Keskustelut Metsänhoito Tyhmiä kysymyksiä taimikonhoidosta

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)
  • Tyhmiä kysymyksiä taimikonhoidosta

    Ajattelin näin uutena metsänomistajana/alan omatoimiopiskelijana kysellä teiltä viisaammillta taimikonhoidosta. Perusasiat ovat jollain tasolla hallussa, mutta kun nyrkkisääntöjen soveltaminen tuntuu todellisuudessa välillä vaikealta. Lähinnä kysymykset koskee taimikonhoidon tarvetta ja ajoitusta.

    Ensiksi. Onko taimikonhoidolle tarvetta 4 metrisessä koivikossa, jonka tiheys on hyvä 1600 runkoa hehtaarilla, jos muu lehtipuuvesakko on n.metrin koivuja lyhyempää, mutta sitä on reilusti? Entäs sama tilanne 4 metrisessä kuusikossa?

    Varhaishoito tehdään kaikenlaisten opaskirjojen mukaan taimikon ollessa noin metrin pituista, viimeistään kun lehtipuut ovat kasvatettavien taimien mittaisia. Olen kuitenkin monta kertaa törmännyt n. 30cm kuusentaimikohin, jossa lehtipuuta on jo >5000 runkoa hehtaarilla ja vähintään kuusen taimien pituisia. Jos vahraishoidon tekee jo tässä vaiheessa, ottaako lehtipuusto uudestaan kuuset kasvussa kiinni ja joudutaanko perkaamaan kahdesti? Miten kannattaisi menetellä, jos haluaa yhdellä perkauksella selvitä varsinaiseen taimikonhoitoon asti?

    Näillä kysymyksillä alkuun. Kyselen lisää kunhan kysyttävää tulee mieleen ja kyselkää muutkin. Toivottavasti syntyy keskustelua varhaishoidosta, sekä varsinaisesta taimikonhoidosta, vaikka tällä foorumilla sitä todennäköisesti on jo ennestäänkin (saa laittaa linkkejä). Kaikenlaiset vinkit otetaan vastaan esimerkiksi juuri hoitotarpeen arviontiin liittyen erilaisissa taimikoissa.

     

     

     

     

  • Arska Tehtaalta

    Mihin ihmeeen metsänhoitotieteeseen perustuu ajatus, että sukkeesion ensimmäisen vaiheen pioneeripuut voisivat jotenkin missään oloissa estää 2 vaiheen kasveja, kuten kuusta, nousemasta kohti korkeuksia?

    Väitän päinvastaista: sitä laadullisesti parempi ja lopulta nopeammin kasvanut kuusikko, mitä enemmän se kilpailee pioneeripuiden kanssa.

    jees h-valta

    Se on Arska tehtaalta sillai ett ku virallinen mantra jotain suomessa väittää on siihen tyytyminen. Mutta omaa mieltä voi olla kuten minäkin että hel….n huonoa oksaista kuusiturilasta nuo istutuspuhtaat alat ovat ja lopputuloskin lähinnä lyhyt oksainen höttökuusi josta sahatavaraa saa sahuri miettiä kerran jos kaksikin että miten veistelee. On se noissa vanhojen sarkojen ojien reunojen kuusissa nähty. Hyvää kuusiaita-ainesta kyllä. Kumoon ei vaan millään ainakaan omatoimisesti moottorisahalla. Motohan tok repii ja riipii mitenkuten vaan.

    arto

    Näin ammatti metsurin näkökulmasta saha käyntiin ja raivaamaan. Nähnyt monet kuusikot jotka vesakon sisässä kasvanut. Hentoja keppejä ne on, lumi taittelee ja katkoo. Jos meinaa kuusta kasvattaa niin mieluusti sitten kuusta vaan ei koivua. Koivikko sietää vesaa mutta sitten kasvutappiolla ottaa takkiin.

    pihkatappi

    Tänään olin ”taimikon perkuussa” taas, poistuma reilusti yli satatuhatta kappaletta hehtaarille ja puuston pituus noin seitsemän metriä. Havupuut pahoin kärsineitä tai ei ollut enää ollenkaan ja 17 vuotta oli taimikolla ikää. Pari munkkia ja kahvia ja vettä eväänä reilut viisi tankkia sahasin, eikä maisema juuri vaihtunut. Sanoisin että kannattaisi yleensä tehdä perkaukset aiemmin kuin myöhemmin, ei ole halpaa eikä oikein mukavaakaan nämä myöhässä tehtävät työt. Hirvien takia varmaan annettu kasvaa ennen perkausta, mutta nyt kun 600 euroa hehtaarille perkaillaan ja jäljellä on lähinnä hieskoivuja, niin ei tuo ihan nappiin mennyt.

    Jätkä

    Tuollaiseen pihkatapin työmaahan ei voi muuta tehdä, kuin ”Metsä tehdään niistä värkeistä mitä on”.

    Vielä on vaara, että nuo koivut sortuvat tuulen ja lumen painosta, mutta sehän jää nähtäväksi.

    mehtäukko

    Ostopalstan turilastaimikossa myös.Ihan mahdotonta seinää.

    Äestetty joskus männylle joita jäi nyt muutama kymmen.Koivikko kuin heinäpelto jonka alla turkkinaan kuusentaimikko..!

    Oli viime hetki pelastaa ja jäljelle jäi kuusta 1800 ja parhaat raudukset 700 /ha.

    pihkatappi

    Tuossa sentään työ palkitaan arvokkaan taimikon muoodossa, on siten mielekkäämpää seurata syntyvää jälkeä ja vielä omassa metsässä, vaikka onkin raskasta keppiviihdakossa puurtamista. Kosteikko paikat ovat usein täynnä hieskoivua ja niitä pitäisi harventaa useamman kerran, aina kun onnistuu niittämällä ja niin että kaatuva puusto ei kaadu  painotuksien ja tuulenpuuskien takia minne sattuu ja muodosta sekamelskaa tekemättömälle alalle, niin aika paljon helpommalla pääsee, eli ohjeena pientä risua vaan nurin useammin.

    Visakallo

    Arska Tehtaalta: ”Mihin ihmeeen metsänhoitotieteeseen perustuu ajatus, että sukkeesion ensimmäisen vaiheen pioneeripuut voisivat jotenkin missään oloissa estää 2-vaiheen kasveja, kuten kuusta, nousemasta kohti korkeuksia?”

    Taitaa olla Arskalla ahtautta myös yläpäässä sijaisevissa verisuonissa, kun tuommoisia laukoo. Olisiko vaivaa myös yritetty hoitaa suun kautta nautittavilla reseptivapailla nestemäisillä verenohennuslääkkeillä?

    Menninkäinen

    Kukin tavallaan. Haluaako kuusikollekin 50 vai 100 vuoden kierron. Jos on tarvista heinäseiväs puille niin pitää kuusen taimet mahdollisimman tiheässä ja varjostuksessa

    Tolopainen

    Kannattaa tänään avata tv1 klo 10. oo, Timo Honkelan haastatelu tekoölystä  ja mm. siitä miten helposti toisen teksti ymmärretään väärin ja tulee paljon muutakin isompaa ajattelemisen aihetta, jota voi hyödyntää vaikka metsänhoidossa ja muussakin elämässä. Sanoisin, jotta mies paikallaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 53)