään paremmin. Jopa työtön tekee hoitotöitä. Omistajakin raskii myös työllistää. Jos pelkästään vientiteollisuuden palkkoja nostetaan ja muut alat unohdetaan, niin huhhei hyvinvointivaltiolle, kuka ne kouluttaa ja hoitaa ne vientiteollisuuden hemmot. Palkkakatto Saksan mallin mukaan Suomenkin johtajille ( Täällä pärjää vähemmälläkin ) ja kaveriverkoston  ( yhtiön hallitukset ) palkitsemiset pois. Vielä metsäteollisuuden töistä, ei ne mitään ruudin keksijän hommia kaikkineen ole, mutta niille innovaatioiden kehittelijöille jotka Suomeen saa lisätyöllisyyttä niin reilut korvaukset. Että tämmöinen hetken ajatus.

    Tolopainen Tolopainen

    En usko että metsätöihin päästään suuren viisauden takia, niihin joudutaan tyhmän pään takia. Sinunkin on syytä pitää metsässä lakkia, päässä, jos palokärkiä on lähistöllä.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 176)