Tämä ansaitsee oman ketjunsa, ettei koronaketjuun tätä valjasteta. Itselläkin omakohtaista asiaa, pienestä maabläntistä saamme 2 h korvausta vuodessa, vaikka lähin mylly yli km.n päässä
Nythän meille tuodaan sähköä, eikö niin? Lisäsähkölle on varmasti ottajia, esimerkiksi lisääntyvä ilmastoinnin tarve tai datakeskukset. Vielä ei ole vähäpäästöistä sähköä, mutta tekniikka kehittyy. Puulle on parempia käyttökohteita kuin polttaminen tai liikennepolttoaineet. Siitä voi tehdä vaikka tuulivoimaloiden lapoja.
Meille tuodaan aina sähköä, olipa tarvetta tai ei. Nyt meillä oli kulutus aamulla 8000Mw ja oma tuotanto säädetään niin, että sähköä voidaan tuoda, vesivoima on lähes pysähdyksissä, kun ydinvoimaa ei saa säätää, STUK ei hyväksy.
Kyllä ennen vuoltiiiin puusta propeleita kun tehtiin pieniä tuulimyllyjä. Mutta ei puusta koskaan tehdä ison tuulivoimalan roottorin siipiä ei lujuus riitä. Eikä niihin materiaalia niin merkittävästi kulu, että sillä olisi jokin merkitys ilmastolle.
Näyttää romurautaakin lojuvan maaseudulla miljoonia tonneja. Vanhat työkoneet ja lietekärryt on ajettu metsänreunaan ruostumaan. Näkyy jopa vanhoja ajokoneita. Luulisi nykyisellä romun hinnalla ottajia löytyvän.
Juu ei pysty kotimaisesta puusta tekemään riittävän lujaa ja kevyttä lapaa. Jos joskus on mahdollisuus, niin kannattaa hämmästellä lapaa ihan kosketusetäisyydellä, on huikean suuri.
Puutakin lavoissa on käytetty, balsaa, kaikkein keveintä puuta. Lapa on jonkilainen sandwich rakenne, jossa balsan tain muun kevyen rakenteen päälle on leivottu lasikuitu, jolla saadaan riittävä lujuus.
Kyllähän meillä on tämä kierrätysongelma ollut jo ennenkin, tulevaisuudessa vaan tulee isompia kappaleita kerralla, ettei saa piiloon. Taitaa olla lähes miljoona lasikuituvenettä, vanhoista raadoista melkoinen osa on vain työnnetty pusikkoon piiloon. Jos ei muuta keksitä, niin veneet ja lavat pilkotaan pieniksi ja poltetaan kaukolämpölaitoksen uunissa ja poltosta jäljelle jäävä tavara sementtiin tai tienrakennukseen.
Nanosellusta saadaan materiaalia joka on painoonsa nähden lujempaa kuin teräs. Voidaan käyttää esim luotiliiveissä. Kyllä se kestää ropelleissakin, jos saadaan valmistus riittävän edulliseksi .
Kun tämä kerskakulutusyhteiskunta ajetaan alas, ei sähköäkään kovin paljon tarvita. Vielä 60-luvulla asuinrakennuksiin tuli vain valovirta. Sitä ennen ei sähköjä lainkaan. Suurin osa sähkönkulutuksesta on turhaa.
Lapoja voisi käyttää ”hiilivarastoina” tekemällä ne hiilikuidusta, mutta kierrätysongelma säilyy, sillä hiilikuiturakenteissa epoksihartsimatriisi lujitetaan hiilikuiduista valmistetulla matolla. Hintakin on ainakin 10-kertainen.
Naosellussa taitaisi olla hinnan ja puuttuvan teknologian lisäksi sama kierrätysongelma, nanosellu sekoitetaan johonkin muoviin ja se rakenne on taas kierrätysongelmallinen.
60-luvun elämäntapa kaikkiaan taitaisi olla aika ihanteellinen. Se höystettynä nykyisellä lääketieteellä ja netillä ilman somea.
Ei nanosellurakennetta välttämättä tarvi sekoittaa mihinkään muoviin. Harvemmin mitään luujuusteräsrakenteitakaan muovin kanssa sekoitetaan. Monissa maissa kehitetään sen valmistusta entistä edullisemmaksi ; Suomessakin. Se on biohajoavaa kuten muu puutavarakin. Nykyisin tuulirupellit on lopulta ongelmajätettä. Varmaan puuperäiset olisi parempia siihenkin jos niiden rak.tekniikkaa saadaan kehitettyä.
Mm. fenoleita korvataan uusiutuvilla puusta saatavilla jakeilla. Esim. lehtikuusesta on tehty jo kauan aikaa levyjä ilman lisäliima-aineita tms. kun käytetään vain puun omia liima-aineita. Samaan tapaan tehdään osb-levyjä rakennuksiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.