Perkausta en menisi tekemään ennen kuin vesakko uhkaa viljeltyjä taimia.

Siis havupuun taimet mahdollisimman pitkiä, mutta ei vielä kärsi vesakosta. Ja RS rallattamaan heinäkuun puolessa välissä, kun vesakko on pituuskasvunsa kasvanut ja kaikki voima on lehdissä.

Ajankohta perkaukselle on kaksipiippuinen juttu. Jos raivaat keskikesällä, kuten jätkä kertoo, niin vesominen jää vähäisemmäksi. Mutta varsinkin ”täystiheässä” vesakossa ryönän seassa pienten taimien etsiminen on aika hitakaista hommaa.

Itse olen tehnyt vaikeimmat maastot (kivisimmät kontteikot yms.) ja tiheimmät risukot heti toukokuussa. Perusteena on ollut parempi näkyväisyys niin säästettäviin taimiin ja maastoon, jolloin työ sujuu hyvin joutuisasti. Tässä aikataulussa tosin vesominen on runsaampaa ja jossain vaiheessa joutuu todennäköisesti uudelleen perkaamaan.

Minusta paras ajankohta raivaukselle on aina, kun metsänomistajalla on aikaa. Jos aina jää odottamaan sitä oikeata hetkeä ja kuun asentoa, niin saattaa jäädä lopulta tekemättä. Paras on hyvän vihollinen!

Jos oma aika ei riitä, niin ostometsuria ei todellakaan kannata vieroksua. Kilpailutat vaan sen varhaisperkauksen niin hinta ei paljoa päätä huimaa ja kemeraakin vielä saa.

kaikkein huonoin vaihtoehto on tehdä jonkinlaista omatoimista reikäperkausta ja uskoa siihen, että joku vielä 10v päästä tulee vesakon korjaamaan energiapuuksi ja vielä maksaa siitä. Ja vaikka tämä toteutuisi niin kasvutappiot ovat pysyviä.

jos raivata itse niin raivaa kunnolla. Siis todellakin kaikki lehtipuu nurin. Jos mietityttää onko tänä vuonna vielä liian aikaista, niin raivaa nyt ainakin reippaan kokoinen alku. Siitä on sitten hyvä seurata miten taimikko kehittyy eri aikaisella käsittelyllä. Taatusti työ ei mene ainakaan hukkaan! Saat myös hyvän käsityksen siitä minkälaista työ on ja paljonko saisit itse kesän aikana tehdyksi.

koivikosta kannattaa se alusvesakko raivata tänä kesänä pois. Joudut sen kuitenkin tekemään. Nyt työ on vielä kevyttä, mutta parin vuoden odottelulla työmäärä  helposti tuplaantuu. Ja koivujen kasvutappiot ovat tosiasia.

Olen käyttänyt reikäperkausta kun oli tarkoitus suojata kuusentaimia varhaisvuosina kevät halloilta. Kun itse tekee raivauksia, voi kokeilla eri tapoja samalla sitä kaatelee vähän enemmänkinn risuja, kun tekee varhaisperkauksen ja ottaa Kemerat pois kuleksimasta, pitää siihen jonkin verran jättää risukkoa, jos käyvät tarkistamassa kantoja. Ei pidä kaikkea poistaa ennenkuin on saanut valtiolta rahat.

Edellä on tullutkin jo hyviä ohjeita. Lisäänpä kuitenkin lusikkani soppaan.

4m kuusikon ja koivikon tapauksessa kirjoitat, että lyhempää vesakkoa on seassa aika paljon. Itse en E-puun kasvatusta harrasta, joten raivaisin heti alas. Kolmimetrinen vesakko ei ole vielä kovin paksua, joten raivaustyö ei vie niin paljon aikaa. Pääset ensiharvennukseen selvästi nopeammin, kun kasvu kohdistuu kasvatettavaan puustoon. Parhaassa tapauksessa ei tarvita edes ennakkoraivuuta ennen harvennusta.

30cm kuusikossa saman pituinen vesakko on todella hentoa. Tuon kokoista kuusikkoa joutuu yleensä vielä heinäämään, jolloin voi samalla poistaa taimien läheisyydessä olevat vesat. Taimikon raivuuseen lähden silloin, jos vesat ovat noin sormen paksuisia, 1-2m pituisia, jolloin raivaus on nopeaa, mutta taimikkokin on jo pidempää. Tällöin pääsee yleensä kahdella hoitokerralla. Kuusikko kestää lievää varjostusta, mutta liian pitkäksi ja vahvaksi vesakkoa ei pidä silti päästää.