Keskustelut Metsänomistus Tuulivoimakysymyksiä

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 834)
  • Tuulivoimakysymyksiä

    Merkitty: 

    Aiemmin on jo ollut keskustelua maanvuokrasopimuksista mutta avataan lisäksi yleinen ketju jossa voi käsitellä aihetta laajemmin. Tuuli- ja aurinkovoima saattavat olla yksi teema kevään kuntavaaleissa.

    Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander:

    – Pidän hyvänä Keuruun mallia, missä kunta myöntää kaavan tuulimyllyn rakentamiseen, kun ostaja sitoutuu maksamaan asiallisen korvauksen johtolinjan alle jäävästä maasta. Tämän menettelyn soisi leviävän laajemmalle ja toivottavasti maankäytöstä keskustellaan kuntavaaleissa laajemmin myös maanomistajan näkökulmasta.

    – Lunastuslaki on tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Toivottavasti eduskuntaan mennään oikeusministeriön lausunnolla olleen luonnokseen perustuvalla esityksellä.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70799008/maanomistajien-kimmo-collander-lunastuslaki-ei-vastaa-tata-paivaa

  • Rukopiikki

    Maakuntakaava voidaan aina tehdä uusi tai joltain osin muuttaa. Alle kymmenen tuulivoimalan hanke voidaan käsittääkseni tehdä maakuntakaavasta riippumatta vaikka minne. Eikös se ole näin?

    Puoluekuri on kova ja se pätee aina kuntapolitiikan tasolle asti. Hallitusohjelmasta ei livetä. Jos puolueen linja on kannattaa tuulivoimaa niin siellä on vaikea lähteä sooloilemaan.

    Luonnon kannalta metsäalueiden pirstoutumisvaikutus on leveillä linjoilla ja leveillä tieaukoilla merkittävä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienten tuulivoima-alueiden suunnittelusta on maininta Pohjois-Savon maankuntakaavan kaavaselosteessa (sivu 6): ”Paikallisesti merkittävien (alle 7 voimalaa) tuulivoima-alueiden suunnittelu on mahdollista myös maakuntakaavassa osoitettujen seudullisesti merkittävien tuulivoimapotentiaalien alueiden ulkopuolella. Edellytyksenä on, että maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita ei vaaranneta.”

    Nostokoukku

    Siin se kaiken kaatopykälä on. Mitkähän maakuntakaavan keskeiset tavoitteet ovat?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Maakuntakaava osoittaa eri maankäytöille alueita. Aineistoa on paljon. Kaavaselostuksessa on taajamista kartat. Erityiskohteista on luettelot kunnittain, sekä rakennetuista kohteista että luontokohteista. Kuntien tulee ottaa se huomioon yksityiskohtaisissa kaavoissaan.

    http://www.pohjois-savo.fi/maakuntakaavat-ja-liikenne/valmisteilla-olevat-maakuntakaavat.html

    hikinen94 hikinen94

    Kuntien tekninenvirastohan työstää nämä tuulivoima suunitelmat, jotka sitten kunnanhallitus, vai oliko valtuusto käsittelee.

    Olisi suotavaa, että nyt vastustajaehdokkaat nousisivat esiin. En ole sandelsissa kuullut yhdenkään ehdokkaan ehdottomasti vastustavan myllyjä. Mieluummin ehdollisesti kannattavia ovat nämä ” vastustajat” Ehken epäilevät, ettei pelkkä vastustaminen vie valtuustoon🤔

    Visakallo Visakallo

    Kovasti aina puhutaan näistä tuulipuistojen kaavoista, mutta tiedättekö, miten näiden Fingridin uusien 400 kilovoltin 100 metriä leveiden 30 metriä korkeiden johtokäytävien kanssa toimitaan? Onko ne vain ilmoitusluontoisia asioita? Jonain päivänä tulee vain moto ja pui linjan auki?

    Visakallo Visakallo

    Kun uudessa rakennuslaissa vapautettiin alle 30 metriä korkeat tuulimyllyt ja muut tornit rakennusluvasta, niin onko tällä asialla myös yhteys uusiin 30 metriä korkeisiin johtokäytäviin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko tiatoo aiotaanko uudet linjat rakentaa korkeina eikä enää leveinä?

    Tiatoo mutta onko jo osin vanhaa… Maankäytön muutosmaksun vaihtoehtona olisi luonnonarvokauppa ekologinen kompensaatio), johon on jo olemassa säädöstaustaa ja kauppapaikkoja.

    Timonen, R. Selvitys rakentamisen maankäyttömuutosmaksusta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JULKAISUJA | 2020:11.

    ”Sähkönsiirtoverkko jaetaan suurjänniteverkkoihin (110–400 kV), keskijänniteverkkoihin (1–35 kV) ja pienjänniteverkkoihin (100–1000 V). Lähes kaikki suurjänniteverkot on rakennettu avojohtoina, ja niiden pituus oli vuonna 2015 yhteensä noin 22 500 kilometriä. Avojohtoina rakennettujen suurjännitejohtojen johtoalue sisältää johtoaukean ja sen kummallakin puolella sijaitsevat reunavyöhykkeet. Keskijänniteverkkojen pituus oli vuonna 2015 yhteensä noin 140 000 kilometriä ja pienjänniteverkkojen 240 000 kilometriä. Keskijänniteverkoista oli vuoden 2018 alkupuolella avojohtoina 80 %, ilmakaapeleina 7 % ja maa- tai vesistökaapeleina 13 %. Pienjänniteverkosta oli avojohtoina 3 %, ilmakaapeleina 58 % ja maakaapeleina 39 %.

    Johtoaukeiden leveydet vaihtelevat voimajohdon koon mukaan suurjännitelinjoissa noin 26 metristä yli 40 metriin, ja reunavyöhykkeet ovat leveydeltään yleensä 10 metriä. Voimajohtojen haltija pitää johtoaukean puuttomana ja rajoittaa puiden kasvua reunavyöhykkeellä. Keskijänniteverkon johtokadun leveys on enintään 10 metriä, ja pienjänniteverkon osalta johtimen alla kasvava puusto raivataan vain noin parin metrin leveydeltä.”

    ”Rakennetun maan kokonaisala kasvaa skenaarioissa nykyisestä noin 1,5 miljoonasta hehtaarista enimmillään noin 1,8 miljoonaan hehtaariin vuoteen 2050 mennessä. Rakennetun alan kasvusta on arvioitu 70–80 % kohdistuvan metsämaahan.”

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162167/YM_2020_11.pdf

    Vuonna 2020 siis ennustettiin, että rakennetun maan ala kasvaa noin 10000 hehtaarin vuosivauhtia. 2050 mennessä eli 30 vuodessa muutosta tulisi 300000 hehtaaria, josta kolme neljännestä kohdistuu metsään.

    Metsuri motokuski

    Kun lukee tuon Annelin tekstin niin mistähän visa löytää nuo 100 m leveät johtoaukeat.

    Rukopiikki

    Äsken kävin mittaa yhden linjan kartalta ja se oli noin 117 metriä leveä.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 834)