Keskustelut Harrastukset Tuulivoimapuistot

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 105)
  • Tuulivoimapuistot

    Jossain ketjussa ainakin sivuttiin tuulivoimaakin, en löytänyt, niin avataan uusi ketju.

    Joskus tuntuu, että tuulivoiman odotetaan ratkaisevan koko energiakysymyksen. Tuulivoimassa on toki paljon kysymysmerkkejä vielä

    1. Tukien varassa
    2. Ei mitään tietoa käyttökestävyydestä
    3. Kulutus ja tuotto eivät kohtaa
    4. Sijoitusongelmat

    Kaksi ensimmäistä ovat otsikkoina jotenkin selkeitä, käsittelenkin jatkossa vain kahta viimeistä.

    Tuulivoimaa pystytään tuottamaan vain kun tuulee. Jos silloin ei ole kulutusta, niin ei voida tuottaakaan.
    Toisaalta juuri silloin kun Suomessa on kulutushuippu eli kovilla pakkasilla, tuulivoimasta ei ole apua.
    Tässä suhteessa se eroaa muista energiantuotantotavoista. Käyttämätön vesi jää varastoon ja huipun aikana voidaan ajaa täysillä. Lämpövoimakin mukautuu kohtuullisesti kulutukseen.

    Tuulivoimala tarvitsee sijoituspaikan. Ei kuitenkaan riitä että on rakennuspaikka.
    Lähistöllä ei ole mahdollista perustaa toista tuulivoimalaa.
    Äänihaitat tuntuvat olevan vielä aivan tutkimaton asia. Vaikuttaa siltä että vasta kahden kilometrin etäisyydellä alkavat äänihaitat hävitä.

    Ehkä pitäisi ottaa aikalisä tuulivoimakaavoitusten suhteen ja tutkia asiaan ensin perusteellisesti.

    Onko paltalaisilla tuulivoimaloita maillaan tai niiden läheisyydessä? Entä suunnitelmia tuulivoimasta?
    Minkälaisia kokemuksia on kertynyt?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Korpituvan Taneli

    Aihe tuntuu kiinnostavan. Uusi ketju on avattu ”mmuta metsästä” osiossa. Tälläkertaa kyse on metsänomistajaa läheisesti kiinnostavasta kysymyksestä, eli tontin vuokrauksesta.

    Viimeisten keskustelujen jälkeen olen istunut yhden illan kuuntelemassa, puolesta ja vastaan, esitelmiä tuulivoimasta.
    Siellä tuli, minulle uusina, asioina esille mm rakentamisen vaatimat melkoiset tiejärjestelyt ja purkamisen tekniset ja taloudelliset ongelmat.

    Siipien kuljetus paikalle vaatii melkoiset väylät, kun pitkän siiven kuljetusta tehdään erikoiskuljetusautoilla. Siinä joudutaan mutkissa metsää hakkaamaan että homma onnistuu.
    Muutenkin tavararalli on melkoista. Itse koneisto taas vaati suurkuormauskalustoa painonsa takia. Tärvitaan nosturia ja betoniautojakin kulkee solkenaan yms.
    Tässä on sekä huonoja että hyviä vaikutuksia.
    Miinus puolelle menee siipikuljetusten vaatima tila tien ulkopuolella. Samoin saattaa mennä haitan puolelle se että jokaiselle puiston myllylle tarvitaan kunnon tie. Tulee ehkä turhan tiheää tieverkkoa.
    Plus puolelle jää ainakin se että kun rakentamisen vaatima tieverkko on rakennettu, niin siitä on selkeää hyötyä metsätaloudelle.

