Keskustelut Harrastukset Tuulivoimapuistot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 105)
  • Tuulivoimapuistot

    Jossain ketjussa ainakin sivuttiin tuulivoimaakin, en löytänyt, niin avataan uusi ketju.

    Joskus tuntuu, että tuulivoiman odotetaan ratkaisevan koko energiakysymyksen. Tuulivoimassa on toki paljon kysymysmerkkejä vielä

    1. Tukien varassa
    2. Ei mitään tietoa käyttökestävyydestä
    3. Kulutus ja tuotto eivät kohtaa
    4. Sijoitusongelmat

    Kaksi ensimmäistä ovat otsikkoina jotenkin selkeitä, käsittelenkin jatkossa vain kahta viimeistä.

    Tuulivoimaa pystytään tuottamaan vain kun tuulee. Jos silloin ei ole kulutusta, niin ei voida tuottaakaan.
    Toisaalta juuri silloin kun Suomessa on kulutushuippu eli kovilla pakkasilla, tuulivoimasta ei ole apua.
    Tässä suhteessa se eroaa muista energiantuotantotavoista. Käyttämätön vesi jää varastoon ja huipun aikana voidaan ajaa täysillä. Lämpövoimakin mukautuu kohtuullisesti kulutukseen.

    Tuulivoimala tarvitsee sijoituspaikan. Ei kuitenkaan riitä että on rakennuspaikka.
    Lähistöllä ei ole mahdollista perustaa toista tuulivoimalaa.
    Äänihaitat tuntuvat olevan vielä aivan tutkimaton asia. Vaikuttaa siltä että vasta kahden kilometrin etäisyydellä alkavat äänihaitat hävitä.

    Ehkä pitäisi ottaa aikalisä tuulivoimakaavoitusten suhteen ja tutkia asiaan ensin perusteellisesti.

    Onko paltalaisilla tuulivoimaloita maillaan tai niiden läheisyydessä? Entä suunnitelmia tuulivoimasta?
    Minkälaisia kokemuksia on kertynyt?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Pinsiön vaari

    En muista mistä luin mutta aika vahvasti joku etevä ja asioita tunteva esitti sellaiset teesit ettei tuulivoimalat koskaan tuota sitä energiamäärää mitä niiden tekemiseen, huoltamiseen ja pois raivaamiseen kuluu. En vaivaa päätäni kyseisellä laskulla mutta sietäisi miettiä siltäkin kantilta että jääkö nettoa. Ainakin kalliita vatteja tuulivoimalla tulee tuista huolimatta.

    Itäsuomen Antti

    Niin tuulivoima saa syöttötariffin siksi että se yleistyisi ja kehittyisi mahdollisesti kilpailukykyiseksi energian tuottomuodoksi.

    Tässä on vähän sama juttu kuin aikanaan maanviljelyssä. Traktorit oli kalliita ja hevosilla tehtiin työt. Hevosmiehet vaan naureskeli kun traktoreihin tehtiin remonttia puolet työajasta.

    Vieläköhän niitä hevosmiehiä naurattaa…

    Kyllähän puusta tehdään nytkin energiaa vaikka ilman sitä tariffia. Se on vaan yksityisen sektorin ahneutta kun ottavat mieluummin kivihiiltä. Nyt sitä sitten kateellisena metsämiehet katsoo kun tuulivoima saakin takuu hintaa tekemästään työstä ja iso mies parkuu kun kilpailukyvytöntä tekniikkaa tuetaan.

    Ennen ois painettu vaan töitä vähän kovemmin, nyt istutaan koneen edessä ja kitistään ku elämä ei oo reilua.

