Täällä on turhaan syytelty mm. maaseudun asukkaita siitä, että ovat asennuttaneet taloihinsa lämpöpumppuja ja sähkölämmityksiä. Ei tainnut arvostelijoilla käydä mielessä, jokaisessa taloudessa on omat tarpeensa ja olosuhteensa. Tänä päivänä alkaa olla jo aika harvinaista, että maallakaan ollaan aina kotona. Asukkaiden työt saattavat olla toisella puolella Suomea tai ulkomailla. Työssäkävijät ovat myös oikeutettuja lomiin asuinpaikastaan riippumatta. Tiedän erittäin hyvin, että pelletti- ja hakelämmitykset saadaan automatisoitua lähes huoltovapaiksi, mutta en minä kuitenkaan niin härski halua olla, että pakottaisin sellaista hankkimaan. Itselläni on ollut asuinpaikoissani tuo aikaisemmin mainitsemani vapaakiertoinen puukeskuslämmitys ja myöhemmin varaaja/kiertopumppuversio. Sen jälkeen tuli hakelämmitys ja nyttemmin pellettilämmitys.  Jossain vaiheessa asuin kaukolämpötalossakin ja nykyisessä on varaava tulisija ja poistoilmalämpöpumppu. Sähkölinjat on pidettävä joka tapauksessa kunnossa, sillä sähköä tarvitaan kaikilla elämänalueilla. On aivan turha puhua tietoyhteiskunnasta tai vaikkapa matkailun tai metsätaloudenkaan kehittämisestä, jos meillä ei ole koko valtakunnassa riittävän varmasti toimivaa sähköverkkoa.

Suosittelen Tolopaiselle Otakustantamon julkaisua 235 vuodelta 1972 (LVI-Tekniikka I3). Sen avulla pääsee kyllä kartalle pumputtomista keskuslämmitysjärjestelmistä ja niiden toimintaperiaatteista.

Noniin, nyt tähän tulee jo yksittäisen talouden näkökulmaa ja sehän on ihan luonnollista. Minä en ole muistaakseni kertaakaan ollut kieltämässä sähkölämmitystä, mutta olen huolissani kulutuspiikeistä joita nimenomaan sähkölämmitys (mikä muukaan?) aiheuttaa. Ja tämä enempi valtakunnan tasolla ja verkkoyhtiön tasolla. Näitä piikkejä olisi järkevää tasoittaa vai onko joku tästä toista mieltä?

on totta., että maaseudun asunnot tyhjenee, mutta niitä halutaan peruslämmittää. Tuskin se muulla konstilla onnistuu kuin sähköllä. Ihan avuttomaksi tai huolettomaksi Tolopaisen tyyliin ei kannata kuitenkaan heittäytyä. Lukemattomille peruslämmitetyille pömpeleille riittäisi kuivanapitolämmitys, eli yksinkertainen termostaatti joka pitää talon sisälämpötilan muutama astetta ulkolämpötilaa korkeampana. Ja lisäksi vesijohtoihin ja laitteisiin saattolämmitys/pakkasvahti.

Lämmityskäytön osuus energian käytöstä on 20 – 22 % luokkaa.

Yleisin lämmityslähde on kaukolämmitys.  Omakotitaloissa maalämpö (46%), seuraavaksi suorasähkö tai varaajan kanssa toimiva ss (20%), öljylämmitys (20%).

(Tiedot on Wikipediasta.)

Eipä taida  tuon perusteella juuri vaikutusta olla kulutushuippuihinkaan vaikka suorasähkölämmitystä, varsinkaan muiden varalämmityslähteiden/varaajien kanssa, suositeltaisiinkin niille joille se muuten sopii hyvin.

Taas höpäjätään vähän mitä mututuntumaa sattuu miltäkin taholta tulemaan. Vesikiertoinen lämmitys saadaan toimimaan pakkasvarmasti lisäämällä verkostoon glykoli häiriöiden varalta. Näitä tehdään silloin tällöin. Mikä taas on järkevää on ettei lämmitetä käyttämätöntä taloa lainkaan. Vaan yksinkertaisesti päästellään verkosto tyhjäksi ja suljetaan nk. katusulkuventtiili käyttöveden puolelta. Kannattaa ehkä teettää ammattilaisilla ettei riko vanhoja venttiileitä Työ maksaa itsensä hyvin takaisin jo yhden talven aikana verrattuna turhaan ylläpitolämpöön. Tehtiin se lämmmitys millä tahansa. Rakennus kärsii vain tapettien osalta ehkä lonttoilusta mutta muuten säilyy käyttötällissä ehkä kaikkein parhaiten. Eri on sitten vapaa-ajan käytössä olevat joissa saatetaan käydä jonkinverran talvellakin. Silloin lämmitys esim. ilmalämpöpumpulla varmasti kannattaa. Vaikka sillä sähköä sa tapettua talven aikana sievoisen määrän silläkin.