Keskustelut Puukauppa Tuulivoima ja pakkanen

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 361)
  • Tuulivoima ja pakkanen

    Merkitty: 

    Nyt näyttää valtakunnan sähköntuonti olevan huipussaan,Fingridin nettisivujen mukaan.Verkon tila vaikuttaisi olevan vihreä eli normaali,toivottavasti vikoja ei tulekaan.

    Yhden käppyrän mukaan tuulivoiman osuus pyörii siinä 200 mwh/h.Ennuste on että kun pakkanen tästä lauhtuu niin tuulivoiman tuotanto nousee 1300mwh/h.

    Olisikohan jo aika johtopäätökselle että tuulivoimaa on maassamme riittävästi?

  • Tolopainen

    Toisille riittää viisi astetta, mutta huoneilman lämpötila on eri  asia kuin seinäpintojen lämpötila. Kun käyttää huoneistoa talvella sinne jää kosteutta, 16 astetta on mielestäni aika sopiva, sehän tarkoitaa,,että tuo lämpötila on lämpöpumpun korkeudella, kyllä se peränurkissa on jonkin verran alempi. Jos säästää pari satasta ja saa homeisen sisäilman, säästää väärässä paikassa. Vuosimenot kuitenkin perhessä yleensä on kymmeniä tuhansia ja sähkö on yksi pienimmistä menoista, maksan vakuutusmaksujakin enemmän, eikä ne hyödytä mitään, jos ei vahinkoja satu. Auton arvokin alenee vuodessa pari tuhatta euroa. Lomamatkoihin menee huomattavasti enemmän kuin  sähköön.

    jees h-valta

    Hyviä huomioita Tolopaisella, allekirjoitan. Paitsi että pidän täyslämmön, varmuuden vuoksi. Joka sekin peränurkissa 15-17 astetta.

    Planter

    Ei kesämökkiä kannata talvella lämmittää, jos ei siellä talvella yövytä. Jos kosteus on murheena, niin pelkkä kuivanapitolämpö riittää. Lämpövirta saadaan rakenteissa suuntautumaan ulospäin, kun sisä-ja ulkolämpötilan ero on 3-5 astetta. Silloin suhteellinen kosteus pysyy reilusti alle 80%, jolloin homeitiöt eivät herää henkiin. Jos ulkona on -30, niin sisällä riittää hyvin -27 ”lämpö”. Itseasissa talvella ei tarvita sitäkään, koska pakkasilma on todella kuivaa, mutta sään lauhtuessa nopeasti, tuo lämpötilaero olisi hyväksi.

    Meillä on 5” hirrestä tehty mökkerö, jossa kaikki eristemateriaali on puupohjaista, selluvillaa, juuttia, pellavaa, pahvia, tervapahvia. Se on ollut yli 20 vuotta talvet täysin kylmänä, eikä mitään haju-tai homeongelmia sisätiloissa ole. Syksyn kosteilla ilmoilla on pidetty pientä kuivatuslämpöä. Kun käyn maaliskuussa tekemässä polttopuut, niin pienen saunakamarin saa nopeasti lämpimäksi, se riittää.

    Siellä ne toisten patterit ja pumput käyvät punaisina hatarissa tyhjissä mökeissä kovimpina pakkasjaksoina, kun pitäisi leikata kulutuspiikkejä.

    Planter

    Ei näytä kaukolämmöstä olevan mitään hyötyä kulutuspiikkien leikkamisessa. Kävin sukuloimassa Turussa vanhassa keskustan kerrostalossa. Näkyi olevan nurkissa pari 2 kW:n sähkö-lämpöpuhallinta. Ei kuulemma patterit lämpene tapeeksi kovilla pakkasilla. Eipä ole paljon hyötyä kaukolämmöstä, jos on mitoitettu niin, että kovilla pakkasilla kaikki kaivavat sähkö-lisälämmittimet esiin.

    Eräs naapuri muuttaa lämmityssysteeminsä maalämmöksi. Haastattelin vähän: laittaa 6kW:n lisävastukset. Asennusfirma oli neuvonut, että ei kannata mitoittaa järjestelmää, niin että lämpö riittäisi aivan kovimmilla pakkasilla, on edullisempaa, ottaa lisälämpö silloin sähkövastuksilla.

    Jos ilmalämpöpumppuja käytetään, nekin muuttuvat suoraksi sähkölämmityksesi kovilla pakkasilla.

    Taittaa olla niin, että pelkkä ”suora” puulämmitys on ainoa, jolla on merkitystä kulutuspiikkien leikkaamisessa.

    Tolopainen

    Näita huippukulutuspäiviä on ollut tänä talvena tasan yksi. Viimevuonna oli kylmä tammikuu, silloinkin niitä  oli alle kymmenen. Mikäli tarpeellista teoliisuus voi leikata kaikki nuo huippukulutuspäivät pois, se voidaan toteuttaa hinnalla ja tarvittaessa toteutetaankin, eli käytännössä sellaista sähköpulaa ei tule, jolla olis taloudellista merkitystä elinkeinoelämälle. Muutaman päivän tuotannon jarrutus ei merkitse mitään. Kotitaloudet maksavt muutenkin sähköstä tuplasti enemmän kuin teollisuus eli kantavat vastuunsa kulutushuipuista.

