Keskustelut Metsänomistus Tuulivoimakysymyksiä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 395)
  • Tuulivoimakysymyksiä

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

  • Nostokoukku

    Ei päde sijoittamisessa aina tuo mahdollisemman etäälle asutuksesta. Sen sijaan se pitää paikkansa poikkeuksetta, että kunnat kaavoittavat alueita mahdollisimman lähelle kuntarajaa. Minkähän vuoksi?

    Metsuri motokuski

    Tuossa Kallen tutkimuksessa puhuttiin 100 desibelin äänen paineesta.  Sehän on aika kova ja ne tuulivoimalat jonka luona olen ollut töissä niin noihin desibeleihin ei päästy edes vieressä.  Ne olivat hyvinkin alhaiset. Tämä oli tuolla Pylkönmäellä.

    Infra äänissä on se huono puoli että se on alhainen taajuus, joka vaimenee heikoimmin etäisyyden kasvaessa. Hyvä esimerkki matalasta taajuudesta on sähkötys. Ymmärtäidin että myllyjä ei paljonkaan teiden varsille rakenneta sillä siellähän sitä asutusta on. Toisaalta 300 m korkeus on jo sellainen että tien vaikutus ei varmaan hirveästi vaikuta.

    Varmaan tutkimuksen alainen asia.

    Visakallo Visakallo

    Myllyn 300 metrin korkeus aiheuttaa jo aivan fyysisiä vaaroja talviaikaan, sillä jääpalasia voi lentää tuulessa jo hyvinkin etäälle myllystä. Senkään takia tienlaidat eivät tule kysymykseen.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Infraääniä ei mitata lainkaan. Vain ihmiskorvan taajuudet. Suomessa melumallinnukset on tehty muutenkin täysin väärin. Tämän on tunnustanut elykin.

    Nostokoukku

    Kallen mainitsemasta äänen väärinmittauksesta kirjoitti myös eräs professori. Muistaakseni oli eläkeitynyt Vtt:n proffa. No kuitenkin, hänen mielestään mitattiin liian yksipuolisia asioita.

    Metsuri motokuski

    Uskon että tuo infra ääni vielä nousee agendalle. Jos tuo on noin kuin Kallen tutkimusraporteissa niin onhan se yllättävää ettei siitä ole juttua noussut.  Tehdäänhän noista ympäristönvaikutusarviointi.

    Jotain outoa tuossa on että asia ei ole enempää vatvottu.

    Leuku

    Maailma on täynnä ääniä, myös infraääniä, mutta vain tuulivoimaloiden äänet ovat hengenvaarallisia?

    Äänistä (ja säteilystä) puhuttaessa ratkaisevaa on vaikutuksen taso, ts voimakkuus. Jääkaapin hyrinä ei useimpia häiritse, kivipora varmaankin kaikkia. Kyse on äänitasosta. Toisaalta tippuva vesihana voi häiritä, vaikka on äänitasoltaan hyvin hiljainen. Häiriö on siinä kuitenkin psyykkinen, ei fyysinen.

    Voimakkuudeltaan paljon tuulivoimaloita suurempia inframelunlähteitä löytyy jokapäiväisestä elämästä, mutta ne eivät kiinnosta ketään.

    Nostokoukku

    Kiinalaiset keksivät jo muinoin tippuvan veden kidutusmuotona. Amerikkalaiset jalostivat siitä vielä tehokkaamman käyttämällä pisaran sijaa sangollisen vettä. Ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus. Psyykkinen kuormitus tai häiriö johtaa fyysiseen sairauteen. Jääkaappi hurahtaa silloin tällöin, tuurimyllystä voi rohina tai vatkaaminen kuulua tauotta päiväkausia. Infraäänilähteitä on jokapäiväisessä elämässä, vain tuurivoimalat ovat ainoita joista sitä ei tule.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuulivoimakysymyksiä voisi keskittää tähän.

    Esimerkki myllyn lähiympäristön arvottamisesta: ”Ympäröivän 150 hehtaarin tuulenottoalueen omistajille maksetaan 340 euroa hehtaarilta.” 150 hehtaaria kertyy jo alle kilometrin säteeltä, kun 1 kilometrin säteisen ympyrän pinta-ala on 314 hehtaaria (jos laskin oikein).

    http://www.metsalehti.fi/artikkelit/tuulivoima-voi-tuplata-metsan-arvon/#d22ca7cc

    Se on varma että Konneveden ja Rautalammin alueen kiinteistöjen omistajat eivät tule hyväksymään kiinteistöjen arvon laskuja, vaan kanteita tulee. Korvausmäärän voi arvioida laskemalla rantayleiskaavan pompuloiden määrän.

    Jos verrataan metsän hakkuuta ja tuulivoimaa korvausasiassa, pitää muistaa että kesämökin ostaja pystyi varautumaan metsän käsittelyyn hankkiessaan mökin, mutta tuulivoimahanke tulee yllätyksenä.

     

    Nostokoukku

    Konneveden ja Rautalammin kiinteistöjen omistajien kiinteistöjen arvonalenemalla ei ole mitään merkitystä. Tuurimyllyjen rakentajien mielestä mitään arvonalenema ei ole, päinvastoin arvo saattaa heidän mielestään jopa nousta. Ja heidän kantansa ratkaisee. Kiinteistönomistajien kanteet ovat tuuleen huutamista.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 395)