    Pinsiön vaari

    Onkohan niitä Itä-Suomen Antin kuvaamia ”yläsäiliöitä ” paljonkin? 1970 luvulla näillä seuduilla tehtiin yleissuunnitelmaa monelta kantilta. Konsulentit rahasti hyvin, mutta mitään heidän suunnitelmistaan ei ole toteutunut. Kaverit operoi n 20 vuotta vanhoilla kartoilla ja kaikki metsiin liittyvät asiat oli helppo nauraa älyttöminä. Isoja teitä ja metsäojitukset puuttui. Sama vika oli heidän suunnittelemassaan järvessä jota olisi toiminut vesivarastona sähköntuotannolle. Patoja ei olisi paljon tarvittu mutta kun rannat oli huviloita täynnä! Oli mukava seurata sitä raivoa ja haukkumista mitä suunnitelman tekijöihin, teettäjiin ja jopa täysin sivullisiin kohdistui. Ei taida osa vieläkään tervehtiä toisiaan kun vastakkain sattuvat. Voi olla aika hakusessa nämä ”yläsäiliöiden” paikat. Joku ”notkea” säätöenergia voisi olla parempi ratkaisu.

    Anton Chigurh

    Viimekesäisessä nimimerkkien tapaamisessa oli tilaisuus tutustua velijussijalkasen vasemmalla kädellä puolihuolimattomasti harrastamaan metsätalouteen.

    Hänen puuntuotantonsa perusta on laadukkaan koivun istutus. Päätehakattavat kaikki pystykarsitaan. Jokaisesta tyvestä tulee kallis laatutyvi. Alle tulee ilmaiseksi kuusikko, joka päätehakataan 10-20-vuotta koivikon jälkeen, joka taas on päätehakattu 40- vuotta istutuksesta. Näin tulee 2 (kaksi) päätehakkuuta 50-60-vuodessa.

    Jalkasen mukaan hänen metodeillaan (siis puolihuolimattomasti vasemmallla kädellä) tässä maassa pystyttäisiin tuottamaan puuta 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, joka takaisi energiaomavaraisuuden ja ennennäkemättömän vaurauden.

    Typeryyden lisäksi tuon tiellä on pari estettä. Jalkasen mailla (1100 hehtaaria) ei ole koskaan metsästetty mitään pienpetoja. Eikä näinollen ole koskaan ollut myyrätuhojakaan.
    Vielä toistakymmentä vuotta sitten oli ollut hirvituhoja, kun maat olivat olleet vuokralla metsästysseuralla, joka ei ollut hoitanut velvoitettaan poistaa hirvet jalkasen maalta. Vessi oli irtisanonut vuokrasopimuksen ja joko ampuu itse hirvet tai myy ne niinsanotusti pystyyn eniten tarjoavalle. Enää ei ole hirviä eikä hirvituhoja.

    Der Steppenwolf

    hemputtaja

    Ei puhu Anton tuossa perättömiä. Kyllä metsästä saa energiaa, jos halutaan. Noihin metsästyksiin en ota kantaa.

    Tuo tuulivoima sitten. Täytyyhän sen olla kannattavaa, kun hiljan oli lehdessä juttu, että Italian Mafia on lähtenyt mukaan tuulivoima pisnekseen.

    Se on sitten eri asia kannattaako se sähkön ostajalle.

    Jotenkin nakuttaa, että kaikkea ei ole kerrottu. Esim. tuo tuulen satunnaisuus. Väkisin tulee mieleen, että noita myllyjä pitäisi olla vähintään kaksinkertainen määrä tasaisen tuoton (edes lähes tasaisen) takaamiseksi. Eli kun täällä ei tuule niin naapurin myllyt olisivat paikkaamassa.

    Tietysti voisi rakentaa myös täysegologisen hybridin. Nehän ovat muodissa. Myllyn juurelle höyrykone, joka kävisi metsäenergialla ja ylös pitkä remmi myllyä pyörittämään, jos on tyyntä. Ei tarvitsisi ostaa generaattoria erikseen tuulettoman voiman tuottamiseen.

    Vielä ekologisempaa olisi tietysti pyörittää höyrykonetta pienellä ydinvoimalalla. Ei tulisi tuota hiilidioksidia, mitä nyt huoltomiehet joskus pierisivät tolpan juurella.

