Keskustelut Puukauppa Tuulivoima ja pakkanen

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 361)
  • Tuulivoima ja pakkanen

    Merkitty: 

    Nyt näyttää valtakunnan sähköntuonti olevan huipussaan,Fingridin nettisivujen mukaan.Verkon tila vaikuttaisi olevan vihreä eli normaali,toivottavasti vikoja ei tulekaan.

    Yhden käppyrän mukaan tuulivoiman osuus pyörii siinä 200 mwh/h.Ennuste on että kun pakkanen tästä lauhtuu niin tuulivoiman tuotanto nousee 1300mwh/h.

    Olisikohan jo aika johtopäätökselle että tuulivoimaa on maassamme riittävästi?

  • MaalaisSeppo

    Hajautettu sähköntuotanto tulee hintoihinsa. Ei siihen kukaan investoi markkinaehtoisesti. Tuulivoimahan on tätä hajatettua. Toteutetaan verottajan tuella.

    Voisivatko hajautetun kannattajat esittää jonkin kannattavuusarvion?

    Pete

    MaalaisSeppo, tarkoitin hajautetulla tuotannolla lähinnä lämmöntuotantoa. Sähkön kulutushuiput johtuvat sähkölämmityksestä ja pumppuavusteisesta sähkölämmityksestä. Sitä voi leikata tuottamalla lämpöä jollain muulla tavalla. Ensimmäisenä tulee mieleen lämmittäminen puuta polttamalla.

    Tähän sitten vastaa moni, että ”kyllä minulla on uunit ahkerassa käytössä”. Se ei vaan riitä, että tämän palstan keskustelijat niin tekevänsä.

    Planter

    Oma hajautettu lämmitysjärjestelmäni, omakotitalo 125 m2:

    • Kaksi varaavaa takkaa, eri päissä taloa
    • Ilmalämpöpumppu
    • Kaksi massavaraajaa yht 3,2 kW, ajastimen perässä.  Sähköllä lämpiävät patterit, joiden sisällä kymmeniä kiloja hirveän painavia ”tiiliä”, rautaa?+ jotain muuta varaavaa materiaalia. ( 30 v vanhat ilmaiset)
    • aggregaatti sähkökatkojen varalle

    Käyttö:

    • Huhtikuu…..lokakuu ilmalämpöpumpulla. Niissä ulkolämpötiloissa hyötysuhde (COP) 3….4 ja sähkö silloin halpaa. Muulla ei kannata lämmittää. Riittää hyvin koko talon lämmitykseen.
    • Marraskuu….maaliskuu varaavilla takoilla
    • Massavaraajat yösähkökäytössä jos on reisussa tai jostain muusta syystä takkoja ei tule käytettyä

    Käyttökustannukset:

    • Sähkönkulutus 8000 kWh/ vuosi, sisältäen kaiken talossa käytetyn sähkön. Lasku 80€ / kk.
    • Klapeja kuluu n. 8 pinomottia / vuosi. Kulkevat omasta metsästä peräkärryllä samalla reissulla, kun käy metsätöissä ( km korvaus)

    Järjestelmää voisi vielä optimoida takkaan laitettavalla käyttöveden lämmityskierukalla ja ilmalämpöpumpun käyttöveden lämmityksellä. Meidän vedenkulutusmäärillä ei ole kannattava lisäinvestointi.

    Puuki

    Lyheneehän ne siirtomatkatkin, kun energiantuotantoa hajautetaan. Uusiutuvan energian tuotanto olisi paras toteuttaa juuri hajautetusti.

    Ei ylimitoitettua tuulivoiman tukivirhettä ole pakko toistaa muiden tuotantotapojen kohdalla.

     

    MaalaisSeppo

    Kiinteistökohtaista lämmitystä on harrastettu aina. Hajautetulla tuotannolla yleensä tarkoitetaan myyntiin tehtyä sähköä. Eipä ole toteutettu markkinalähtöisesti. Joitakin imago-hankkeita on tehty aurinkopaneleilla.

    Energitaloudellisia perusteita ei ole esitetty.

    Puuki

    Pienten tukienkin avustamina olisi järkevämpää tehdä hajautettua energiaa mm. biokaasua jätteistä ja lannasta kuin rakentaa ydinvoimaloita kuin ”iisakinkirkkoa” . Niiden rakennusaika- ja energiataloudelliset laskelmat on menneet pieleen.

    Pete

    No ok MaalaisSeppo, ihan sama. Rajataan se hajautettu tuotanto sitten sähköntuotantoon. Kiinteistökohtaisen puulämmityksen (hake ja pelletti) lisäämiseen on olemassa huima potentiaalia, mutta jo 20 vuotta on edistetty vain pumppulämmitystä. Jopa lukuisat maatilojen päärakennukset on muutettu maalämmölle ja näin tehdään edelleen. Täysin käsittämätöntä.

    Kaukolämmössä on toki omat ongelmansa eikä se siirtoverkko ole ilmainen siinäkään. Ja onhan se monopoli. Silti kaukolämpöä pitäisi edistää kaikin tavoin.

    Pieni mittakaava kaukolämmöstä puuttuu kokonaan. Siinäkin olisi potentiaalia. Naapurit tai pieni kylä voisivat varsin hyvin rakentaa yhteiden lämpölaitoksen. Suomalaiseen menttaliteettiin tämä ei vain tunnu sopivan. Saksassa tämäkin on toisin.

    Planter

    ”Voisivatko hajautetun kannattajat esittää jonkin kannattavuusarvion?”

    Kukaan ei osaa laskea tarkkaan, mitä hajautettuun siirtyminen Suomessa maksaisi. Ehkä jotain viitteitä voisi saada Sakasasta.

    Saksan energiakäänteen hinta: Joidenkin lähteiden mukaan se maksaa saksalaisille noin 20 miljardia euroa / vuosi.
    Käytännössä siis ehkä 15…20 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden.
    Samaan aikaan energiaintensiivinen teollisuus on vapautettu lisämaksusta,
    joten tarkoittaa se lisätaakkaa nimenomaan kuluttajille.

    Onko tämä sitten paljon? Kuitenkin Saksassa olisi pitänyt uusia energiainfraa. Kun energiakäänne tuottaa uusia innovaatioita ja uusia vientituotteita, niin pitkällä tähtäimellä se voi kääntyä jopa eduksi?

    VTT  on yrittänyt visioida tulevaisuutta:

    http://www.vtt.fi/files/projects/energy_book_series/ev_2030_tiivistelma.pdf

    Pete

    Saksan ”energiakäänne” on tosiaan tuonut merkittävän lisälaskun kuluttajille jotka eivät pysty leikkaamaan kulutustaan. En tiedä miten tämä sitten tulee vaikuttamaan sähköautojen yleistymiseen Saksassa. Onko sähkö kuluttajale jo niin kallista, että se on sähköautoihin siirtymisen este.

     

    Sinällään sähköautot eivät tule olemaan helppo juttu Suomen kaltaiselle harvaan asutulle maalle. On istä kai laskettukin miten sähköautojen määrän kasvu vaikuttaa siirtokapasiteetin tarpeeseen. Ei ihan pieniä lukuja.

    pihkatappi

    Siirtokustannusten ja sähköauto kiiman takia ydinvoimala pitäisikin rakentaa kehä kolmosen sisäpuolelle tai johonkin Tuusulan korkeudelle.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 361)