Tekoälyn vahvuus olisi mm. siinä että se voi yhdistellä tietoja eri lähteistä. Esimerkiksi maaperätieto, korkeustieto, juurikäävän esiintyminen, metsävaratieto, säätieto, ulkoilureitit, maankäyttö, uhanalaisten esiintymät, luonnonsuojelukohteet ja kaavoitus. Tarvitaan vain avoin rajapinta jotta tuo tekoäly pääsee tietokantoihin käsiksi.

Metsänkäsittelyn päätöksentekoon tarvitaan noiden lisäksi metsänomistajan tavoitteet ja mahdolliset rajoitteet. Rajoite voisi olla esimerkiksi sellainen että ellei erityiskohteista ja rannoista kerry tarpeeksi pysyvästi jatkuvapeitteistä alaa, sitä lisätään niin että sitä on vähintään viidennes.

Kommentoin uutiseen:

”Tekoälysysteemi voi olla hyväkin apu metsänkasvattajalle, jos siihen saadaan sisällytettyä paljon tietoa eri tietokannoista, sekä lisäksi metsänomistajan tavoitteet ja metsätaloustoimenpiteiden ulkoisvaikutukset.

Paria yleistävää lausetta kritisoin.

Ensiksikin väite että ”jatkuvapeitteinen käsittely tukee metsän monimuotoisuutta paremmin kuin avohakkuut”. Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn lisääminen nykyisestä lisää kyllä monimuotoisuutta, mutta paras on jaksollisen ja jatkuvapeitteisen yhdistelmä. Eri metsänomistajat suuntautuvat eri malleihin, jolloin metsiin tulee monimuotoisuutta aivan luonnostaan.

Toiseksi väite että ”mahdollisimman korkeaan puuntuotantoon tähtäävä metsänkäsittely voi olla edullista puun ostajalle, mutta se ei ole taloudellisesti paras mahdollinen tavoite maanomistajan eikä kansantalouden kannalta.” Tässä Luontopaneelin raportissa on ilmeisesti kansantalous määritelty kapeasti, eli on vain laskettu yhteen puun myyjän ja puun ostajan hyödyt. Kansantalousvaikutuksiin voidaan kuitenkin laskea mukaan myös kerrannaisvaikutukset, muun muassa työllisyys ja vientitulot. Jos puuntuotantoa vähennetään, mitä saamme tilalle? Ainakin Pohjois-Suomessa varmasti matkailutuloja.”

Hinnasta ei kerrota, lisääkö puuntuottamisen kustannuksia ja miten kustannukset mahdollisesti ovat jakautumassa. Ja minkälaisen lisäarvon tuottaa. Tällä hetkellä moto tulostaa mittalistan, on tämän jälkeen sylkäisemässä raportin. Mm. arvion metsän arvosta, hoitotoimenpiteista ja kannattavuudesta. On lisänä täydentämässä metsänomistajien ilmaista metsään.fi tietopankkia.

Evoluutio ei ole ehtinyt puun kasvun perusteisiin tuossa ajassa vaikuttaa. Siksi sadan vuoden takaiset opit pitää suurten linjojen osalta paikkaansa.

Esimerkki keinoälystä vuosien takaa. Työnantajalta tuli käsky etsiä kesäkorjuukelpoisia kuusen avohakkuukohteita. Silloisella hakuohjelmalla hain kuviojoukoista sopivia ehdokkaita. Hämmästyin kun neljän hehtaarin kuvio löytyi aivan tutuilta alueilta. Kyseessä oli KOLME vuotta vanha kuusikko. Taimikontarkastaja oli lisännyt puustotietoihin jakson myös hieskoivua muutaman tuhannen hehtaarille. Älyn joku parametri oli määrittänyt hieskoivun kasvupaikalle sopimattomaksi ja ehdotti uudistamista. Todellinen kesäkohde, kolme  vuotiaita kuusia moto olisi tuskin talvella löytänyt.