    Purkamiseen kai varataan jonkinlainen pesämuna rakentaessa, mutta onko se sitten enää käytettävissä kun puisto on ensin myyty muutamaan kertaan keymansaari-yhtiöltä toiselle.
    Siipien materiaali on sellainen ettei niitä ympäristösyistä saa paloitella paikanpäällä. Tarvitaan siis samanlainen suurkuormauskuljetus ja sille suoja-alueet, jotka on tietusti jo metsitetty rakentamisen jäljiltä. Purkuun tarvitaan taas helikopteria ja isoa nosturia, kukahan ne kustantaa.
    Yhdysvalloissa on kuulemma 14 000 käytöstä poistettua tuulimyllyä odottamassa purkua, mutta purusta vastaavia ei kuulemma löydy. Onhan myllyjä tietenkin jo purettukin, mutta niistä en ole kommentteja kuullut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Nimetön

    Tätä se on sitte varmaankin tulevaisuudessa, nyt vain kahdesta pikkumyllystä kysymys.http://www.kp24.fi/uutiset/365164/Kellot-ly%C3%B6v%C3%A4t-Rahjan-tuulimyllyille poista yks välilyönti.

    Gla

    Kiinnostavaa. Saako kunta painostettua omistajaa, vai jääkö mylly maanomistajan murheeksi eli kuntalaisten tai jopa valtion varoilla purettavaksi. Tukieuroja on jo espanialaiselle omistajalle maksettu säkkikaupalla, loppuhuipennus on vielä edessä.

    Jos kunta häviää tämän pelin, mitä veikkaatte yksityisen maanomistajan kohtaloksi? Erona on se, että loppupeleissä kunta voi alkaa painostaa yksityistä maanomistajaa ryhtymään toimenpiteisiin.

    Pinsiön vaari

    Satakunnan Kansassa on hyvää keskustelua tuulivoimasta. Paras mielestäni toteamus että pyörimätön tuulimylly on halvin! Ei tarvitse maksaa tukea kun ei tule virtaakaan!

    uudehko metsänomistaja

    Paljon on kerrottu sähkön säästämisen vaikeudesta. Se lienee liki kaiken aurinko- tai tuulienergian pahin ongelma. Aurinko ei paista aina eikä tuuli puhalla jatkuvasti. Itse energia olisi ilmaista, mutta kun sen jatkuvuutta ei ole taattu eikä varastoa löydy, niin tarvitaan toinen energialähde varalle.

    Talvella esitettiin televisiossa mielenkiintoinen ohjelma energian varastoimisesta vetynä. Hajoitettiin sähkövirralla hyvin tunnetun menetelmän mukaan tavallinen vesi vedyksi ja hapeksi. Paineistettiin vety ja käytettiin sitä polttoaineena autoihin. Hieno idea. raaka-ineena vesi, palontuloksena vesi. Ei saastumista eikä jätteitä.

    Ohjelma hätkähdytti. Näin tulevaisuuden energiaongelmiin selkeän ratkaisun. Vihdoinkin joku näkemys. Saasteeton, hajautettu, kotimanen. Taloudellisuus löytyy silloin, kun öljyn hinta on kiivennyt riittävän korkealle.

    Tulevaisuudessa kaikki talot varustetaan standardisoiduilla laitteilla, jotka synnyttävät vedestä paineistettua vetyä sähkövirralla. Sähkö saadaan esimerkiksi siitä, että rakennuksen katto on päällystetty aurinkokennoilla tai sitten erillisestä (katolle sijoitetusta) tuulimyllystä. Jokainen talo varustetaan vetysäiliöllä ja standardoiduilla laitteilla veden muuttamiseksi vedyksi.

    Laitteistoon ohjataan se osa syntyvästä sähkötehosta, jota ei tarvita välittömään kulutukseen. Syntynyt vety käytetään kulkuneuvojen ja koneiden polttoaineeksi, eli kuten käytetään nykyjään öljypohjaisia polttopaineita.

    vetyä voi myös ostaa ja myydä markkinolta, kuten nykyjään öljyjä. Vedystä tulee toisin sanoen tulevasuudessa talouselämän öljyä.