    Tässäpä sitä oli muutama Himasen unohtama idis tulevaisuuden visioiksi.

    reservuaari-indeksi

    Hemputtaja on jäljillä, mutta täsmennän sen verran että siinä ropelin juurella seisovan huoltomiehen pierusssa on mm. metaania ym. palavia kaasuja ja se kannattaa letkulla ohjata siihen polttolaitokseen. Siinä se samalla palaa kun ne 130 miljoonaa kiintoa klapeja, samassa pöntössä.

    Ennennäkemätön energiaomavaraisuus ja vauraus koko Suomelle!

    (ja porilaisten marssi..)

    Korpituvan Taneli

    Itä-Suomen Antti:
    ”Aurinko ja tuulivoiman varastointi on itseasiassa aika helppoa, jos vaan tahtoa löytyy. Tarvitaan vain riittävän korkealla sijaitseva allas johon pumpataan vettä silloin kun energiaa tuotetaan yli oman tarpeen ja tuulettomana pilvipäivänä pumpatulla vedellä pyöritetään turbiinia.”

    Niin teoriassa se on helppoa, mutta vain teorissa.
    Pinsiön Vaari kertoili yhdestä hankkeesta. Liekkö ollut se joka kulki nimella Vaaruvuori. Oli muistaakseni jossain Päijänteen itärannlla. Maanomistajat olivat vastaan, luonnonsuojelijat pelkäsivät luonnonolojen mullistumista yms. Paljonhan siihen muttia liittyy. Täytyy muistaa että altaan pitää olla melkoisen suuri että siitä on jotain hyötyä. Se pitää saada täyttää ja tyhjätä samanpäivän aikana. Kun tälläistä ruljanssia tehdään jatkuvasti niin siinä jo siirtyvät maamassatkin.
    Tälläisille laitoksille olisi kovasti tarvetta jo nyt, ilman että tuulivoimaa otettaisiin mukaan. Sähkön kulutuksen päivittäinen vaihtelu on niin rajua, että jos olisi tälläinen allaslaitos tai useampi sellainen, niin sillä pystyttäisiin korvaamaan nykyistä edullisemmin huipun ajoon tarkoitettuja laitoksia.
    Antin mainitsema useitten päivien varastointi ei lyö oikein leiville, täytyy muistaa että investointikin pitää maksaa ja se on mahdollista vain jos vehkeitä käytetään paljon.
    En edes tiedä onko tälläistä pumppausallasta olemassa missään päin Suomea, jos on niin lienenät kovasti pieniä.
    Vesivoimalla tasausta pystytään tekemään, mutta kyllä siitäkin on napinaa ympäristössä kun vesistöjen pinnat pomppivat edes takaisin. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, pinnanvaihtelusta on lähiasukkaille monenlaista haittaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    On toinenkin keino tasata, mutta senkin mahdollisuudet ovat kovasti rajallisia.
    Hylättyjä kaivoskuiluja voidaan käyttää kaasuturbiinin palamisilman varastoina. Kaasuturbiinin tehosta kuluu hyvin suuri osa palamisilman ahtimen pyörittämiseen. Ahdinta tässä tapauksessa pyöritetään yöllä tai muuten kun ylijäämäsähköä on ja ajetaan ilma kaivoskuiluun. Sitten kun kaasuturbiinilla tehdään sähköä voidaan ahdettu ilma ottaa kaivoskuilusta. Näitä kai on Suomessakin ainakin kokeiltu. Kaasuturbiini kuitenkin on tarkoitettu vain huipunajoon, eikä kaivoskuiluunkaan ilmaa ihan mahdottomasti mahdu, joten vaikutus jää kovin vähiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Hylättyjen kaivoskuilujen putouskorkeutta kannattaa hyödyntää muuten

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pyhasalmen-kaivoksesta-suunnitellaan-valtavaa-sahkovarastoa/637939/

    ensolainen evakko

    Tuulivoima, tuettu tai ei , on sikäli hauska voima, että kun sitä tarvittaisiin niin sitä varmasti ei ole.

    Hiiltä tai öljyä palaa pakkaskautena ja myllyn siivet lepuuttavat.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 105)