Tämä ansaitsee oman ketjunsa, ettei koronaketjuun tätä valjasteta. Itselläkin omakohtaista asiaa, pienestä maabläntistä saamme 2 h korvausta vuodessa, vaikka lähin mylly yli km.n päässä
Tämähän siitä seuraa, kun kohta on rakennettu 5000 Mw tuulivoimaa, eli nimellisesti puolet Suomen sähkön kulutuksesta. Eihän nuo voimalat sitä siirtokapasiteettia täysimääräisesti tarvitse, kun ne kaikki ei koskaan käy täydellä teholla. Kun Sipilän hallitus aloitti tuulivoimabuumin, niitä oli vajaa 500Mw tehon verran. Raju on ollut rakennustahti. Jatkuvasti törmää erikoiskuljetuksiin liikenteessä, kun tuulivoiman osia kuljetetaan rekoilla. On investoitu paljon erikoiskalustoon, että 50m pitkä kappale saadaan siirrettyä satamasta tuulipuistoon.
Meillä sähkönkulutus on jäämässä tuotannon jalkoihin. Kun tuulivoima ja ydinvoima pelkästään tuottaa jo enemmän sähköä kuin on kulutus suurimman osan aikaa vuodesta. Huippukulutustarvetta ei tuulivoimalla voi poistaa, kun kovilla pakkasilla yleensä ei kovin tuule, silloin on paikallaan pysyvä korkea paine. Tuulivoiman lisärakentamisesta ei ole enää mitään hyötyä turha haaskata resursseja, kun ei kulutus kasvaa eikä ole siirtokapasiteettia.
Tuulivoimaloilla pilataan pohjoisessa isoja ennen erämaisina pysyneitä alueita. Tuulipuisto vie maisemat ja luonnonrauhan koko laajasta kairasta. Monet syrjäseutujen kunnat on iloisia kun saavat myllyjä. Samat kunnat kärsivät usein väestökadosta. Olen jutellut aika monien pohjoiseen syrjäseudulle muuttaneiden kanssa. Suurin vetovoima joka saa muuttamaan on luonnonrauha ja kauniit maisemat. Kukaan heistä ei halua nähdä myllyjä. Eiköhän noita myllyjä ala olla jo ihan tarpeeksi.
MTssä joku sähköinsinööri kirjoitti hyvän näkökulman asiaan: Onko tuulivoima muutaman vuoden päästä enää todellinen vaihtoehto? Jos ei, mitä tapahtuu vanhoille tuulivoima-alueille? Kuka korjaa ja kenen kustannuksella jäljet? Eikö kaivosten siivousongelmista ole opittu mitään?
Maanomistaja korjaa, ja omalla kustannuksellaan. Näinhän on muunkin roskan ja jätteen kanssa: jos joku kippaa yöllä jätelavan maallesi, sinä siivoat omalla kustannuksellaan.
Mutta mitäs jos tuulifirma meneekin konkurssiin eikä purkurahoja löydykään. Kymmenien vuosien päähän ei tiedä mitä tapahtuu. Maanomistaja on kuitenkin viimekätisessä vastuussa romuista.
Juu, konkurssi on tietenkin mahdollista, mutta tuskin se pelkkien purkuvelvoitteiden takia konkkaan menee. Varsinkaan mikään isompi, monikansallinen firma.
Niin siitä purkuhommasta konkkatapauksessa siinä kirjoituksessa olikin. Toivottavasti MTK:n sorvaamissa mallisopimuksissa on riittävän vakuusvaatimukset jälkien korjaamiseksi toiminnan lopettamisen ja konkurssin yhteydessä. Samoja ongelmiahan on vähän noiden linkkimastojen kanssa.
Isot monikansalliset firmat ovat taitavia tyhjentämään konkurssiin menevän tuulivoimalan niin, että se koskee vain sitä yhtä voimalaa. Näinhän kaivoksissakin.
Lieneekö kenelläkään hallinnassa kokonaisuus tässä tuulivoimarakentamisessa?
Kuka on laittanut rajan, kuinka paljon voimalan rakennuslupia myönnetään, vai onko rajaa?
Myöntääkö yhteiskunta aina vaan uuden luvan, kun lupaehdot täyttyvät?
Kontrolloiko määrää kukaan, päättävätkö markkinat?
Tuulivoimahankkeita on vireillä 54 000 MW:n edestä
Suomen sähkönkulutus on nyt 8000-9000 MW
Huippukulutus ollut talvella 15 000 MW
Jos hankkeista toteutuu puolet, tulee huipputehoa kovilla tuulilla 27 000 MW ja vaihtelu olisi välillä 0-27 000 MW. Tuulivoiman kapasitteettikertoimena käytetään 33%, jolloin keskimääräinen teho olisi 9000 MW, kaikki Suomen tarvitsema teho tuotettaisiin tuulivoimalla.
Mitä sillä joka töpselistä pursuavalla ylimääräisellä tuulivoimasähköllä on tarkoitus tehdä?
Onko Suomesta tarkoitus tehdä Saksan sähköreservaatti korvaamaan Venäjän kaasu? Onko tarkoitus rakentaa Electric nord stream Saksaan? Visakallon kuusien paksuiset sähkökaapelit meren pohjaan. Olisihan niillä toisaalta kätevä kiristää rahaa Saksasta, eikä tarvitsi edes hyökätä Ruotsiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.