    Pinsiön vaari

    Ei ole täysin otsikon mukaista mutta sivuaapa kumminkin myös tuulivoimaa ja energiantuotantoa. Vetytalous eli veden ”polttaminen” olisi hieno asia. Takavuosina vetyasioiden parissa askarteleva kaveri sanoi että vety on siitä hankala aine että se tulee varastoastioista ulos kun useimmat varastot on seinistään niin harvoja että tulee suuret varastotappiot. Paineistetut vuotaa vielä enemmän. Pitävien säiliöiden teko taas tulee niin kalliiksi ettei satu hyöty riitä kuolettamaan korkeita kuluja. Vähän kuin tuulivoimalla. Kylmällä ilmalla siivet ei pyöri kun on tyventä mutta virtaa tarvitaan öljyjen notkistamiseen ja siipien jäänestoon. Vetytalous muistuttaa liikaa ikiliikkujaa.

    Tämän päivän Koneviestissä on juttua Joutsan biopolttoaine asiasta. Siellä tehdään eri materiaaleista metaania joka pysyy jo paljon halvemmissa varastoissa karkaamatta. Käy autoissa ja voidaan polttaa lämmöksi tai pyörittää ”dynamoa”!

    Energian vaikea varastointi aiheuttaa myös sen että jos vähänkin toimitat sähköä valtakunnan verkkoon niin sen jälkeen joudut maksamaan veroa joka vatista jota käytät itse! Onkohan verottaja yhtä hanakka biokaasun suhteen? Se on oikein että keisari saa mitä keisarille kuuluu mutta jos oma käyttö tulee verolle niin kiinnostus omaan energian tuotantoon vähenee kummasti. Monta kertaa verojen välttely maksaa enemmän kuin saatu hyöty. Jonkinlainen oma osuus verotta voisi kuitenkin ratkaista että kiinnostus hajautettuun tuotantoon kasvaisi. Biokaasussa on mielestäni paljon enemmän järkeä kuin tuulimyllyissä.

    Puun takaa

    Meilläpäin meni valitusten takia kuuden tuulimyllyn puisto naapurikunnan puolelle.
    Maanomistaja saa hyvät vuokrat ja tiet ja kunta taasen erittäin hyvät kiinteistöverotuotot, eli enemmän kuin kaikista kunnan kesämökeistä yhteensä.
    Tuulettomuuskaan ei juuri kiusaa, koska maanpinta on siellä lähes 200 metriä merenpinnasta, ja napakorkeus 140 metriä maanpinnasta.
    Siivet ovat siten korkeimmalla kohdalla 400 metrin paikkeilla merenpinnasta.
    Niissä korkeuksissa tuulee lähes aina.

    Gla

    Ilmeisesti rajan toisella puolella oli asutusta liian lähellä myllyjä, mutta toisella puolella ei ollut? Vai oliko niin, että naapurikunnassa ei annettu arvoa asukkaiden mielipiteelle tuulimyllyjen aiheuttamista haitoista?

    Puun takaa

    Asutusta ei kovin lähellä ollut, mutta ehkä merkittävin ero oli siinä, että kuntaraja oli samalla eri Ely-keskusten rajana.

    Puun takaa

    Suomi on energiantuotannossaan ajanut itsensä nurkkaan.
    Vesivoimasta on käytössä vain osa, ja jopa olemassa olevia vesivoimaloita seisoo nyt tyhjän panttina, kun niille ei saa uusia lupia.
    Euroopan harvaan asutuimmassa maassa vastustetaan tuulimyllyjä,
    kun samaan aikaan muihin maihin niitä on rakennettu kiihtyvällä vauhdilla jo kymmenet vuodet.
    Turpeennosto aiotaan lopettaa juuri kun sen ympäristöhaitoista ollaan pääsemässä eroon, ja turvetta välttämättä tarvittaisiin lisänä puunpoltossa.
    Ydinvoimaa vastustetaan, vaikka olemme siitä täysin riippuvaisia.
    Olemme ajamassa alas kaikkia näitä kotimaisia energiatuotantovaihtoehtoja, ja joudumme samaan aikaan tuomaan kahdeksalla miljardilla eurolla, eli 70% energiastamme ulkoa.
    Tuo tuontienergia on kuitenkin tuotettu juuri niillä samoilla tuotantotavoilla, joita ajamme alas täällä kotimaassa.
    Järjetöntä menoa kertakaikkiaan!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 105)