    Jätkä

    Kesäasunnon pitämiseksi hajuttomana / homeettomana riittää varsin hyvin kunnossa oleva ja toimiva ilmanvaihto. Jotkut ovat tarjonneet aurinkokennolla toimivaa tuuletinta, joka ei tarvitse lisävirtaa, ei kai se pahaksi ole. Kuitenkin pidän tärkeimpänä asiana, että savupiipuissa on hattu ja pellit auki, kun talo on tyhjillään. Ilmanvaihtoventtiilit auki, niin kyllä mökki on raikas ja kunnossa, kun sinne taas ryhdytään.

    Pete

    Tolopainen ei ymmärrä teollisuustaloudesta näköjään mitään. Yhä enemmän mennään kaikilla aloilla siihen, että tuotetaan juuri sitä ja niin paljon kuin asiakas on ostanut. Sähkön kulutuspiikkien ennakointi on mahdotonta ja kapasiteettia ajetaan täysillä. Ei teollisuus aio ryhtyä varoventtiiliksi, se se vasta edellyttääkin häiriöttömyyttä (vrt työtaistelutoimet).

     

    Tolopainen

    Se on aivan sama vaikka joku tappiollinen vientitehdas seisoo pakkasilla muutaman päivän, kun ei Suomessa mikään tehdaas täysillä käy jokapäivä. Markkinat ei vedä ja raaka-aineet ja korjausseisakkeja tulee joka tehtaalle vuodessa kuitenkin. En ole vielä nähnyt sellaista tehdasta, jonkä käyntiaste on 100%.

    Monilla aloilla  joudutaan tekemään tuotteita varastoon, ei tuotteita mene tasaisesti. Nykyisin pidetään kesäisin lomia, vaikka tuotannon kannalta ei ehkä olisi järkevää ainakaan kaikilla aloilla. Suomi menee kiinni heinäkuussa, vaikka pitäisi mennä kiinni tammikuussa.

    pitkät neulaset

    30 vuotta vanha mökki Lapissa. Pellit ja venttiilin aukaisen lähtiessä ja jätän kylmilleen. Ei ole mennyt pilluuseen . Hattu on piipun nokassa.

    Aggregaatilla valot ja kaasulla hella ja jääkaappi. Lähteestä vesi.

     

    Pete

    Uskooko vai onko Tolopaisella peräti tietoa siitä, että ison teollisuuslaitoksen voi sammuttaa kun eteisen valot? Sammuu se tappiollinen tehdas sitten vaan nopeammin kun tulee siirtokapasiteetin riittävyydestä epävarmuus lisäksi. Sitäkö Tolopainen haluaa? Taitaa olla muutenkin niin, että Tolopaiselle riittää kun virtaa tulee omasta pistorasiasta ja oma talous on balansissa (toki eläkeyhtiöiden taseet tulisi kuitenkin purkaa hänelle). No meitä on moneen junaan ja moni on tyytyväinen asemalla istuskeluunkin.

     

    Tolopaisen mielestä sähköverkot on kerran rakennettu joten niiden ylläpitoon ja laajentamiseen ei ole tarvetta ja jos olisi, niin teollisuus joustaa. Tämä ei muuten pidä paikkaansa, sähköä paljon käyttävä teollisuus ei ole verkkoyhtiöiden armoilla, niille lankeaa lähinnä Fingridin maksut. Kyllä se paikallinen siirtoyhteyksien jousto haetaan kuluttajilta ja mikäli kuluttajat eivät kykene tai halua joustaa, niin hintaohjaus siihen aikaa myöten tulee. Yksinkertaisimmillaan niin, että pääsulakkeen koon mukaan tulee reippaasti kiinteää kk-kulua siirtomaksuun lisää. Eli siis maksat siitä kaistasta jonka käyttöön haluat varautua riippumatta siitä käytätkö sitä vai et. Ja tämähän ei ole oikeudenmukainen malli. Sellainenkin käyttäjä joutuu maksamaan korkeaa kiinteää maksua jolla käyttö ei lisäänny pakkasjaksojen aikana. Esimerkiksi maatilojen kuivurit. Kuivurin takia tarvitaan isot pääsulakkeet, mutta käyttöä on vain syksyllä noin kuukauden ajan tyypillisesti sellaiseen aikaan ettei siirtokapasiteetti ole millään tavalla kortilla. Mielestäni paljon järkevämpää niin huoltovarmuuden kuin kotimaisen energian käytönkin kannalta olisi edistää sellaista tekniikkaa joka tasaa kulutushuippuja eikä päinvastoin korota niitä. Ja ennenkaikkea shkön käytön uhjaukseen tarvitaan huomattavasti lisää älyä. Nyt sitä ei ole oikein missään. Ei sitä yksinkertaisintakaan, eli kuten joku tuossa aiemmin totesi, niin kiukaan päälle napsauttaminen ei enää nykyisin pudota talosta mitään muuta kulutusta pois.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 361)