Keskustelut Metsänomistus Tuulivoimakysymyksiä

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 940)
  • Tuulivoimakysymyksiä

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

  • Visakallo Visakallo

    Vielä pitää kirjoittaa tuosta sähkön siirrosta. Fingridin kantaverkkoa on Suomessa nyt noin 14 500 km, ja sitä rakennetaan lähivuosien aikana lisää 6100 km. Sen jälkeen sitä on 20 600 km, eli 18 kertaa linnuntietä Nuorgamista Hankoon. Tuo uusi 6100 km maksaa sen neljä miljardia euroa. Tämän lisäksi sähköyhtiöt rakentavat omia siirtolinjojaan kymmenellä miljardilla eurolla. Aikataulut näihin kaikkiin on seuraavat 5-10 vuotta. Ei tarvitse olla pahanilman lintu, jos sanoo, että jatkossa maksamme hieman muustakin lisää kuin vain maanpuolustuksesta…

    Metsuri motokuski

    Tuskinpa ne huvikseen linjoja rakentaa.  Jos suomen sähkönkulutus kaksinkertaistuu 10 v aikana niin varmaan siirtoyhteyksille on myös lisätarvetta. Idän tuonti taitaa kuitenkin olla aika vähäistä.

    Visakallo Visakallo

    Juuri näin Metsuri motokuski, ei yhtäkään siirtolinjaa rakenneta huvikseen. Venäjän tuonnin loppuminen loi tähän vielä omat lisähaasteensa. Suomen perusongelmana ovat pitkät etäisyydet ja se, että suurin osa sähköstä tuotetaan muualla kuin kulutetaan. Tämä koskee eniten juuri vesi- ja tuulivoimaa. Tähän asti näissä asioissa ei liene juuri kenelläkään eriävää mielipidettä? Se, kuka tämän lystin lopulta maksaa, jakaa ilmeisesti hieman näkemyksiä?

    Apli

    Siirtolinjojen rakentaminen on myös osa huoltovarmuutta, tätä ei pidä unohtaa… Pienemmät sähkölinjat kaivetaan maahan… Mitä tulee tuulivoimaan, ja miksei aurinkovoimaan, pitää muistaa suomen kokonaistilanne, kuntien väkimäärät vähenee ja ikääntyy kovaa vauhtia, syntyvyyttä ei ole juurikaan, työpaikatkin vähenee, kuntien talous on kovilla, tuulipuistot ja aurinkovoimalat tarjoaa lisää kiinteistöveroja, voiko kunta sanoa näille tuloille ei?

    Nostokoukku

    Hyvinvointialueethan rahallisesti kuusessa ovat. Eikö niiden kannattaisi ryhtyä tekemään tuuliteollisuutta.

    siniluoto

    Visakallo
    13.4.2025, 05:41

    ”Tuo uusi 6100 km maksaa sen neljä miljardia euroa.”

    80 % kustannuksista aiheuttaa tuulivoima ja edelleen puuttuu säätövoima.

    Viime viikko oli hyvä esimerkki sähköhäiriköstä. Nollahintainen pörssisähkö ei tule olemaan pitkäaikainen ilo.

    kmo kmo

    Neljä miljardia kerätään autoilijoilta kuulemma puolessa vuodessa ja ei tunnu missään. Neljä miljardia sähköverkkoihin kymmenessä vuodessa on sitten valtava ongelma?

    hikinen94 hikinen94

    Tähänkin kysymykseen löytyy helposti vastaus netistä finngridin taloustiedoista. Tulot tulee pääasiassa siirtomaksuista ja kustannukset peitetään niillä ja erilaina menettelyillä. Valtion tukia ei ole. No tietysti tavallaan me maksamme sähkön hinnassa linjakustannukset, mutta kun siitä huolimatta sähkö on euroopan kolmanneksi halvinta.🤔

    siniluoto

    Apli
    13.4.2025, 07:40

    Fingridin omistaa valtio ja huoltovarmuuskeskus.

    Taitaapa käydä niin että valtio korjaa potin valtionosuuksilla kunnilta pois.

    Tuskin ottaa 4 mrd yksin kannettavakseen.

    MaalaisSeppo

    Visa pohdiskelee, kuka maksaa uudet siirtolinjat. Saan hänen viestistään käsityksen, että hän arvioi kulujen lankeavan veronmaksajille tai myös nykyisille sähkön käyttäjille.

    Arvioisin, että uusia linjoja rakennetaan siksi, että sähkön kysyntä on nousussa ja nykyiset linjat eivät riitä tyydyttämään kysyntää. Mitenkähän kävisi, jos lisälinjoja ei rakennettaisi eli tarjonta suhteessa kysyntään olisi alakantissa? Yleensä näissä tilanteissa hinta nousee eli tässä tapauksessa sähkön hinta.

    Uusien linjojen rakentaminen tietysti maksaa, mutta samalla sähkön myyntikin kasvaa enemmän kuin nykylinjojen kautta on mahdollista. Sähkön käyttö lisääntyy etenkin suurkuluttajien toimesta, joista tulee samalla suuria sähköveron maksajia kymmeniksi vuosiksi. Tätä edistää datakeskusten sähköverohuojennuksen poisto. Eiköhän uudet linjat makseta pääosin uusien asiakkaiden maksuilla ja veroilla. Nykykäyttäjät ja -veronmaksajat saavat olla rauhassa.

    Yksi epäkohta vielä kuitenkin on. Siirtolinjojen haittoja ei korvata täysimääräisesti, joten jotkut maanomistajat joutuvat tahtomattaan maksajiksi. Tähän ehkä nykyhallitus löytää ratkaisun tai sitten ei.

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 940)